Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
Juuret ja siivet Heinolasta
Kuva: Arto Sakari Korpinen
 
 
Heinola-Seuran esittely
(Vuoden 2008 alussa ilmestyi Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy:n kustantamassa kotiseutukirjojen sarjassa Kotiseutumme Heinola -teos. Kalevi Peltola kirjoitti kirjaan tämän Heinola-Seuran esittelyn.)
 
 
Seuran perustaminen
 
"Sillä jyvänenkin tietoa omasta rakkaasta kotiseudustamme on enemmän kuin kokonainen kultamurikka turhuuden markkinoilta hankittua tyhjänpäiväistä viisautta."
 
(Viisaus Aapelin kirjasta Siunattu hulluus.)
 
Toukokuun 30. päivänä 1985 pidetyssä seuran perustavassa kokouksessa liikkeenharjoittaja Mailis Hänninen loi avauspuheenvuorossaan seuran tulevalle työlle suuntaviivat, joissa korostuivat kotiseututyön asema, entisestään muuttuneet tavoitteet sekä perinteiden ja paikallisen omaleimaisuuden säilyttäminen niin aineellisena kuin henkisenäkin ympäristöarvona.
 
Seuran toiminnasta
 
Yli 20-vuotisen historiansa aikana on Heinola-Seura aatteellisena yhdistyksenä tehnyt näyttävää työtään. Vuosien varrella se on lausuntoja antamalla osallistunut kaupungin kehittämiskeskusteluihin ja esittänyt kannanottojaan kulloinkin ajankohtaisista asioista paremman Heinolan puolesta sekä tehnyt kymmenkunta aloitetta.
 
Ensimmäinen huomattava, maaliskuussa 1987 julki tuotu aloite tehtiin Heinolan seminaarin vanhan harjoituskoulun rakennusten säilyttämiseksi. Ne on sittemmin kaikki peruskorjattu, ja niissä toimii Heinolan musiikkiopisto.
 
Toinen tärkeä, vuonna 2001 tehty aloite liittyy Heinolan kotiseutuarkiston perustamiseen. Heinolassa toimii yli 400 yhdistystä, joiden vuosikymmenten aikana tuottama aineisto on osa paikkakunnan kansallista kulttuuriperintöä. Kotiseutuarkiston tehtävänä olisi nimenomaan tämän paikallisen ja alueellisen yksityisluontoisen materiaalin kerääminen ja tallentaminen.
 
Aloite matkustajakoti Puistolan säilyttämiseksi ei tuottanut tulosta, joten Puistolan tontille nousee Heinolan uusin kerrostalo, Maaherrankartano.
 
Seuran viimeisin aloite toteutuu tammikuun 31. päivänä 2008, jolloin Allin päivänä aletaan viettää Heinolan kotiseutupäivää Heinolan kotiseutu- ja museotyön pioneerin, opettaja Alli Heinämaan kunniaksi.
 
Heinola-Seura yhdessä Heinolan kulttuuritoimiston, Heinolan nuorkauppakamarin ja Heinolan matkailuoppaiden kanssa ryhtyi elvyttämään 1990-luvun alun kylpyläajan Unikeko-perinnettä. Seuran vuosittain valitsema Unikeko-arvonimi on myönnetty kaupungin hyväksi ansiokkaasti työtä tehneelle heinolalaiselle vuodesta 1995 lähtien. Heinolan "uuden ajan" ensimmäiseksi unikeoksi valittiin silloinen kirkkoherra Hannu Niskanen. Hänen jälkeensä kesäaamuisen kylvyn Kymessä on vuorollaan saanut jo 12 paikkakuntalaista, viimeisimpänä rovasti Anja Mastosalo vuonna 2007.
 
Seuran tärkeä toiminnan ja kanssakäymisen muoto on ollut kaupungin arvokkaan juhlakulttuurin vaaliminen yhteistyössä eri järjestöjen ja ohjelmaryhmien kanssa. Myös museo- ja kulttuuritoimet ovat antaneet monille suosituille ja odotetuillekin juhlille arvokasta asiantuntemustaan.
 
Merkittävimpiä juhlia ovat olleet eri vuosina pidetyt Elias Lönnrotin (2002), J.L. Runebergin (2004) ja J.V. Snellmanin (2006) syntymien 200-vuotisjuhlat, Suomen lipun ilta (2004) sekä Heinola-Seuran 20-vuotisjuhla vuonna 2005.
 
Jo vuosia jatkunut seuran julkaisutoiminta alkoi Eletty on ennen meillä -kirjan ilmestymisen myötä vuonna 1999. Kaija Multamäen lehtikirjoituksista koottu teos ilmestyi vuonna 2004 ja uusin, vuonna 2008 julkaistava kotiseutukirja edeltäjiensä tavoin jatkaa vanhojen ja uudempienkin kotiseudullisten aiheiden käsittelyä.
 
Tekeillä on myös postikorttikirja Heinolasta yhdessä Heinolan postimerkkikerhon kanssa. Heinola-aiheinen postikorttisarja julkaistiin kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1989.
 
Keväästä 2007 lähtien oma esite sekä kotisivut ovat sanoin ja kuvin kertoneet seuran tekemästä työstä ja aikaansaannoksista. Näiden tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten kiinnostusta omaa kotiseutuaan kohtaan.
 
Olennaista osaa seuran toiminnassa näyttelevät myös monet järjestetyt näyttelyt, yhteislaulu- ja esitelmätilaisuudet, kilpailut sekä retket ja matkat.
 
Painotuotteiden myynnin ohella on seura toimintansa rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi osallistunut kalamarkkinoille ja perinnetorille, joissa sen tärkein myyntiartikkeli on lohikeitto. Seura on myös kehitellyt Heinolalle oman nimikkoleivonnaisen, Heinola-sarven.
 
Seuran jäsenkehitys on osoitus kaupunkilaisten laajasta tuesta ja joidenkin mielestä se onkin kaupungin tärkein yhdistys. Monille jäsenille talkootyö seuran hyväksi on yhä tärkeää.
 
Kotiseututyön avulla Heinola-Seura jatkaa ja täydentää sitä työtä, jota vuosikymmenten ajan yksityiset henkilöt, erilaiset järjestöt, entinen Heinolan kotiseutulautakunta ja koulut ovat kotiseutuoppiensa kautta tehneet. Tässä työssään ja tulevissa haasteissaan seura pohjaa toimintansa siihen, että tehty työ elää ja jatkuu, ja että uudetkin heinolalaiset kotiutuisivat kotiseutuunsa mahdollisimman hyvin.
 
Osoituksena vuosien uurastuksesta sekä tehdystä arvokkaasta työstä kulttuurilautakunta myönsi seuralle kaupungin vuoden 2002 kulttuuripalkinnon.
 
Heinola viettää 170-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2009, jota juhlistaakseen Heinola-Seura järjestää Heinola-aiheisen kirjoituskilpailun yhdessä Heinolan kaupungin kanssa. Tämän tarkoituksena on saada muistelijat liikkeelle, tallentaa vielä muistissa oleva tietotaito ja koota saatu aineisto uuteen, vuonna 2010 ilmestyvään kotiseutukirjaan tuleville sukupolville.
 
Heinola-Seuran 20-vuotisjuhlassa Hollolan murteella pitämässään puheessa erikoistoimittaja Heikki Mantere kehotti seuran jäsenistöä jatkamaan hyvin alkanutta työtään lausuen osuvasti:
 
"Pitäkäi jatkossakin hualta, että kotoseutu-aattien lippu liehuu korkeall tiäl kotokaupunkissanne.
 
Huolehtikai myös uusien asukkaitten kotouttamisest. Tässä tehtäväss teitill on tulevaisuuless entiist suurempi rooli. Parhaiten kotouttamiin tapahtuu tekemäll uusille asukkaille tutuks Heinolaa, sen nähtävyyksiä ja historiaa.
 
Vanha kansanviisauskin sanuo: Vanhas vara paremp."
 
 
Kalevi Peltola