Heinola-Seuran ja Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen retkeläiset kokivat kesäretkellään 14.06. Hesan Senaaatintorille iloisen pläjäyksen karjalaista lämminhenkisyyttä ja taidokasta kotona kudottua että ohjelmalavan täydeltä maakunnan parasta ohjelmatarjontaa.

Pohjois-Karjala esittäytyi Helsingissä maakuntajuhlassa 13.-15. kesäkuuta. Tapahtuma oli juhlava, sillä maakuntaesittäytyminen oli järjestyksessään 20.

Vuonna 1988 Helsinki aloitti maakuntien esittelyn Senaatintorilla ja kutsui ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan esittäytymään Helsinkiin. Pohjois-Karjala on ollut helsinkiläisten vieraana jo kolme kertaa, vuosina 1991, 1997 ja nyt 2008.

Heinolasta olemme tehneet retkiä näihin hienoihin tilaisuuksiin useamman kerran ja voidaan sanoa, ettei Suomi ole samanlaistunut. Kaikeksi onneksi eroja on. Näillä maakuntajuhlilla sen eron näkee.

Senaatintorin myynnin ja lavaohjelman lisäksi Pohjois-Karjala tarjosi pääkaupunkilaisille myös herkullisen kattauksen populaarikulttuuriaan.

Karjalanpiirakoiden myynnissä tehtiin maailmanennätys, kaikkiaan viikonlopun aikana päästiin hyvin lähelle 150 000 myytyä piirakkaa. Lisäksi ruisleipiä, körpäkkää, villisikaa, vatruskoja…

Tuomiokirkon portaat olivat lähes tupaten täynnä aina aamusta iltaviiteen saakka nauttimassa maakunnan taide-esityksistä.

Torilla liikkui paljon myös Helsinkiin kesälomaansa viettämään saapuneita turisteja. Joukossa myös retkeläiset Heinolasta.

Helsingin vanhin rakennus Sederholmin talo

Yksi retkipäivän elämyksistä oli poiketa Senaatintorin kulmassa olevassa Helsingin kantakaupungin vanhimmassa rakennuksessa, Sederholmin talossa.

Helsingin vaurain kauppias ja vaikutusvaltaisin porvari Johan Sederholm rakennutti 1757 silloisen Suurtorin kulmaan kivitalon, joka on säilynyt niillä sijoillaan 251 vuotta. Talosta tekee mielenkiintoisen siksi, että Heinolan Kivalterin talo on vain pari vuosikymmentä nuorempi.

Helsingin kaupunginmuseo ja Palmian kokous- ja juhlapalvelut olivat muuttaneet Sederholmin alakerran salin viikoksi kustavilaiseksi kahvilaksi, jonka tunnelma vei kaikki aistit 1700-luvulle.

Taloon pääsyä piti jonottaa, kahvikupposta piti jonottaa, mutta vaivannäkö palkittiin. Sai monenlaisia vanhojen reseptien pohjalta tehtyjä leivonnaisia kupposen kera.

Kahvilavieraat saivat nauttia myös monipuolisesta, osin ennen kuulemattomasta musiikkiohjelmasta. Kahvilassa saatiin olla päiväkonsertissa ja kuulla Stadian nuoria muusikoita, jotka esittävät makupaloja Ulrika Elisabet Tauben nuottikirjasta vuodelta 1767. Degerön kartanossa 1760–70-luvulla asuneen nuoren aatelisneidon iloksi kerätyt laulut, tanssit ja cembalokappaleet tarjosivat ainutlaatuisen näköalan tuon ajan säätyläisten musiikkikulttuuriin Helsingin seudulla.

Samaan aikaan viereisellä museokaupan kadulla kustavilaisajan asuihin pukeutuneet nuoret valmistautuivat lähtemään veneretkelle Suomenlinnaan.

Koska kävin viimeksi Linnanmäellä?

Sitä asiaa matkalaiset miettivät tullessaan retkipäivän päätteeksi Linnanmäelle.

Linnanmäki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin huvipuisto, miljoona kävijää vuodessa. Sen huomasi heti astuessaan huvipuiston portista sisään.

Laitteisiin menoa mietittiin. Tuntuivat vähän pelottavilta. Vain harvat kävivät kokemassa vuosikymmenien takaisen elämyksen huvipuistossa säilyneessä laitteessa. Joku etsi vedenneitoja, niitä kuulemma on ollut vuosikymmeniä sitten. Useammin pitäisi käydä, tuumailtiin. Hauskaa oli katsella toisten iloa ja hurjapäisyyttä.

Jätimme Linnanmäen. Se on tehnyt 58 vuotta tärkeää työtä. Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön ainoa tarkoitus on kerätä varoja lastensuojelutyölle. Tänä vuonna lahjoitetaan 2,7 miljoona euroa tähän tärkeään työhön. Vähän jätti Heinolan ryhmä tähän työhön euroja. Ensi kerralla petrataan.

Jäädään odottamaan seuraavan kesän Senaatintoriretkeä.

Satakunta esittäytyy silloin Helsingin Senaatintorilla 4.-6.6.2009.

Kalevi Peltola