Festénin huvila veti väkeä tuvan täydeltä

Syyskokous sujui rattoisasti kodikkaissa puitteissa

esténin huvila ("Mahis") oli erittäin onnistunut valinta Heinola-Seuran syyskokouksen (16.11.2008) pitopaikaksi. Kokouksessa riitti väkeä jopa tungokseen saakka, sillä noin kolmannes seuran jäsenistä saapui ihastelemaan seminaarimiljöön naapurissa sijaitsevaa ja somine torneineen kaupunkikuvaa koristavaa puutaloa. Heistä suurin osa vieraili nyt huvilassa ensi kertaa.

Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kertoi rakennuksen historiasta ja talon rakennuttaneesta Adéle Maria Festénistä, piirustuksenopettajasta, joka kuului Heinolan seminaarin ensimmäiseen opettajakuntaan.

Adéle Festénin opettajapersoona sai elävyyttä, kun seuran kunniajäsen Kaija Multamäki (kuva) kertoi omia ja aikalaistensa muistoja tästä salaperäisestä opettajattaresta, puutarhurista ja kanojen kasvattajasta. Festén oli itse tehnyt talonsa piirustukset yksityiskohtia myöten ja valvonut pikkutarkasti sen rakentamista.

Toini Laitinen jatkoi muisteluja Irma Koskimiehen Havumäen Eeva -kirjan pohjalta. Kirjassa kerrotaan muun muassa kahden pikkupiian touhuista huushollissa, joka on tunnistettavissa Festénin huvilaksi. Toisen tytön esikuvana on ollut Heinolan kaupungin viimeinen paimen Venla Hartonen tyttöaikaisine kokemuksineen herrasväen piikana.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Tuomo Orasmaa. Kokouksessa käsiteltiin seuran sääntömääräiset syyskokousasiat.

Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kalevi Peltola. Johtokunnan erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Marja Halme ja Pekka Rusila. Uusiksi jäseniksi valittiin Ulla Harjumäki ja Kristiina Mattila. Marja Mefsenin tilalle hänen loppukaudekseen valittiin Olavi Rainio. Muut jäsenet johtokunnassa ovat Pentti Juurikkala, Tuula Palmu-Heikkilä ja Pekka Saarela. Tilintarkastajina jatkavat Pertti Saleva ja Tuomo Orasmaa sekä varamiehenä Mauno Laakso. Jäsenmaksut pysyivät ennallaan: 10 € / jäsen ja 100 € / yhteisöjäsen.

Kokouksessa hyväksyttiin myös seuran laaja toimintasuunnitelma sekä talousarvioesitys vuodelle 2009.

Ensi vuonna kaupunki viettää 170-vuotisjuhlavuottaan. Seura haluaa juhlistaa vuotta muun muassa julkaisemalla Postikorttikirjan Heinolasta yhdessä Heinolan postimerkkikerhon kanssa. Kirja ilmestyy huhtikuussa.

Vuoden alussa julistetaan laajamuotoinen kirjoituskilpailu Minun Heinolani. Palkinnot kilpailusta jaetaan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Keväällä seura kutsuu yhdessä muiden yhdistysten kanssa viime vuosina Heinolaan muuttaneita uusia heinolalaisia WPK-taloon Yhteinen Heinolamme -tilaisuuteen.

Yhteistyössä Heinolan kameraseuran kanssa järjestetään valokuvauskilpailu ja kotiseutusuunnistus koululaisille. Toiveissa on, että juhlavuoden aikana toteutuu seuran aloite historiasta kertovien laattojen naulaamisesta korjattuihin vanhoihin rakennuksiin.

Aloitetta kylpylärakennuksen muuttamisesta kulttuuritaloksi ollaan ajamassa yhdessä muitten yhdistysten kanssa. Arkistot kuntoon -illoilla tehdään Kotiseutuarkiston perustaksi ennakkotyötä eri yhdistysten kanssa.

Kansalaisopiston kanssa järjestetään perinteenkeräyskurssi, joka opastaa julkaisujen tekemiseen niin kylä- ja asukasyhdistysten jäseniä kuin muitakin asiasta kiinnostuneita. Wanhan Ajan Joulu -tapahtumaperinnettä ollaan monipuolisesti tukemassa ja ideoimassa. Kevään aikana Eino Leino ja rakkaus -musiikkinäytelmä tuotetaan uudelleen WPK-taloon.

Lisäksi seuran jo perinteiset tapahtumat jatkuvat tulevanakin toimintavuotena, samoin yhteistyö lehdistön kanssa. Heinola-Seuran verkkosivustosta on tullut suosittu väylä kertoa sekä seuran toiminnasta että kotikaupunkimme tapahtumista ja asioista. Sivuilla vierailee päivittäin kymmeniä henkilöitä. Yhä useammin sivuilla vieraillaan myös kaukaisista maista.

Toimintasuunnitelmasta keskusteltaessa kokousväki toivoi, että seura tekisi seurakunnalle aloitteen Mahis-nimen muuttamisesta. Koska seurakunta on saanut rakennuksen testamentin kautta opettajatar Adéle Festéniltä, olisi kunnioitettavaa ja historiallisesti Heinolalle tärkeää, että lahjoittajan nimi säilyisi rakennuksen nimen yhteydessä.

Rakennus kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen seminaarimiljööseen. Rakennuksesta voitaisiin käyttää esimerkiksi nimitystä Festénin huvila tai Villa Festén. Toivottiin myös, että tämä nimi olisi näkyvillä kylttinä huvilan portilla.

Asiapitoinen kokous päättyi kirjailija-pastori Jouko Lehtosen (kuva) omakohtaisiin kokemuksiin perinteen keräämisestä ja kirjojen kirjoittamisesta niiden pohjalta. Hän on haastattelujen pohjalta kirjoittanut kaksi kirjaa: Terva-Pekan tarinoita ja Pantiin Ritolaksi.

Heinola-Seura on ollut kuluneen vuoden aikana näkyvästi esillä vireän toimintansa ansiosta Heinolan lehdistössä. Kalevi Peltola esittikin kiitokset sekä Itä-Hämeelle että Siltojen Kaupungille hyvästä yhteistyöstä ja kotiseututyön tukemisesta. Seuran jäsenistökin sai kiitoksia aktiivisuudestaan ja luottamuksen osoittamisesta seuralle.

Heinola-Seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2009