Talvinen maisema oli parhaimmillaan. Sinivalkoiset liput Virastoraitin saloissa antoivat juhlaherätteen ja -mielen koko kaupungille: tänäänhän on Allin päivä 2012!

Kirpeät pakkaset eivät haitanneet Allin päivän viettäjiä. Samalla kun juhlittiin Allia, pääosassa oli kuitenkin Heinolan viides kotiseutupäivä.

Kotiseutupäivän vietto tammikuun viimeisenä on saanut oman vakiintuneen paikkansa aloitettaessa uuden vuoden ajankiertoa Heinolassa.

Päivä tarjosi monenlaista heinolalaiseen juhlapäivään istuvaa, perinteistä ja vähän uuttakin, jollainen kuuluu ajassa elävän kotiseutupäivän luonteeseen.

Allin päivän nimipäiväkutsut yhdistää

Kotiseutupäivän päätilaisuudeksi on muodostunut Allin päivän nimipäiväkutsut monipuolisin ohjelmin.

Alusta alkaen juhlapaikkana on ollut Vanha Pappila, joka on tarjonnut allimaisen ympäristön juhlahetken viettäjille. Vuosien kuluessa Allin päivän suosio on kasvanut ja vieraitten määrä lisääntynyt. Kodinomainen pappila ei enää riittänyt vierastilaksi.

Pappilan vieressä oleva seurakuntakeskuksen sali oli tämän vuoden kutsujen uusi ja onnistunut juhlapaikka.

Vuosikymmeniä sitten nimipäiväkutsut olivat sen ajan tavan mukaista sosiaalista kanssakäymistä. Kotiseutupäivien Allin päivän kutsuista on tullut heinolalaisille myös tärkeä tapaamispaikka, jossa hyvän tarjoilun lomassa tavataan ja seurustellaan. Kutsujen ohjelmallinen osuus yhdistää ja nostaa tunnelmaa oikeaan kotiseutuhenkeen.

"Kotiseutuni, nosta lippusi salkoon kertomaan: voimassa virran soi laulu Heinolan!"

Hyvien tapojen mukaisesti  Alli sai aluksi oman aikansa onnittelulaulun Onnen kyyhky lentää.

Laulun kirjoittaja oli harjoituskoulun yliopettaja Matilda Sirkkola, Alli Heinämaan työtoveri. Hänellä oli unelma tehdä suomalaisesta koulusta "Iloinen koulu". Sävelasun runolle antoi Heinolan seminaarin silloinen rehtori Martti Hela.

Tammikuun viimeinen - ei vain Allin päivä

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola oli iloinen, kun hän sai toivottaa tervetulleeksi seurakuntasalillisen eli melkein sata vierasta juhlaan:

"Allin päivä on meille heinolalaisille muutakin kuin vain nimipäivä. Vietämme viidennen kerran Heinolan Kotiseutupäivää.

Kotiseutupäivän vietto keskellä talven kovimpia pakkasia ei ole paras mahdollinen aiheensa puolesta. Kuvittelisi, että kotiseutupäivä olisi keskellä Suomen kauneinta kesää. Heinola antaisi sille hienot puitteet. Muutama vuosikymmen sitten, vielä 1980-luvulla, Heinola-päivää viettiin heinä-elokuun vaihteessa ennen koulujen alkua.

Kun Heinola-Seura teki vuoden 2007 syksyllä aloitteen päivän viettämisestä ja vielä Allin päivänä, siihen oli painava syy, opettajatar Alli Heinämaa, Heinolassa vuosina 1919-1976, 57 vuotta monipuolisesti vaikuttanut Heinolan seminaarin harjoituskoulunopettaja. Hän siivitti alkuun ja lentoon Heinolan kotiseututyön ja erikoiskohteenaan Heinolan museon saamisen kaupunkiin.

Muistakaamme tässä yhteydessä myös Heinolan seminaaria, jonka loppumisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 40 vuotta. Olkoon Heinolan kotiseutupäivä Allin kautta myös kunnianteko Heinolan seminaarin yli seitsemänkymmentävuotiselle työlle.

Toivottavasti meille kerrotaan tämän vuoden aikana myönteisiä uutisia Heinolan seminaarimiljööstä.

Kotiseudun perintö ei ole vain museota.

Heinola-Seuran mielestä Heinola kotiseutuna ja asuinympäristönä on jokavuotisen juhlapäivän väärtti. Seura haluaa oman toimintansa puitteissa muistaa kaupungin jokaista vuotta heinolalaisuutta vahvistavilla juhlahetkillä kotiseutupäivänkin lisäksi.

Professori Esko Aaltonen kirjoitti vuonna 1948 Kotiseututyön oppaassaan:

Nykyaikainen kotiseututyö on historiatietoista, se katsoo sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen, mutta on samalla myös reaaliaikaista. Lähtökohtana on se, että tulevaisuus on tehtävä nyt ja yhdessä. Sitä toivon meiltä heinolalaisilta."

"Heinolan maa" -runo on saanut sävelten siivet

Vuosi sitten Allin päivillä julkistettiin vuonna 2010 olleen Heinolan kotiseutulaulukilpailun tulokset. Kilpailuun osallistui 14 henkilöä 22 runollaan. Vaikka varsinaista kotiseutulaulun "helmeä" ei kilpailussa löytynyt, niin runoraati kuitenkin valitsi runojen kauneimmaksi Tuulikki Ihalaisen "Heinolan maa".

Tuulikin työtoveri, Jari Kovalainen, oli innostunut runon sisäisestä voimasta ja myönteisestä sanomasta ja innostui antamaan runolle sävelasun.

Allin päivän vieraat kuulivat tämän laulun ensimmäisen kerran säveltäjän itsensä esittämänä kitaran säestyksellä. Runo oli saanut kotiseutulaulumaisen ja tarttuvan melodian, joka miellytti kuulijoita runsaisiin suosionosoituksiin.

Heinola-Seuran toiminta on tärkeää Heinolan kaupungille, jonka tervehdyksen toi juhlaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannele Rämö. Hän oli ensimmäistä kertaa kokemassa heinolalaista kotiseutujuhlaa, iloitsi Heinolan-Seuran työstä ja antoi sille kaupungin arvostuksen.

- Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa. Kotiseututyö vahvistaa kaupunkilaisten yhteenkuuluvuutta. Ihmiset havahtuvat arvostamaan asioita usein vasta, kun on menettämässä ne.

Hannele Rämö oli innoissaan siitä, että Suomen Kotiseutuliitto on asettanut tutkijaryhmän pohtimaan kuntaliitosten vaikutuksia liitoskuntien asukkaiden identiteetille.

Kotiseutuliitto on saanut tutkijaverkoston kokoamiseen apurahan Jenny ja Aarnio Vihurin säätiöltä.

Suomalaiset ovat samastuneet perinteisesti kuntiin, ja asuinpaikka määrittää vahvasti minuuttamme. Kunnilla on selvä identiteettinsä ja brändinsä, joilla ne markkinoivat itseään. Tutkijaryhmän tehtävänä on pohtia, mitä näille tapahtuu, kun hallinnollinen kokonaisuus muuttuu. Pöydällä ovat lisäksi mm. kysymykset, katoaako kotiseutu kotikunnan mukana sekä onko kunnanosalla sama mahdollisuus omaleimaisuuteen kuin vanhalla kunnalla.

Lopuksi Hannele Rämö kertoi myös tuntemuksiaan Heinolaan oman perheensä kautta.

Puheenvuoron jälkeen seuran varapuheenjohtaja Pekka Saarela merkitsi valtuuston puheenjohtajan kotiseutupinssillä kiitoksena myönteisestä asenteesta seuran työtä kohtaan. Esko Aalto luovutti oman kirjansa "Menneitä muistellen" taustalukemiseksi Heinolan menneistä tapahtumista ja henkilöistä uudelle valtuuston puheenjohtajalle.

Huilumusiikilla kohti häätapahtumaa

Tiina Bragge, huilu, ja Eero Kettunen, piano, soittivat tulevan häätapahtuman merkeissä Oskar Merikannon kaksi suosittua sävellystä: Valse lente ja Romanssi.

Kolmipäiväiset maalaishäät Onkiniemen Uotilassa 

Juhlaohjelman muisteluosasta vastasi metsätilallinen Jouko Juurikkala, joka kertoi vanhoja muistoja isänsä ja äitinsä häistä. Muistot oli kirjoitettu Joukon isän haastattelun pohjalta tarkasti muistiin.

Aluksi hän kertoi kuitenkin henkilökohtaisia tuntemuksiaan Alli Heinämaasta, joka asui siskonsa ja muiden seminaarin naisopettajien kanssa Juurikkalan naapurina Lampikadulla kaupungin ensimmäisessä asunto-osakeyhtiössä.

- Häät vietettiin runsaan vierasjoukon kanssa Onkiniemen Uotilassa 29.8.1913. Siihen aikaan ei hääjuhlia ihan heti vihkimisen jälkeen lopetettukaan, vaan kuokkavieraatkin tulivat vasta kolmantena päivänä saaden ruokaa ja sahtia.

Hääkuvaustaan Jouko Juurikkala höysti hauskoilla yksityiskohdilla ja kuva-aineistolla.

- Nuoripari muutti häiden jälkeen Heinolaan, Savontien ja Rauhankadun kulmaan, johon he rakensivat talon. Siinä talossa elin lapsuuteni, yhdessä seminaarilaisten ja kylpylävieraiden kanssa. Talon kellarikerrokseen isäni perusti rautakaupan vuonna 1913. Sukujuureni Heinolaan liittyvät jo 1500-luvulta.

Heinola-Seura palkitsi Olavi Rainion ja Leevi Lyytikäisen

Heinola-Seura on kotiseutupäivinä palkinnut henkilöitä ansioistaan kotiseututyössä. Aiemmin kotiseututyön ansiomerkin ovat saaneet:  Kari-Paavo Kokki, Asko Alho, Mailis Hänninen, Kaija Multamäki, Maija Kippola, Toini Laitinen, Esko Aalto, Pekka Saarinen, Pertti Saleva ja Sirpa Juuti.

Tänä vuonna seura jakoi kotiseututyön ansiomerkit kahdelle juuritason työntekijälle, kahdelle erilaiselle perinnetyössä ja kotiseututyössä toimivalle Olavi Rainiolle ja Leevi Lyytikäiselle.

Olavi Rainio on kuulunut Heinola-Seuraan aktiivisena jäsenenä vuodesta 1986 ja toiminut johtokunnan jäsenenä useampaan kertaan. Hän on ollut tärkeä linkki seuran talkoolaisten välillä erilaisissa tapahtumissa. Olavi Rainio on vienyt kotiseututyötä myös kansainväliseen toimintaan, osallistunut monien vuosien ajan hyväntekeväisyystyöhön  Afrikassa, rakentanut ryhmänsä kanssa mm. koulun, kerännyt pulpetteja ja kouluvälineitä Suomesta sinne.

Leevi Lyytikäinen on ansioitunut perinnekäsitöiden taitaja, tekijä ja opettaja, erikoisalanaan Tuomaanristit. Hän on opettanut kansalaisopistossa vuosikausia erilaisten soittimien tekemistä, puuveneiden rakentamista, miesten ja naisten perinnekäsitöitä. Hän on osallistunut aktiivisesti Heinolan kirkonkylän kyläyhdistyksen sekä oman sukututkimusseuransa toimintaan.

Ansiomerkkien saajien kiitokset esitti Olavi Rainio. Leevi Lyytikäinen puolestaan esitteli viimeksi rakentamansa viulun, joka oli saanut viikonvaihteessa kielet.
- Tämä on paras rakentamistani viuluista!

Viulu viedään seuraavaksi testattavaksi Jyväskylään.

Viulun ensisäveleet soitti yleisön joukosta saapunut viulisti Antti Vaalama.

Leevin omaakin soitantoa kuultiin.

Heinola-Seura yhdistää

Vuoden 2007 Heinolan unikeoksi valittu Anja Mastosalo kiitti kotiseutujuhlasta Heinola-Seuraa ja juhlassa esiintyneitä. Hän kuvaili juhlapäivän merkitystä heinolalaisille ja Allin päivän kasvua viiden vuoden aikana merkittäväksi ja yhteenliittäväksi tapahtumaksi. Lopuksi Anja Mastosalo seurakunnan työntekijänä siunasi psalmin ajatuksin juhlayleisön heinolalaiseen arkeen.

Ennen loppulaulua Kalevi Peltola lausui kiitossanat hyvälle yleisölle, esiintyjille ja emännille.
- Tervetuloa vuoden kuluttua samaan paikkaan, samaan aikaan, Allin päivän nimipäiväkutsuille!

"Jos toimeen tartutaan..." Juhlassa koetun sitoi yhteen mahtavasti laulettu Hämäläisten laulu.

Kotiseutupäivää koko tiistaipäivän

Kaupunginkirjastossa  Heinolan Kameraseura järjesti Kuvakisan heinolalaisista kuvanäkymistä. Oli tuttua ja helposti tunnistettavaa, mutta joukossa myös kuvia jotka aiheuttivat miettimistä ja arvailua. Kahdeksan osallistujaa tunnisti kuvat oikein ja heidät palkitaan kotiseutukirjoilla.

Café Torni Heinolan vesitornissa oli avoinna ja tarjosi mahdollisuuden talvisen Heinolan ihailuun ja valokuvaamiseen kaupungin parhaalta paikalta. Ahkerasti kävi vesitornin hissi koko päivän.

Kaarina Karjalaisen uusi ateljee Savontiellä tuli tutuksi monelle. Aikaisemmin seminaarin tiloissa toiminut Karjalainen sai esitellä uusia työtilojaan ja töitään monelle heinolalaiselle.

Tuttavan tuvassa Tiina Braggen talviset valokuvat olivat viimeistä päivää esillä Allin päivänä.

Heinolan kotiseutupäivän iltanäytös Jyränkölässä

Kotiseutupäivä päättyi onnistuneesti Jyränkölän juhlasalissa esitettyyn monitaiteelliseen ja moderniin runomatineaan Paripiruetti, joka katsoi kotikaupunkia parisuhdesärmän läpi.

Runomatinean teksteistä ja ohjauksesta vastasivat Tuula Vigman ja Mikko Kallio.

Ilta oli 60 runon, musiikin, nykytanssin ja valokuvien keinoin tehty matka parisuhteen monipolviseen maailmaan. Mediapajan nuoret olivat yhteistyössä toteuttaneet hienon taiteellisen taustatyön esitykseen musiikin, tanssin ja valokuvan keinoin. Nuorten osaamisen ulottuvuus antoi Paripiruetille uudenlaisen raikkauden. Kokonaisesityksen visuaalisuutta lisäsi myös onnistunut viittomakielinen tulkinta runoista.

Esityksen tunnelmallisen musiikin oli säveltänyt Mikko Saarela. Anne Heilman vastasi omaperäisistä tansseista. Markus Sahan mielenkiintoiset kuvakulmat toivat hyvän ulottuvuuden runojen sisällöille.

Onnittelut ja kiitokset puhuttelevasta illasta! Nyt mediapaja on löytänyt yhteisen sävelen, jota nyt vain syventämään ja monipuolistamaan. Koska on seuraava esitys? Suosittelen lämpimästi, mutta uuttakin odotan.

Vuoden kuluttua on jälleen Allin Päivä!

Kiitoksin
Kalevi Peltola

---