Suomen itsenäisyyden 97. juhlapäivää juhlittiin Heinolassa 175-vuotiaan kaupungin arvokkuudella



uonto puki juhlapäivän valkoiseen lumihuntuun. Joulupuukaupungin 175 puussa tuikkineet jouluvalot olivat saaneet ympärilleen odottamansa lumivaipan.
 
Päivän juhlallisuudet oli siirretty juhlavuonna laajempiin tiloihin, Heinolan lukioon. Suomen itsenäisyyden 97. juhlapäivän viettohan oli samalla 175-vuotiaan kaupungin juhlavuoden päätösjuhla.
 
Tilaisuuden arvokas ohjelma oli yhteisnäyttö heinolalaisten kulttuurintekijöiden osaamisesta sekä yhteistahdosta kertoa itsenäisyyspäivän suomalaisista arvoista ja vahvistaa oman kotikaupungin tuntemuksia.
 
Tervetulotoivotuksessaan kaupunginjohtaja Jussi Teittinen pohti, mitä itsenäisyys tänä päivänä merkitsee meille suomalaisille ja erityisesti meille heinolalaisille.
 
Heinolamitalien jako itsenäisyyspäivän juhlassa on joka vuosi odotettu hetki. Kaupungin puolesta mitalit jakoivat  kaupunginjohtaja Jussi Teittinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hildén ja valtuuston puheenjohtaja Risto Turunen.

  Mitalin taustoista kertoi Raili Hildén:

• Mitali myönnetään ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi.
• Kaupunginvaltuuston vuonna 1979 perustama mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980.
• Aluksi Heinola-mitalia jaettiin yksi vuodessa, mutta kuntaliitoksen 1997 jälkeen mitalia on jaettu heinolalaisille vuosittain kaksi. Uusien sääntöjen mukaan mitali luovutetaan joka toinen vuosi myös Heinolan valtuuskunnan eroavalle puheenjohtajalle. Heinolan ystävyyskaupunkien johtaville virkamiehille on mahdollisuus luovuttaa mitali arvokkaasta ystävyyskaupunkityöstä.
  

Tätä napsauttamalla voit katsoa kaikki Heinola-mitalin saaneet!

Heinola-mitalit luovutettiin Heinolassa syntyneelle ja täällä pitkän ja ansiokkaan työn seurakuntatyössä tehneelle rovasti Ahti Peltoselle sekä jääkiekkovalmentajana kansainvälisesti tunnetulle, Vierumäellä urheiluopiston rehtorina toimineelle Erkka Westerlundille. Molemmat mitalistit ovat työskennelleet erilaisissa työympäristöissä ja ovat erilaisia persoonia, mutta molemmilla on yhteinen kiintymys Heinolaan ja usko sen tulevaisuuteen.


 
Raili Hildén totesi mitalin saajien pitkän ansiolistan lisäksi, että Peltonen tunnetaan "lämpimänä ja  helposti lähestyttävänä pappina". Westerlundia Hildén luonnehti henkilöksi, joka on "menestyksestä huolimatta säilyttänyt vaatimattomuuden sekä kyvyn olla oma itsensä ja ihminen, jonka teot puhuvat puolestaan".

Kiitospuheenvuoron käytti Ahti Peltonen.


 
Itsenäisyyspäivän juhlapuheen pitäjäksi oli saatu Suomen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Heinolan yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittanut ja maailmalla menestynyt vaikuttaja.



Juhlapuhujan oli helppo saada kosketus yleisöönsä kertomalla omista taustoistaan ja juuristaan rakastamassaan Heinolassa. Siksi hän kuvailikin oman kotikaupunkinsa juuria, ruotsalaisuutta, kustavilaisuutta, kansainvälisyyttä, joita kaupunginmuseo tietoisesti vaalii.
 
Hän kertoi myös omista sukujuuristaan, isästään Erkki Penttilästä, isän kotiympäristön pommituksesta sodan aikana. Isä-Erkin runosäkeet antoivat myös perspektiivin 1920-luvulla syntyneen silloisista ajatuksista kotikaupungistaan. Ne olivat aivan samoja tuntoja ja tunteita, joita koemme tänäkin päivänä.
 
Isänmaanrakkaus syntyy kotiseuturakkaudesta. Isänmaanrakkautta voidaan käyttää myös väärin. Siitä kertoo aikamme. Elämme maailmanpoliittisesti arvaamattomassa ja yllätyksellisessä ajassa.
 
Juhlapuheensa keskiosassa Penttilä käsittelikin maailman tilannetta ja Suomea sen pienenä osana, miten Suomi selviää tulevista ajoista.
 
Penttilä päätyi lopulta siihen, että Suomen menestys on vasta edessäpäin. Ahkeruus palkitaan. Nyt pitäisi keskittyä perusasioiden hyvään hoitoon. Sen myötä syntyy tarvittavaa uutta.
 
”On etuoikeus olla heinolalainen!” päätti Penttilä innostavasti juhlapuheensa.





Heinolan itsenäisyyspäiväjuhlan monipuolisesta musiikista ja muusta ohjelmasta vastasivat Heinolan musiikinystävien puhallinorkesteri johtajana Tommi Suutarinen,  Heinolan yhdistyneet kuorot, johtajana Kai Kirik, Jari Koponen yksinlaulu, Anna-Maija Kaikkonen, Pentti Räsänen, Anne Räsänen ja Hannu Knuutila -laulukvartetti, Heinolan musiikkiopiston jousiorkesteri johtajana Eija Kananen sekä Heinolan runonkantajien edustajina Katja Tamminen ja Johanna Santala.







Juhlan ohjelmakokonaisuuden koostajina olivat olleet Eira Pitkänen, Heinolan kulttuuritoimisto ja Velkki Mykrä.
 
Jumalan kunnia luonnossa ja Maamme-laulu arvokkaan ohjelman päätösnumeroina lähettivät juhlavieraat kotimatkalle. On etuoikeus olla heinolalainen!
 
Illan pimetessä Heinolan partioväki kokoontui seminaarin pihalle. Roihuin ja lyhdyin lähdettiin viemään valoviestiä sankarihaudoille.
 
Mitä itsenäisyys merkitsee tänä päivänä meille suomalaisille?

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen