Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
Sirpa Juuti:

KOTISEUDUN KUVIA ANJA JUURIKKALAN PIIRTIMESTÄ

Anja Juurikkalan elämää ja tuotantoa värittää kiinnostus historiaan sekä kunnioitus menneiden sukupolvien työtä kohtaan. Hän on tallentanut muistojaan ja kadonnutta elämänmuotoa niin taiteeseensa kuin lukuisiin kirjoituksiinsa. Hänen tussityönsä piirtävät paperille lapsuudesta tuttuja näkymiä; komeita maalaistaloja, jo rapistuneita navettoja tai Heinolan vanhoja rakennuksia. Tussipiirustuksista on kertynyt mittava kokoelma, jonka Anja Juurikkala lahjoitti Heinolan taidemuseolle kesällä 2008.

Anja Juurikkala syntyi Heinolassa, mutta vietti suurimman osan lapsuuttaan perheen maatilalla Koivistossa Tuusjärven Löytäneellä. Maalaiselämä on luonut pohjan hänen taiteelliselle työskentelylleen koko pitkän uran ajan. Juurikkalan omien sanojen mukaan se oli kuin satuelämää, joka ei koskaan enää palaa. Muistojen innoittamina ovat syntyneet monet eläinhahmot keramiikkaan ja pronssiin.

Akvarelleihin ja etenkin tussipiirustuksiin Juurikkala on ikuistanut hiljaista ja katoavaa maaseutua, taloja, aittoja, riihiä ja navettoja. Hän suree sitä, että vanhat sukutilat ja kansakoulut ovat autioita, riihet purettu rakennustarpeiksi, navetat tyhjiä, talot metsän peitossa. Myös vanha kaupunkikuva heijastelee Juurikkalan mielessä. "Halusin kuvata vanhaa harmoniaa ja uutta ahdistavuutta, koska ikävöin sitä entistä aikaa, sitä kaunista vanhaa Heinolaa."

Kuvien tekeminen on kuulunut Anja Juurikkalan elämään jo nuoresta asti. Opiskeluaikana viikonloppuisin hän maalasi navetassa akvarelleja lehmistä, sillä siellä oli aina kodikasta eikä kukaan häirinnyt työskentelyä. Jo tuolloin hän ikuisti lapsuutensa rakennuksia akvarellein. Tussipiirustusten sarja alkoi, kun Juurikkala näki Heinolan maalaiskunnassa naapurinsa, Uuno Kailaan serkun, ränsistyneen ja osin romahtaneen kotitalon. Hän piirsi talon, koska sieltä oli hauskoja lapsuudenmuistoja.

Sittemmin Juurikkala on ikuistanut tussilla lukuisia Heinolan ja sen ympäristön vanhoja rakennuksia. Onpa hän joskus herännyt aamuvarhaisella voidakseen autojen häiritsemättä piirtää toisen kotikaupunkinsa Helsingin kiinnostavia näkymiä. Juurikkala käyttää piirustustensa tekemiseen teräväksi vuoltua tulitikkua, jonka hän kastaa tussiin. Hän ei piirrä lyijykynällä valmistavia viivoja, vaan toteuttaa näkemänsä suoraan, välittömin vedoin.

Piirtäminen on kuitenkin ollut Juurikkalalle lähinnä harrastus tai sivutyö. Varsinaisen uransa hän loi ensin taideteollisena suunnittelijana ja sitten kuvanveistäjänä. Hän opiskeli 1940-luvun puolivälissä Taideteollisessa keskuskoulussa A-osastolla, jossa pääaineena oli sommittelu.

Arabian tehtaalle Anja Juurikkala pääsi kuin vahingossa töihin vuonna 1946. Anja Juurikkalan ensimmäisiä tehtäviä Arabiassa olivat koristelautasten maalaaminen ja erilaisten pienten koriste-esineiden muovailu. Uusi vuosikymmen, 1950-luku, oli tuotteliasta aikaa. Silloin syntyivät Juurikkalan koristamat astiasarjat, joita ovat Aquarium, Krabba, Runo, Zoo sekä kala-, vihannes- ja hedelmälautassarjat. Talon sisäisen suunnittelukilpailun voittanut Heluna-maitokannu on monelle tuttu.

Henkilökohtaisesti tärkeämmiksi tulivat erilaiset eläin- ja maalaisaiheiset pienoisveistokset, jotka veivät hiljalleen kohti kuvanveistoa. Arabian vuosien (1946-60) jälkeen Juurikkala haki ja pääsi Taideakatemian kouluun kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen oppilaaksi. Oskari Jauhiaisen opetukset antoivat hyvät eväät oman ammattitaidon rakentamiselle. Jauhiainen korosti opetuksessaan plastisuutta ja monumentaalisuutta sekä painotti anatomian hallitsemisen tärkeyttä. Valmistumisensa jälkeen Juurikkala täydensi ammattitaitoaan Italiassa kuuluisan kuvanveistäjän Marino Marinin oppilaana.

Kuvanveistäjänä Anja Juurikkalan keskeinen materiaali on pronssi ja lähtökohtana tekemiselle on figuratiivisuus. Mitaleissa ja muotokuvissa hän tavoittaa oivaltavasti mallin olennaisimmat piirteet ja tyypillisimmän ilmeen. Kaikissa Anja Juurikkalan veistoksissa on lujan klassisuuden lisäksi elävä pintarakenne. Huumori pilkahtelee monen teoksen taustalla ja se onkin ollut yksi Anja Juurikkalan tuotannon läpäisevistä elementeistä. Juurikkalan veistoksia kuuluu useisiin julkisiin kokoelmiin.

Kotiseudulle Itä-Hämeeseen on pystytetty neljä julkista veistosta; Elonkorjaajat Sysmään, Tulenkantaja Heinolaan, Kalakissa Heinolan kaupunginmuseon pihaan ja Flora ihailemaan kesäkukkia taidemuseolle.