Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
Unikeko,
Heinolan vanhin arvonimi


Näin pulahti Kymeen Heinolan Unikeko 2015, päätoimittaja Jari Niemi.

Vuoden 2016 Heinolan Unikeon etsintä on alkanut

Heinäkuun 27.päivän aamuna valitaan vuoden 2016 unikeko. Valittava unikeko on jo 22. Heinolan unikeko.

Toimittaja Ossi Arvela teki Heinolan kaupungin Kesälehteen ennakkojutun    Unikeonpäivän aamujen jatkuvasta suosiosta Kylpylän rannassa.

Toimittajan kysymyksiin vastasi Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola.


1. Unikeon päivä pitää vakaasti suosionsa vuodesta toiseen, mikä tekee tapahtumasta niin erityisen?

Unikeonpäivän aamun yhteinen vietto Kylpylässä on vanhin Heinolassa elossa oleva kylpyläperinne, ja siinä yhteydessä kastettava unikeko myös Heinolan vanhin arvonimi. Se annetaan tänä kesänä uuden ajan 22. unikeolle.

Tämän ajan heinolalaiset haluavat kokea edes yhden kylpyaikaisen tapahtuman. Onhan tuossa kastajaistapahtumassa jännitystä ja uteliaisuutta tuosta loppuun asti salassa pysyneestä henkilöstä. Kukahan saa tällä kertaa kylmän kylvyn Kymessä?

Kylpylä- ja seminaarikausi on ollut historiamme tunnetuin ajanjakso Heinolassa. 1800-luvun lopussa muutaman vuoden sisällä kotiutui pikku-Heinolaan kaksi ympäristöä ja kaupungin elämää suuresti muuttavaa ja vaurauttavaa laitosta. Kylpylän mukana saimme uusia aatteita, kansainvälisyyttä, kesäkulttuuria, musiikkia, teatteria, muotia, ja tietysti vieraiden asuessa yksityiskodeissa tuli lisäansiota ja ystävyyssuhteita. Seminaarin tulo merkitsi korkeamman opetuksen ja sivistyksen saapumista maalaiskylään. Seminaari tarjosi loppumiseensa asti kaupungin tarvitsemat kulttuuri- ja ohjelmapalvelut.

Kylpyläaikana Heinolasta tuli jo kesäkulttuurikaupunki muiden kylpyläkaupunkien tapaan. Silloinkin tarvittiin viihdettä kesäisiin päiviin sekä kylpylävieraille että kaupunkilaisille. Yksi muilta kylpylöiltä saatu ohjelmalainaus oli unikeon valitseminen ja kastaminen Heinolassakin. Se oli vuosittainen hyvin organisoitu tapahtuma kulkueineen ja muiden heinolaisten herättäminen. Valitettavasti yhdenkään unikeoksi valitun nimi ei ole jäänyt historian kirjoihin. Kylpyläorkesterin päivittäiset konsertit Harjupaviljongilla olivat sitä musiikin tarjonnan kulta-aikaa, johon ei ole myöhemmin ylletty.

Kylpylän loppuminen sotiin oli suuri menetys Heinolalle, kuten seminaarin ja Reuman loppumisetkin. Kylpylän mukana myös Unikeonpäivän aamun vietto loppui 50 vuodeksi. Kunnes 1995, Heinola-Seuran 10-vuotisjuhlavuonna tämä perinne elvytettiin. Elvyttäjinä olivat Heinolan nuorkauppakamari, Jyränkö-kuoro, Heinolan matkailuoppaat, Itä-Hämeen matkailuyhdistys ja Heinola-Seura. Käytännössä Heinola-Seura ja Heinolan kulttuuritoimi ovat vastanneet aamun järjestämisestä ja jatkuvuudesta. Heinola-Seura on saanut kunnian valita vuosittain unikeon. Valinnan perusteena on ollut koko ajan kiitollisuuden osoitus henkilölle hyvästä ja pyyteettömästä  työstä kotikaupunkimme Heinolan hyväksi.

Kylpyläaika elää Heinolass vielä näyttävästi, vaikkei sitä aina huomata eikä tunnisteta: WPK-talo rakennettiin kylpylävieraiden juhlapaikaksi, Harjupaviljonki oli päivittäisten kävelyretkien kohteena ja konserttipaikkana, Rantapuistokin rakennettiin kylpyvieraitten kulkureitiksi harjulle. Heinolan kaupungin 150-vuotisjuhlavuonna uudelleen rakennettu ilmakylpylä rakennuksineen ja liukumäkineen on muistutus kylpyläajoilta. Palaneen kylpylän paikalle nousi vuonna 2000 suosittu ja kesävieraita kokoava katettu kesäteatteri. Miten moneen tarkoitukseen on tarvittu vanhaa kirjastoa, uudempaa kylpylärakennusta?

Kylpylätoiminnan suurena toteuttajana ja mahdollistajana oli toimelias kauppias Niilo Helander, jonka suunnitelmia kylpylän saamiseksi pidettiin ”suuruudenhulluina”. Nykyisin vauras Niilo Helanderin säätiö jakaa vuosittain 750 000 euroa apurahoina tieteille ja taiteille. Myös heinolalaiset saavat vuosittain nauttia säätiön apurahoista.



2. Ohjelma on pysynyt hyvin samana vuodesta toiseen, onko suunnitelmissa ollut muuttaa jotain tai kasvattaa tapahtumaa?

”Aamupäivän mittainen” oli kylpylänkin Unikeonpäivän aamun vietto. Aamun ohjelma on todella pysynyt melkein samana. Tapahtuman laajentamiseksi vaikka monipäiväiseksi ei ole suunniteltu. Naantalissa sitä yritettiin, mutta huonoin tuloksin. Vielä on haasteellinen se, että Unikeon päivä on joka vuosi eri viikonpäivinä, se vaikuttaa niin moneen asiaan, työpäivät rajoittavat tapahtumaan osallistujia.

Oma arviomme on se, että Heinolan tapahtuma on pieneen kaupunkiin sopiva, mutta ohjelma voisi ehkä olla monipuolisempi ja siihen tarvittaisiin lisävoimia eri yhdistyksistä ohjelman tuottamiseen ja monipuolistamiseen.



3. Onko unikeon valinnasta käyty millaista vääntöä yleensä valitsijoiden kesken?

Ei varsinaista vääntöä, joka kerta puhutaan vain siitä, pitääkö unikeon olla tällä kertaa mies vaiko nainen. Täytyy kuitenkin todeta, että unikeon valinta vaikeutuu joka vuosi.

Heinola-Seura haluaa vuotuisen unikeon valinnallaan nostaa esiin omilla kriteereillään ansioituneita heinolalaisia yksi kerrallaan ja nimittää heidät unikeon arvonimikkeellä kaupungin historiaan.

Heinolassa valitut unikeot edustavat hienosti oman aikansa arvostettuja Heinolan hyväksi tekijöitä. Kaikki 21 edellistä unikekoa ovat olleet hyvä otos henkilöistä, jotka ovat eri aloilla toimineet unikekotittelin arvoisesti kaupunkimme parhaaksi. Valittujen unikekojen virka- ja työnimikkeet kertovat myös siitä, että valitut unikeot ovat toimineet laaja-alaisesti elämän eri aloilla, tasalaatuinen sarja positiivisia Heinolan puolestapuhujia ja tekijöitä.

Jo muutaman vuoden ajan on myös aktiivinen yleisö saanut olla ehdottamassa omaa unikekoa. Tällainen järjestyy taas tänä kesänä. Heinola-Seuralla on näitä yleisöltä saatuja ehdotuksia jo useampia satoja. Aina kuitenkin putkahtaa esiin uusiakin varteen otettavia unikekoehdokkaita.



4. Mikä on parasta mielestäsi Unikeon päivän aamussa?


Luoda mahdollisuus heinolalaisille ja kesävieraille tulla viettämään yhteisöllistä aamuhetkeä perinteen merkeissä kylpylän entiseen aurinkokylpylään. Aamun leppoisa ohjelma tarjoiluineen ja kesätoreineen johdattaa leppoisasti aamun päätapahtumaan, kastajaisiin.

Uuden unikeon seremoniat ja haastattelu sekä hänen ajatuksensa Heinolasta, avaavat aina uusia arvostavia ajatuksia kaupungista ja syventävät uuden unikeon henkilökuvaa. Joka kerta on voitu todeta, että saatiinpa taas uusi ja edustava unikeko kuluvalle vuodelle.

Monen vuoden ajan uusi unikeko on käynyt näyttäytymässä kastajaisten jälkeen torilla ja tieto uudesta valinnasta on lähtenyt liikkeelle kaupungissa. Eri vuosien Unikeoilla on omat ohjelmansa, osallistuvat eri tilaisuuksiin ja markkinoivat unikekoasiaa ja muita hyviä asioita Heinolasta.

Aamun ohjelman loppuu liittyy myös muuta perinnettä, Heinolan matkailuoppaat johdattavat halukkaat puu-Heinola -kävelykierrokselle kokemaan siten pikkukaupungin vanhaa ympäristö- ja rakennuskulttuuria, osa kierroksesta kylpyläaatteen luomaa ympäristömaisemaa.