Etusivu Ajankohtaista Aloitteet Galleria Hakemisto Hallinto Historia Juhlat Julkaisut Linkkisivu Tarinatupa Tietovakka Toiminta

SKL-tunnus   HS-logo HEINOLA-SEURA
Siltojen kaupungin kotiseutuyhdistys itäisessä Hämeessä
Heinolan vaakuna




Heinola-Seuran kahdeksas risteily
Järviristeilyllä Suomi
on parhaimmillaan


Juhlakesän risteily heinäkuun viimeisenä päivänä oli tarpeellinen. Melkein kaikki osallistujat olivat kokemassa ensimmäisen kerran Lahti–Heinola-risteilyn. Heinola-Seuran bussikuljetus suoraan laivalle antoi mahdollisuuden tavoittaa risteilykokemus helposti, tästä kiiteltiin.

Eräskin perhe on asunut Ruotsalaisen rannalla mökillään 40 vuotta, joka kesä oli puhuttu lähdöstä, nyt se toteutui helposti vain lipun varaamalla. Valmiiksi räätälöity risteilymatka tarjoaa erikoisesti senioriväelle helpon mahdollisuuden lähteä nauttimaan Suomen suvesta vetten päällä vaikka joka kesä.

Tälläkin kertaa bussillinen risteilyväkeä haki vauhtia reitin alkupäästä Lahdesta. Lähtö Lahden laajasta ja monipuolisia palveluja tarjoavasta satamasta lupasi risteilylle onnistuneen lähdön. Satamaympäristön näkymät antoivat naapurikaupungista Lahdesta onnistuneen kuvan. Sibelius-talo, komeat rannan kerrostalot, monet upeat satama-altaassa lepäilevät laivat luovat satamamiljöölle edustavan kulissin. Heinolassakin vuosikymmeniä seilannut tuttu m/s Tuulantei oli siellä, mutta nyt jäätelölaivana. Vesillä laiva on ollut vuodesta 1880. Taisipa siellä olla vartiolaiva Koskelokin, jolla Lordin hirviörokkaajat kuljetettiin vuonna 2006 Heinolan rantaan tuoreena euroviisuvoittajana 30 000 hengen ennätysyleisön eteen.



Kohta risteilyn alussa m/s Suomen Neito laivan kapteeni Kari Suomalainen toivotti risteilyvieraat tervetulleeksi ja lupasi, että lähdemme nyt ehkä Suomen kauneimmalle järviristeilylle.

Kolmen upean järven ja kahden kanavan risteily antaa mukanaolijoille ei vain suomalaista järvimaisemaa parhaimmillaan, vaan myös jännitystä kanavia ohitettaessa. Kapteeni Suomalainen on seilannut näissä maisemissa yli 40 kesää. Maisemien lisäksi hehkui reitin historia Suomalaisen juonnoissa ja antoi matkustajille kiitollisen maaperän tutustua vesistönäkymien ja alueiden elämään ja historiaan.

Vääksyn kanava eli Vesijärven kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava. Vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä. Kanavan ympärillä on Asikkalan keskustataajamaksi muodostunut Vääksy, jonka asukkaille isojen laivojen tulo kanavalle on aina tärkeä hetki.









Oli siirrytty Suomen toiseksi suurimmalle järvelle, Päijänteelle. Sillä on pituutta 119 km ja leveimmältä kohdalta se on 28 km leveä.

Sitten siirryttiin nauttimaan Suomen Neito -laivan keittiön hyvästä ja runsaasta lounaasta. Siinä vierähtikin tovi, koska oli aikaa ja monenlaista maisteltavaa.





Samalla laiva porhalsi kohti seuraavaa kanavaa. Kauniit maisemat ja historia elivät matkailijoiden mielissä. Laivan palvelut tarjosivat mukavaa ajankulua maisemia ihaillessa. Matkustajat siirtyilivät laivan eri puolille, jottei mitään jäänyt näkemättä. Laivassa oli tällä kertaa väljää, melkein risteily oli heinolaisten oma risteily. Sää oli vähän kolea ja tuulinen, mutta tähän säähän oli varauduttu.

Kapteeni Suomalainen kertoi kauempana näkyneestä S/S Joh-Parviainen höyrylaivasta, joka oli ankkuroituna eräässä Päijänteen poukamassa. Laiva on rakennettu vuonna 1908 Porvoossa. Alus hinasi Päijänteellä tukkeja Parviaisen tehtaalle sekä veti proomuilla valmiita tuotteita Lahden ja Jyväskylän satamiin.



Kohta oli edessä uusi kanavakokemus Kalkkinen ja tullaan tutulle Ruotsalaiselle. Kalkkisten kanava on Asikkalassa sijaitseva Päijänteen ja Ruotsalaisen yhdistävä automaatti- ja osin kauko-ohjattava kanava. Kanava on valmistunut vuonna 1878. Päijänteen ja Ruotsalaisen veden korkeusero on metrin verran.







Loppumatka sujuikin tutummissa maisemissa, tutut saaret ja mökit tunnistettiin. Kohta horisontissa kiilsi Tähtisillan komeat pylonit. Lähemmäksi tultaessa alkoi kotikaupungin tutut näkymät olla ihailun kohteina järveltä käsin, Kumpeli, Kylpylän ranta, satama, RantaCasino. M/S Pyhäjärvi odotti myös isompaa laivaa kaverikseen satamaan.















Pienen kaartelun jälkeen jalkauduttiin sataman rantaan. Kiinnitettiin laiva toviksi rannan pylväisiin ennen paluuta takaisin Lahteen.  Laivan portti avautui. Onnistunut laivamatka oli ohi. Kapteeni Suomalainen seurasi komentosillaltaan tyytyväisten risteilijöiden kotiin lähtöä.



Ensi kesänä tavataan, tervetuloa!



Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen