Heinolalaiset ovat kotikaupungistaan ylpeitä

 

HEINOLASSA ON PIILEVÄÄ VETOVOIMAA

 

Heinolan asukkaat ja kaupungissa toimivat yritykset ovat varsin tyytyväisiä kotikaupunkiinsa ja ovat lähes poikkeuksetta valmiita suosittelemaan sitä muille.

 

Myös ulkopaikkakuntalaiset ovat yllättävän kiinnostuneita Heinolasta niin asuin- kuin yrityspaikkakuntanakin – vaikka eivät kaupunkia hyvin tunnekaan.

 

Tähän tulokseen päätyi Heinolan kaupungin helmikuussa 2008 teettämä tutkimus.

 

Heinola saa asukkailtaan ja yrityksiltään arvosanan 7,9 kouluasteikolla 4-10. Lisäksi yli 90 prosenttia asukkaista ja yli 80 prosenttia yritysten edustajista ovat jo suositelleet tai valmiita suosittelemaan Heinolaa muille asuin- tai yrityspaikaksi.

 

Tutkimustulosten valossa myös kaupungin henkilökunta vaikuttaa tyytyväiseltä Heinolaan. Työntekijät antavat kaupungille kokonaisarvosanan 8. Yhdeksän kymmenestä työntekijästä on valmis suosittelemaan kaupunkia muille. Heinolalaiset ovat ylipäänsä selvästi valmiimpia suosittelemaan omaa kotikaupunkiaan muille kuin viiden vertailukunnan asukkaat.

 

Heinola herättää kiinnostusta niin potentiaalisten asukkaiden kuin yritystenkin keskuudessa. Peräti puolet tutkimukseen vastanneista ei-heinolalaisista asukkaista voisi harkita muuttavansa Heinolaan. Muualla sijaitsevista yrityksistä Heinolaan sijoittumista voisi harkita neljännes vastanneista.

 

 

HEINOLA ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN SILMIN

 

Heinolan kaupunki selvitti viestintäänsä ja markkinointiaan varten kaupungin tunnettuutta ja mainetta, erottuvuutta, palveluiden laatua sekä asukkaiden ja yritysten muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2008 ja sen toteutti Innolink Research Oy Tampereelta.

 

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 400 nykyistä ja potentiaalista asukasta ja yritystä sekä lähes 450 kaupungin työntekijää. Nykyiset asukkaat oli rajattu Heinolaan vuonna 2005 ja sen jälkeen muuttaneisiin täysi-ikäisiin henkilöihin. Heinolan ulkopuolelta vastaajat rajattiin neljäntoista kunnan alueelle Helsingin, Kouvolan ja Mikkelin muodostamassa kolmiossa.

 

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna lukuun ottamatta kaupungin henkilökuntaa, joka vastasi verkkokyselyyn. Heinolan tuloksia verrattiin viiden vastaavan kuntatutkimuksen tuloksiin.

 

 

TUNTEMATON KAUNOTAR HYVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA

 

Paras mielikuva-arvio Heinolasta liittyy kaikkien vastaajien keskuudessa Heinolan asuinympäristöön. Yli puolet kaikista vastaajista piti Heinolaan houkuttelevana asuinpaikkana. Heikoin mielikuva-arvio liittyy Heinolan työpaikkatarjontaan. Sitä vastaajat pitävät huonona.

 

Yritysten edustajien paras mielikuva-arvio liittyy Heinolan liikenneyhteyksiin. Heinola saa vastaajilta kiitosta luonnonkauniina, pienenä ja viihtyisänä kesäkaupunkina. Negatiivisina tekijöinä vastaajat mainitsevat kaupungin pienuuden, tuntemattomuuden ja sisäänpäin kääntyneisyyden.

 

Vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista ei-heinolalaisista asukkaista ja yritysten edustajista kertoi tuntevansa Heinolan kaupungin erittäin hyvin. Melko hyvin kaupungin tuntee 18 prosenttia. Sen sijaan 80 prosenttia tuntee Heinolan melko tai erittäin huonosti.

 

Asukkaita ja potentiaalisia asukkaita pyydettiin arvioimaan myös Heinolan markkinointia. Vastaajat antoivat kaupungin markkinoinnille kouluarvosanan 6,4. Noin 80 prosentilla vastaajista ei ollut minkäänlaisia havaintoja Heinolan markkinoinnista. Kaupungin markkinointia havainneet olivat useimmiten nähneet sitä lehdistä tai ulkomainoksista. Heinolan markkinointi on ollut silti näkyvämpää kuin vertailukunnissa.

 

Kun nykyisiltä ja potentiaalisilta asukkailta kysyttiin muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, noin puolet vastaajista piti asuinympäristöä tärkeimpänä. Se oli vaikuttanut myös eniten Heinolaan vuonna 2005 ja sen jälkeen asettuneiden muuttopäätökseen. Lähes yhtä tärkeä syy muuttoon oli ollut oma tai puolison työ- tai opiskelupaikka.

 

Yritysten muuttopäätöksiin vaikuttavat vastanneiden mukaan eniten liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, paikkakunnan sijainti ja työvoiman saatavuus. Yksikään potentiaalisten yritysten edustajista ei maininnut Heinolaa parhaimpana yrittämispaikkakuntana.

 

Keskimäärin enemmän kuin neljä viidestä kaikista vastaajista oli sitä mieltä, ettei Heinola erotu riittävästi tonttitarjonnassaan. Yritysvastaajien mielestä Heinola erottuu hieman paremmin asuintonttien kuin yritystonttien tarjonnassa. Kaupungissa jo toimivat yritykset olivat ylipäänsä hieman tyytyväisempiä Heinolan tonttitarjontaan kuin muualla toimivat yritykset.

 

 

PALVELUT PÄÄOSIN KOHDALLAAN

 

Tutkimustulosten perusteella asukkaat ovat tyytyväisempiä Heinolan kuntapalveluihin kuin yritysten edustajat. Tärkeimpinä kuntapalveluina sekä asukkaat että yritykset pitävät terveys- ja sosiaalipalveluja, elinkeinopalveluja, sivistyspalveluja (kansalaisopisto ja kirjasto) ja teknisiä palveluja (teiden ja katujen hoito, vesi ja viemäri).

 

Heinolalaiset ovat kuntapalveluihinsa hieman tyytyväisempiä kuin vertailukuntien asukkaat. Heinola on onnistunut selvästi vertailukuntia paremmin lasten päivähoitopalveluissa ja sivistyspalveluissa (kansalaisopisto ja kirjasto). Vertailukuntiin verrattuna Heinolalla on eniten parannettavaa elinkeinopalveluissa ja -neuvonnassa.

 

Tyytymättömimpiä kaupungin asukkaat ovat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siinäkin palvelun merkittävyyden ja siinä onnistumisen välinen ero oli Heinolassa kuitenkin pienempi kuin yleensä vastaavissa kuntatutkimuksissa.

 

 

"VAIN HARVOILLA PAREMMIN KUIN HEINOLASSA"

 

Kaupunginjohtaja Hannu Komonen on ilahtunut heinolalaisten antamasta palautteesta, vaikkei se häntä kokeneena virkamiehenä yllättänytkään.

 

– Harvassa kunnassa asiat ovat paremmin kuin meillä. Eniten yllätyin Heinolasta kiinnostuneiden vieraspaikkakuntalaisten ja muualla toimivien yritysten suuresta määrästä, vaikka tulosten mukaan kaupunki tunnetaan perin huonosti. Tämä mielenkiinto meidän on jatkossa osattava hyödyntää markkinoinnissamme, sanoo Komonen.

 

Komosen mielestä heinolalaisten olisi hyväksyttävä tietyt puutteet kotikaupungissaan, kuten sen pienuus, ja rakennettava markkinointi kaupungin vahvuuksien varaan.

 

– Omat asukkaat ja henkilöstö pitäisi saada myös nykyistä paremmin markkinoinnin viestikapuloiksi. Kaupungin tunnettuuden eteen on joka tapauksessa tehtävä rutkasti lisää töitä.

 

Komosen mukaan tutkimustulokset antavat markkinoinnin ohella eväitä kaupungin kehittämiseen myös johtamisessa, henkilöstö- ja elinkeinopolitiikassa sekä palveluiden tarjonnassa.