Heinola-Seura ry

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

”Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla”

”Paikalliskulttuuri ja kotiseutu hoitavat juuriamme. Elämme maailmassa, jossa erilaiset kulttuurit kohtaavat, elämäntavat yhtenäistyvät, ylikansallinen 'tajuntateollisuus' tunkee joka paikkaan. Tulevaisuuden haasteissa selviää parhaiten se, joka tietää, kuka on ja mistä on lähtöisin. Siksi kotiseudulla ja sen hyväksi tehtävällä työllä on tärkeä merkitys tulevaisuuden kannalta.” Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.

YLEISTÄ

Vuosi 2018 oli Heinola-Seuran 33. toimintavuosi. Heinola-Seuran tehtävänä on siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Heinola-Seura on perinteisellä ympärivuotisella toiminnallaan pitänyt yllä hyväksi koettua myönteistä Heinolan henkeä, vaalinut ja kunnioittanut 179 -vuotiaan kotikaupunkimme omia perinteitä ja juuria, toiminut vaikuttajana keskustelussa ajankohtaisista kaupunkikuvaa koskevissa asioissa yhteistyössä muun muassa Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa.

Heinola-Seura on toiminnallaan vahvistanut eri yhteisöjen kanssa Heinolan kolmannen sektorin näkyvyyttä kaupungissa. Yhteistyötahoina ovat olleet Heinolan kaupunki, Heinolan seurakunta, Heinolan museotoimi, Heinolan kulttuuritoimi, Itä-Häme -lehti, Itä-Hämeen matkailuyhdistys ry, Heinolan Kaupunkisydän ry, Heinolan Taidemuseon Ystävät ry, Heinolan seudun senioriopettajat ry, Heinolan asukas- ja kyläyhdistykset, Heinolan Kameraseura, Lions Club Heinola/Sillat, yrittäjät…

HALLINTO

Seuran puheenjohtajana on toiminut Kalevi Peltola, johtokunnan jäseninä: Olavi Rainio, Anna Tiainen, Leevi Lyytikäinen, Pirkko Vartiainen, Terhi Pietiläinen, Sari Volanen, Anna Muhly ja Juha Tuukkanen. Joanna Vartiainen/Sihteeripalvelu Iibis on vastannut kirjanpidosta. Toimintaa tarkastivat Pertti Saleva ja Matti Halme, varalla Harri Antinranta.
Seuran johtokunta on kokoontunut 4 kertaa ja pöytäkirjoissa on 72 pykälää. Johtokunnalla on ollut jatkuva sähköpostiyhteys toiminnan päivittämisessä. Sillä on vähennetty johtokunnan kokouksia.

JÄSENET

Vuoden aikana seuraan liittyi 8 uutta jäsentä. Heinola-Seuralla on jäseniä yli 300. Jäsenmaksu on 10 euroa. Seuran jäsenistö muodostuu vanhemmista seurauskollisista, jotka kunnioittavat ja tukevat seuran työtä jäsenmaksuillaan.

TALOUS

Seuran talous on pysynyt vuosien aikana vakaalla pohjalla jäsenmaksutuloista, kirjojen myynnistä ja erilaisten tapahtumien myyntiaktiviteeteistä saaduilla tuloilla. Kolmannen postikorttikirjan toimittaminen on seuran seuraava suuri kuluhaaste.

YLEISET SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Kevätkokous Kristiinakodin kerhohuoneessa 24.3.2018.

Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Asko Alho ja sihteerinä Kalevi Peltola. Kokouksen tärkeimpinä asioina olivat vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilien käsitteleminen, jotka molemmat hyväksyttiin kiitoksin.

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti aluksi kokousvieraat tervetulleiksi kevätkokoukseen:”Viime vuonna vietimme Suomessa itsenäisyytemme tärkeää 100-vuotisjuhlavuotta sadoin erilaisin tapahtumin. Tämän ansiosta itsenäisyyden Suomi-kuva kirkastui sekä meille suomalaisille että ulkomaalaisille. Heinolakin juhli juhlavuotta eri yhteisöjensä kautta ja näin me olimme kaikin mukana ketjussa kohottamassa vuoden juhlatunnelmaa.

Yksi juhlavuoden teko Heinolassa oli joulun alla ilmestyneen kirjan ”Heinola 1918 Kapinan aika julkaiseminen.” Kirja perustuu tutkittuun tietoon silloisista Heinolan tapahtumista. Kirjan kirjoittajat heinolalaissyntyiset Jukka Kulomaa ja Leena Kekkonen yhdessä Antti Tuurin kanssa luennoivat muistovuoden tapahtumista WPK-talolla järjestetyssä seminaarissa to 22.3.2018. Seminaariin liittyy myös kulttuuritoimistossa avautunut näyttely.

Viime syksynä Heinola-Seura palkitsi kolme talkoolaista, Jari Karppinen, Teppo Nipuli ja Antti Taavila, alatorin vanhan pumppukaivon korjaamisesta itsenäisyyden juhlavuoden kotiseututekona. Kaivon korjaaminen oli seuralle tärkeä, sillä kaivon profiili on kuvattuna seuran logossa. Logon suunnitteli aikanaan seuran perustamisvuonna 1985 rakennusmestari Veikko Pystynen. Korjauksen kunniaksi taiteilija Teuvo Salminen uudisti logon, joten uusittu logo muistuttaa meitä kaikkia juhlavuodesta.”

Virallisten asioiden jälkeen Heinola-Seuran johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Olavi Rainio aloitti tarinoiden sarjan.

Olavi Rainio oli lukenut Helsingin Sanomista artikkelin kuolin siivouksesta. Artikkelissa oli muistutettu siitä, että jokaisen pitäisi varautua omaan poislähtöönsä siivoamalla esimerkiksi omat laatikkonsa ja jäämistönsä, etteivät ne jäisi omaisten huoleksi.

Tästä neuvosta viisaampana Olavi oli lähtenyt aluksi toteuttamaan omalla kohdallaan työpöytänsä laatikostojen järjestämistä. Asiakirjojen joukosta löytyi säilyttämänsä kopio kirjeestä, jonka lähettäjänä oli ollut presidentin rouva Ester Ståhlberg.

Kirjeen Olavi oli saanut käydessään Artjärvellä Kinttulan kartanossa. Kartanossa toimi hänen hyvä tuttunsa ylipuutarhurina, jolta Olavi oli saanut kopion kirjeestä.

Kesällä 1919 Kaarlo Juha Ståhlberg oli valittu Suomen ensimmäiseksi presidentiksi. Hän oli jäänyt leskeksi paria vuotta aikaisemmin. Vuonna 1920 hän meni naimisiin Ester Hällströmin kanssa, josta tuli linnan emäntä.

Aika oli vaikeaa linnassakin. Oli puute kaikesta. Ennen kaikkea ruuasta. Maan ensimmäinen rouva oli kuullut, että Artjärven Kinttulan kartanossa kasvatetaan erilaisia vihanneksia. Ester-rouva rohkaistui ja kirjoitti kirjeen Artjärvelle. Kirjeen saajaksi hän kirjoitti Herra Puutarhuri, Kinttulan kartano, Artjärvi.

Kirjeessä hän tilasi erilaisia avomaan tuotteita linnaan. Kirjeen lopussa oli vielä kysely, oliskos mahdollista saada myös porsas? Kansanhuolto oli niin kitsas täällä Helsingissä, ettei sitä kautta tahtonut saada linnaankaan lihaa. Tähän kyselyyn hän oli saanut erityisluvan kansanhuollolta, että saa tilata porsaan Kinttulan kartanosta.

Tarina herätti vilkkaan keskustelun ja omakohtaisia muistoja ja tarinoita kokouksen loppuun. Keskustelussa tuli ilmi, että rouva Ståhlberg oli myös suuri hyväntekijä. Hänen toimestaan perustettiin muun muassa Pelastakaa Lapset ry. Hänellä oli myös laaja kirjallinen tuotanto.

Heinola-Seuran syyskokous 24.11.2018 musiikkiopistossa

Puhetta kokouksessa johti Harri Antinranta ja sihteerinä toimi Kalevi Peltola. Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti kokousvieraat tervetulleiksi. Tervetuliaissanojen jälkeen hän toi terveiset Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisilta Kotiseutupäiviltä Lappeenrannasta. Hän osallistui seuran edustajana päivien aloituspäivänä liiton vuosikokoukseen.

Hän piti tärkeänä saada olla mukana liiton vuosikokouksessa. Siellä saa hyvän yleiskuvan kotiseututyöstä eri puolilta Suomea. Kokouksessa jaetaan vuosittain erilaisia palkintoja kilpailuista, joita kotiseutuliitto on järjestänyt. Siellä julkistetaan muun muassa Vuoden kaupunginosakilpailun ja vuoden kotiseutuyhdistyskilpailun voittaneet yhdistykset. Kaupunginosakilpailun voitto meni Espoon Kauklahteen ja kotiseutuyhdistyksistä palkittiin Rovaniemen Totto -kotiseutuyhdistys. Perustelut voitoista saa aina ihmettelyn aikaan, miten jollain paikkakunnalla voidaan yltää sellaiseen näyttävään sitoutumiseen kotiseutunsa parhaaksi. Tälläkin kertaa palkitut yhdistykset olivat palkintonsa ansainneet.

Heinola-Seurakin on osallistunut monena vuonna toimintakertomuksellaan kilpailuun Vuoden kotiseutuyhdistyksestä. Pienin resurssein ja pienellä joukolla ei voida saavuttaa valtakunnallista näkyvyyttä.

Parhaana antina kokouksesta kuitenkin pidin julkilausumaa, joka kokouksen aikana tehtiin. Se koski uutta ideaa nuorten ja lasten mahdollisuudesta päästä jo varhain kosketuksiin kotipaikkakunnalla tehtävään kotiseututyöhön, saada tietoa ja elämyksiä kotipaikkansa historiasta ja perinteistä.Kotiseutuliiton puheenjohtaja Riitta Vanhatalo sanoi: ”Vuonna 2019 on alkamassa 70 vuotta täyttävällä Suomen Kotiseutuliitolla tulevaisuusteko, joka tähtää lasten kiinnittymiseen omaan kotiseutuunsa jo nuorena. Tuemme toiminnalla lasten kiinnittymistä kotiseudulleen ja osallisuutta omaan yhteisöönsä. Ihmisen identiteetille on tärkeää, että hän tuntee paikkakuntansa historiaa ja kulttuuriperintöä ja oppii sitä kautta arvostamaan kotiseutuaan. Lasten ja nuorten kutsuminen mukaan toimintaan on liiton tulevaisuusteko.”

Heinola-Seurakin on lähtenyt toteuttamaan julkilausuman ajatuksia omassa toiminnassaan. On päätetty tukea Heinolan koululaitoksen Virran Vekarat -juhlajulkaisun painatuskustannuksia ja olla mukana muutenkin lehden toimittamisessa. Lehden ideana on julkaista ensi keväänä Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden julkaisuna lehti, joka kertoo koulaisten ajatuksia kotikaupungistaan Heinolasta.
Juuret ja siivet Heinolasta -teema tulee olemaan lehden keskiössä. Lehteä painetaan 2000 kpl. Kustannukset noin 12 000 euroa.

Kokouksessa vahvistettiin johtokunnan esittämä laaja toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2019. Molemmissa näkyi Heinolan kaupungin 180-juhlavuodeen liittyvät asiat.

Henkilövalinnoissa kokous valitsi seuran puheenjohtajaksi nykyisen puheenjohtajan Kalevi Peltolan. Hän on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen hän oli seuran varapuheenjohtajana vuosina 1995-2005. Osan puheenjohtajakaudestaan hän on ollut lisäksi sihteerinä. Puheenjohtaja on toimittanut Heinola-Seuran kotisivuja vuodesta 2006. Kokous toivoi huojennusta puheenjohtajan työhön.

Johtokunnassa erovuoroisia olivat Leevi Lyytikäinen, Terhi Pietiläinen, Anna Muhly ja Juha Tuukkanen. Erovuoroisista jäsenistä valittiin jatkamaan Terhi Pietiläinen ja Juha Tuukkanen. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin kokouksessa esitetyt Matti Kirves ja Mikko Hallikas. Vuoden 2019 johtokunta on valintojen jälkeen: Olavi Rainio, Anna Tiainen, Pirkko Vartiainen, Sari Volanen, Terhi Pietiläinen, Juha Tuukkanen, Mikko Hallikas ja Matti Kirves.

Virallisten asioiden jälkeen Heinola-Seuran johtokunnan jäsen, museonjohtaja Terhi Pietiläinen kertoi Heinolan kaupunginmuseon korjaussuunnitelmista. Terhi Pietiläisen esitys antoi laajan yleiskuvan jo meneillä olevista museon remonteista ja uudistamisesta.

Museon ajanmukaistaminen Heinolassa on tärkeää. Kolme vuosikymmentä perusnäyttely samassa asussa ja esinein on pakottanut valtakunnallisesti tunnetun museon uudistumaan ja nykyaikaistumaan. Käsitys Heinolan historiasta ja sen painotukset ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet, joka edellyttää perusnäyttelyn muotoutumista sen mukaan.

Heinolan museo perustettiin vanhaan kirkkoherran pappilaan vuonna 1964 harjoituskoulunopettaja Alli Heinämaan keräämistä esineistä. Museo toimi pappilassa kaksikymmentä vuotta. Heinolan museo sai omat toimitilat, kun kauppias Ulrik Lindholmin vuonna 1872 lahjoittama rakennus Kauppakadulta vapautui, kun raatihuoneen toiminnat siirtyivät uudelle kaupungintalolle. Museo avattiin kaupunginmuseona Raatihuoneella kesällä 1984.

Museo on saanut huomattavan taloudellisen mahdollisuuden uusiutumiseen. Työ on jo aloitettu vanhan rakennuksen perusparannuksilla, hissin korjauksella, sisääntulojen perusparannuksella…

Mitä tapahtuu nykyiselle perusnäyttelylle, miten se muuttuu, sitä keskustelua käydään.

Museo haluaa kuunnella heinolalaisten toivomuksia, siksi on aloitettu muun muassa Museon palvelumuotoilutyöpaja -toiminta. Toiminta on tuottanut jo monia hyviä oivalluksia siitä, millainen Heinolan uusittu kaupunginmuseo voisi olla perusnäyttelyn osalta ja palveluiltaan. Miten digitaalisuus voisi näkyä uudistetussa museossa. Miten koululaisten ja nuorten opastukset tulevaisuudessa voitaisiin hoitaa niin, että museossa käynti on elämys ensimmäisestä kerrasta alkaen. Toiveita on tarjolla joka taholta. Miten se palvelutoiminta voidaan toteuttaa toivotuin tavoin pienen henkilökunnan voimin, jää nähtäväksi. Millainen on uusittu kaupunginmuseo, se nähdään vuoden kuluttua, kun se avautuu ja on silloin yksi merkittävä Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden tapahtuma.

SEURAN VARSINAISTA TOIMINTAA JA
MUKANAOLOA ERILAISISSA YHTEISTYÖTAPAHTUMISSA

Retki matkamessuille 20.1.2018
 
Retki Messukeskuksen matkamessuille aloittaa aina vuosittaisten retkien järjestämisen. Retki tehdään yhdessä Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen kanssa yhteistyönä. Messutapahtuma on Pohjoismaiden suurimmat ja tarjoaa matkailutarjontaa ympäri maailmaa. Sysmästä, Hartolasta ja Heinolasta oli mukana taas 60 matkailusta innostunutta henkilöä.

Heinolan XI Kotiseutupäivä 31.1.2018 Allin päivänä

Päivän pääjuhlaa, kotiseutujuhlaa vietettiin Vanhassa pappilassa. Juhlan alussa seuran puheenjohtaja toivoi, että me kaikki iloitsisimme Heinolasta kotikaupunkina ja haluaisimme tehdä työtä Heinolan parhaaksi. Heinolalla on hyvä historia, perinteet ja hyvät tulevaisuuden eväät ja tekijät. Kysykäämme itseltämme päivittäin, mitä me voisimme henkilökohtaiseksi tehdä Heinolan hyväksi?

Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. Hän iloitsi aluksi siitä, että sai olla ensimmäisen kerran mukana kokemassa Allin päivän tunnelmaa. Hän esitti puheenvuorossaan Heinola-Seuralle kiitokset hyvästä työstä ja toivotti jatkuvaa innostusta tehdä kotiseututyötä Heinolan hyväksi.

Allin päivän vieraana oli Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, Tuula Salo. Hänen osallistumisensa juhlapäivään antoi sille suuren merkityksen. Samoin oli kannustavaa, että kaupungin edustajia oli juhlassa useita. Tervehdyksensä aluksi Tuula Salo onnitteli Heinola-Seuraa näyttävästä kotiseututyöstä, joka toiminta tunnetaan liitossa ja arvostetaan sitä. Hän oli erittäin iloinen juhlapaikasta ja juhlan suosiosta. Se kertoo siitä, että heinolalaiset arvostavat kotiseututyötä. Tällaista juhlatunnelmaa saa hakea. Salo kertoi Kotiseutuliiton laajenevasta työstä valtakunnallisesti.

Seura on jakanut vuodesta 2008 lähtien 27 ansiomerkkiä. Ansiomerkit myöntää Kotiseutuliiton hallitus seuran johtokunnan esityksestä. Ansiomerkkien jakajina olivat Kotiseutuliiton Tuula Salo ja Heinola-Seuran Terhi Pietiläinen. Rehtori Matti Lunkalle myönnettiin hopeinen ansiomerkki 34 vuoden esimerkillisestä kotiseutupainotteisesta opetustyöstä Lusin koulussa. Merkillä haluttiin nostaa esille opettajan tärkeä merkitys kotiseutukasvatuksessa. Myyntipäällikkö Erkki Heiskaselle Heinola-Seura antoi ansiomerkin tunnustuksena pitkään jatkuneesta tärkeästä kotouttamistyöstä Heinolan karjalaisten keskuudessa. Hän on toiminut toisen polven karjalaisena Heinolan karjalaisten evakkojen ja heidän perillistensä yhdyssiteenä ja karjalaisen kulttuurin vaalijana Heinolassa 1980-luvulta lähtien. Erkki Heiskanen kertoi kotiseutujuhlassa illalla avattavan näyttelyn taustoja Nynäsistä.

Tämän vuoden Allin päivien keskiöksi tuli Nynäsin kartanon sotasokeiden koulutus- ja kuntoutustoiminta, joka aloitettiin 70 vuotta sitten. Idea sokkopojista ja heidän käsitöidensä näyttelystä tuli Erkki Heiskaselta, joka keräsi myös näyttelyn monipuolisen näyttelymateriaalin. Allin päivän päätteeksi avattiin näyttely kaupunginmuseossa. Näyttelyn avauksen suoritti 95-vuotias Heinolan sotainvalidien puheenjohtaja Veikko Punakallio.

Allin päivän rääppiäiset 14.2.2018

Perinteisiin liittyvä rääppiäistilaisuus oli myös ohjelmaltaan monipuolisen onnistunut: oli ystävänpäivän ohjelmaa, juteltiin Maamme-kirjasta ja sen tekijästä Sakari Topeliuksesta, jonka syntymän 200-vuotisjuhlavuotta vietetään. Kalevi Peltola kertoi hänen elämästään ja Anna Tiainen luki Topeliuksen sadun. Viulunrakentaja Leevi Lyytikäinen kertoi viulun rakentamisesta, joita hän on valmistanut seitsemän. Seppo Hokkanen lauloi mm. Topeliuksen tunnetuimman laulun Mä oksalla ylimmällä.

Jäsentiedote 19.3.2018

Vuoden ensimmäinen jäsentiedote lähetettiin seuran jäsenille maaliskuun 3. päivänä. Jäsentiedotteessa kerrottiin seuran alkuvuoden tapahtumista. Esitettiin mm. kutsu kevätkokoukseen.

Kotiseututoimijoiden kokous Lahdessa 27.3.2018

Päijät-Hämeen maakunnan vuosittainen kotiseututoimijoiden kokous järjestettiin Lahdessa, Kotiseutuliiton ja maakunnan liiton yhteistyönä ti 27.3.2018 klo 16-18.
Suomen Kotiseutuliitto on vuosi vuodelta tiivistänyt yhteistyötä maakuntien liittojen, jäsenyhdistysten sekä kuntajäsenten välillä. Kevään 2018 aikana järjestetiin 11 maakunnassa tapaaminen yhteistyössä kunkin maakunnan liiton kanssa.
Kotiseutuliitto tarjoaa jokaiseen tilaisuuteen ohjelmaa, jolla saadaan Kotiseutuliiton ja kotiseutuliikkeen keskeisiä päämääriä jäsenistön tietoon. Samalla jäsenistö saa kertoa kuulumisiaan ja jakaa toimintamallejaan muille.
Kotiseutuliiton ohjelma painottui tänä vuonna erityisesti Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin, uudistuvaan tietosuojalakiin sekä yhdistysten ja kuntien väliseen kumppanuuteen.
Heino-Seuraa kokouksessa edustivat Terhi Pietiläinen, Olavi Rainio, Anna Tiainen ja Kalevi Peltola.

Retki kevätmessuille 14.4.2018

Suositulle Kevätmessumatkalle osallistui 64 henkilöä Hartolasta, Sysmästä ja Heinolasta. Retki tehtiin yhteistyössä Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen kanssa.

Merkonomien 50-vuotisjuhla 5.4.2018

Vuonna 1968 Heinolan kauppaoppilaitoksesta valmistuneet viettivät valmistumisensa 50-vuotisjuhlaa musiikkiopistossa. Valmistuneet olivat koulun ensimmäiset opiskelijat. Opiskelunsa he olivat aloittaneet seminaarin vanhan harjoituskoulun tiloissa, siksi he halusivat juhlia nykyisessä musiikkiopistossa. Myös Heinola-Seura oli kutsuttu juhlaan mukaan. Seuran puheenjohtaja kertoi juhlapaikan ja musiikkiopiston historiaa. Heinola-Seura onnitteli paikalla olleita riemumerkonomeja teoksellaan ”Terveisiä Heinolasta!”.

Kristiinakodin seurantakokous 7.5.2018

Kristiinakodin kerhohuoneessa kokoontuu viikottain erilaisia yhdistyksiä. Yhdistykset ovat sopineet Kristiinakodin kannatusyhdistyksen kanssa, että vastavuoroisesti kerhohuoneessa kokoontuvat yhdistykset järjestävät vuorollaan eri kuukausina virikeohjelmaa talon asukkaille. Heinola-Seura järjestää aina helmikuussa Allin päivän rääppiäiset Ystävänpäivänä. Rääppiäiset sisältävät päiväkahvit ja sen lomassa virkistävää ohjelmaa. Tapahtumat ovat hyvin suosittuja. Pois lähtiessään asukkaat sanovat usein: Kiitos, tulkaa pian takaisin!

Heinola-Seura osallistui Vuoden kotiseutuyhdistys –kilpailuun

Suomen Kotiseutuliitto järjestää vuosittain Vuoden kotiseutuyhdistys -kilpailun jäsenjärjestöilleen. Heinola-Seurakin on osallistunut vuosittain kilpailuun toiminta-kertomuksellaan ja CD-levykkeellä vuoden toiminnasta. Vuoden 2017 toimintakertomus oli 44 sivuinen kuvallinen painotuote.


Kylvön siunaus Lusissa 16.5.2018

Heinolan kylvöt saateltiin tänäkin keväänä siunauksin alkuun Lusin koulun viereisellä pellolla 16. toukokuuta. Rovasti Ahti Peltonen siunasi Veijo Sipilän kylvämän kylvön jo 15. kerran. Tämän kevään kylvön siunauksessa Lusissa oli toisiin keväisiin verrattuna mietteliäs tunnelma. Huhtikuun alun koulupalo oli vielä kaikkien mielissä.

Anna Tiainen, Sirkka-Liisa Peltola ja Kalevi Peltola osallistuivat Lusin kyläyhdistyksen ja Heinolan seurakunnan järjestämään Kylvön siunaukseen. Kylvön siunaus on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Heinola-Seura on osallistunut tilaisuuksiin kotiseutuyhdistyksenä ja antanut tukea tilaisuuden tiedottamisessa ja ohjelman suorittajana kahvitilaisuudessa.

Aloite hautakummitoiminnan aloittamiseksi seurakunnassa

Heinola-Seura teki aloitteen seurakunnalle hautakummitoiminnan aloittamiseksi seurakunnassa.
”Hautausmaat ovat jokaisen paikkakunnan muisti. Nimenomaan vanhat hautausmaat ovat ikään kuin eri aikakausien arvostusten museoita. Heinolassa erityisesti keskustan hautausmaa on idyllinen reittivaihtoehto jalkaisin kulkeville. Harjun puuholvistoissa akustiikka tuo lintujen lauluun lievää katedraalimaista kaikua. Suuret puut, fyysiset tilavaikutelmat ja pysähtymään kutsuva museoalue ovat kuin toinen maailma hälyisen kaupungin sisällä, kertoo esipuheessaan Heinolan hautausmaiden hoitotyösuunnitelma.
Heinolan seurakunta on hoitanut hautausmaitaan kunnioittavasti. Siitä kertoo muun muassa se, että seurakunta on saanut jo toisen kerran Kirkon ympäristödiplomin.

Heinola-Seura on ollut kuitenkin huolissaan siitä, että osa hautausmaiden haudoista ei ole saanut hautapaikkojen omistajien taholta tarpeellista hoitoa. Hoitamattomat haudat korostuvat hautausmaiden yleiskuvassa ikävällä tavalla. Seuran mielestä asiaan voitaisiin puuttua vapaaehtoisvoimin, talkoilla suunnitelmallisesti. Vapaaehtoistyöntekijöitä Heinolasta löytyy myös tähän toimintaan.”

Mahis vaiko Villa Festén?

Heinola-Seuran toinen aloite koski seurakunnassa viime vuosikymmeninä Mahiksena tunnetun talon nimen palauttamista alkuperäiseksi ja siten kunnioitettaisiin lahjoittajaansa Adéle Festéniä. Arkkitehtonisesti arvokkaan rakennuksen nimiehdotukseksi seura esittää muun muassa Villa Festéniä.

Heinolan seminaarin ensimmäiseen opettajakuntaan kuulunut, piirustuksen ja käsityön opettajatar Adéle Maria Festén lahjoitti vuonna 1928 tekemällään testamentilla omistamansa vuonna 1902 valmistuneen talon puutarhatontteineen Suomen lähetysseuralle ja Heinolan seurakunnalle. Seurakunta lunasti talon Suomen lähetysseuralta 1949 kokonaan omaan käyttöönsä.

Heinola-Seura pitää tärkeänä sitä, että tuon historiallisen rakennuksen nimessä pitäisi ehdottomasti säilyttää lahjoittajan nimi. Rakennus edustaa torneineen hyvinkin persoonallisena osana 1900-luvun alkupuolen Heinolan puutalohistoriaa, edustaa kulttuurihistoriallisesti vuonna 1899 perustetun Heinolan seminaarin miljöötä ja nykyään kuuluu kansallisen kaupunkipuiston keskiön historiallisiin rakennuksiin.

Kesän avaus 26.5.2018

Kesää ei tarvinnut maanitella torille eikä puistoihin, se oli asunut Heinolassa hellelukemin jo toistakymmentä päivää. Kesä oli saanut virityksensä jo omalla varhaisella tulollaan Heinolaan.

Kesäisen myönteistä kerrottavaa oli myös kaupungin elinkeinojohtaja Heikki Mäkilällä. Yhdessä tekemisen ja yhteistyön meininki on syttynyt Heinolaan. Siitä on hyvänä esimerkkinä tämä päivä ja sen tapahtumat. Porukalla tehdään myönteistä muutosta kaupungissa. Siihen on syntynyt usko kaupunkilaisten keskuudessa.

Myönteisyydestä on ollut kysymys myös Nuorkauppakamarin Myönteisin heinolalainen valinnoissa jo vuodesta 2009 alkaen. Yleisö on saanut äänestää ja Nuorkamari on tehnyt valinnan niiden pohjalta.

Tämän vuoden positiivisimmaksi heinolalaiseksi valittiin paluumuuttaja, K-Market Heinolantorin ja K-Market Tommolan kauppias Mikko Hallikas. Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Anu Nurminen kuvaili valinnan perusteluja: Hallikas on myönteinen, asenteeltaan positiivinen, työstään innostunut ja ystävällinen heinolalainen. Kauppias Hallikas iloitsi valinnastaan. Tunnustus oli kannustava yleisön ilmaus uudelle kauppiaalle Heinolassa.

”Nautitaan tästä meidän upeasta, ihanasta kotikaupungistamme. Tämä on juuri se paras kaupunki, joka maailmassa on. Kauniimpaa paikkaa ei olekaan etenkään kesällä, mutta kyllä tämä on kiva talvellakin.”

Seuraavaksi oli jaossa uusi tunnustus Yhteistyön kauha. Sen jakoi hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja. Pirjo Hepo-oja jatkoi puheenvuorollaan samaa Heikki Mäkilän yhteistyöteemaa. Yhteistyön kauhan saa yhdistys, yhteisö tai ryhmä, joka tekee esimerkillistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön kauhan sai ansaitusti Heinolan Latu, joka monipuolisella toiminnallaan ja yhteistyöllä kymmenien toimijoiden kanssa on näyttävästi ja tuloksellisesti toiminut kotikaupunkinsa ja sen asukkaiden hyväksi jo 1970-luvulta lähtien. Latumaja on toiminnan johtopaikka, josta toiminta levittäytyy aina Lappia myöten.

Komean kauhan otti vastaan Ladun hallitus puheenjohtajansa Seppo Rautiaisen johdolla. Ladun tehtävänä on vuoden kuluttua luovuttaa yhteistyön kauha samassa hengessä toimivalle yhteisölle.

Odotettu tietovisa sähköisti yleisön. Lavalle astuivat kolmen joukkueen johtajina Heikki Mäkilä, Fuat Wafin ja Kalevi Peltola, Heinola-Seura. Joukkueet olivat kolmen hengen ryhmiä. Juontajan heittelemät kysymykset Heinolasta saivat ryhmät ymmälleen. Odottamattomat kysymykset helpoista taustoista tekivät kilpailun viihteelliseksi. ”Kuinka monta prosenttia Heinolassa viime vuonna syntyneistä vauvoista oli tyttöjä? Minä keväänä Heinolan toukokuu oli nykyistä lämpimämpi? Minkälainen oli koulujen ruokalista viimeistä edellisenä koulupäivänä?...” Kisan voitti niukasti Fuat Wafinin joukkue. Palkinnot olivat kaikille samoja, joten tyytyväisyys oli hävinneilläkin aivan kohtuullinen.

Onnistuneen lavaohjelman aikana kurkattiin myös Heinolan tulevaisuuteen. Heinolan kaupunki muisti itsenäisyyden juhlavuonna syntyneitä 108 vauvaa ja heidän vanhempiaan. Lyyti-lypsyjakkara on ollut kuuma lahjaidea jo monen vuoden ajan. Nyt sellaisen saivat elämänikäiseksi elämäntoverikseen juhlavuoden vauvat. Kiitos kaupungille hienosta eleestä, onnistuneesta lahjaideasta. Uudet vauvat ansaitsevat tulevaisuudessakin joka vuosi omat jakkaransa. Siinä on ”Juuret ja siivet Heinolasta” jokaiselle uudelle heinolalaiselle.

Kesän avaustapahtuma jatkui koko päivän eri puolilla Heinolaa. Rantapuistossa vietettiin samaan aikaan Heinolan perhelauantaita. Kaikki tämä lauantaina tapahtunut oli vasta alkua. Kokonainen kesä on vielä edessä. Heinola on aikoinaan nimetty kesäkulttuurikaupungiksi – se haluamme olla kai jatkossakin.

Matkailuoppaiden valmistuminen 29.5.2018

Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen järjestämänä on Heinolassa järjestetty viime syksystä alkaen auktorisoitujen matkailuoppaiden koulutus.

Oppaiden valmistumista juhlittiin WPK-talossa 29.5.2018. Syksyllä koulutuksen alkaessa Heinola-Seura lahjoitti opasopiskelijoille postikorttikirjat ja valmistustilaisuudessa onnitteluna seuran puolesta Esko Aallon Menneitä muistellen. Kirjat ovat hyviä aineistokirjoja Heinolasta valmistuneille oppaille. Oppaita valmistui kaikkiaan 30, joista heinolalaisia 10. Oppaiden työ on kotiseututyötä parhaimmillaan.

Uusia ylioppilaita muistettiin 3.6.2018

Helteisenä kesäkuun 2. päivänä 2018 sai valkolakin Heinolan lukiosta 78 ylioppilasta. Heinola-Seura onnitteli jälleen kotikaupungin uusia ylioppilaita postikorttikirjallaan ”Terveisiä Heinolasta! Historia elää postikorteissa”. Jokaisen kirjan alkulehdillä oli onnitteluviesti: ”Juuret ja siivet Heinolasta! Elämään tarvitaan juuret ja siivet, ilot, unelmat pienet ja suuret. Vuoden 2018 ylioppilasta onnittelee Heinola-Seura.”
Suvivirsi avasi viidennen kerran Heinolan kesän 3.6.2018

Kirkkopuisto täyttyi valkolakkien päivänä suvivirren ystävistä jo viidennen kerran. Vaikka kesä 2018 oli jo varhaisen kevään ansiosta pitkällä, suvivirrellä kesän tulo piti vahvistaa ja siunata. Yli kolmen sadan hengen suvivirsikuoro viritti mahtavan suvivirren, joka elämyksenä jäi monille mieliin alkukesän kohokohtana. Heinolan musiikinystävien puhallinyhtye Laura Leklinin johdolla siivitti suvivirren mahtavaan nousuun. Tilaisuuden puheen kesälle ja suvivirrelle piti Kalevi Peltola.

Kesäasukastapahtuma 30.6.2018

Monen muun paikkakunnan tapaan kesäasukkaat ovat suuri ilon aihe Heinolalle. Tori muuttuu jo varhain keväällä myös kesäkaupunkilaisten tapaamispaikaksi. Tuotteet ja hyvä tuttu palvelu ilahduttaa kesäasukkaita eniten torilla.

Jokakesäinen kesäasukastapahtuma oli jälleen kesän makuinen, lämminhenkinen tunti yhdessäoloa paikallisten ja vieraiden kanssa. Tori oli täyttynyt kesän viettäjistä. Oli tultu perheittäin kuulostelemaan, minkälaista mukavaa ohjelmaa Heinolan Kaupunkisydän ja Heinolan kaupunki tarjoavat torille tulijoille. Ohjelman tärkeässä osassa olivat myös runsaat lahjoitetut arpapalkinnot ohjelmanumeroiden välissä. Oli mansikkakoreja isommissa ja pienemmissä erissä. Keltaiset runsaat kukkakassit olivat monen voittajan kotiin viemisinä. Tunnin pituinen juhlahetki oli kesää parhaimmillaan, vaikka sadetta ja myrskyäkin oli povattu. Heinolan musiikinystävien Kuulapäät vastasivat tapahtuman musiikista ja juonnoista Ville-Matti Kuusela. Kaupungin tervehdyksen toi Kirsi Lehtimäki. Heinola-Seura oli suunnittelemassa tilaisuuden ohjelmaa yhdessä Heinolan Kaupunkisydämen kanssa.


Päijänne-risteily Lahti-Heinola 25.7.2018

Heinola-Seura on järjestänyt keskikesän risteilyn vuosittain heinäkuussa. Liput tämän kesän risteilylle loppuunmyytiin, kuten edellisten kesienkin risteilyt. Risteilyn helppous saa aina kiitosta. Se sopii myös vanhemmalle väestölle. Matka alkaa ensin linja-autokuljetuksella Lahden satamaan, sitten risteily Lahti-Heinola. Risteilyn aikana on buffetruokailu, joka lisää risteilyn ohjelmaa.
Risteily on myös opastettu, laivan kapteeni Kari Suomalainen kertoo risteilyn aikana reitin maisemista ja historiasta. Hän on ollut 40 kesää Suomi Neidon kapteenina.

Unikeonpäivän aamutapahtuma 27.7.2018

Kansainvälistä unikeonpäivää vietettiin Heinolan Kylpylän rannassa loisteliaassa hellesäässä. Vuonna 1898 alkanut perinne elää. Tilaisuuden rattoisan ohjelman huipensi tuttuun tapaan unikeon pullautus Kymen aaltoihin. Tarkoin varjeltu salaisuus paljastui, kun Heinolan Unikeko 2018 ui rantaa kohti. Sehän on Vallu! Vallu Lukka tunnettu heinolalainen muusikko ja näyttelijä. Yleisö sai nauttia monipuolisen teatteritaiteilijan osaamisesta unikeonkin kastetilaisuudessa. Kesäteatterin näyttelijä Jonna Järnefelt oli saapunut myös kokemaan unikeonpäivän aamutunnelmia rantaan. Hän on ensimmäisen kesän näyttelijä Heinolan kesäteatterissa ja ehtinyt näytöksien välissä tutustua pikku kaupunkiin monipuolisesti. Oli todella tykästynyt ja ihastunut. Haluaa tulla kokemaan toinenkin kesä, niin myönteiset tunteet olivat Jonna Järnefeltillä Ossi Arvelan haastattelussa.

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kiittelikin Jonnaa hienoista kesäkokemuksista ja ajatuksista aloittaessaan varsinaisen tilaisuuden tervetulotoivotuksen:

”Heinola-Seura on saanut kunnian valita alun alkaen unikeon. Unikeon valinnan vahvana perusteena korostuu se, että valinta on ennen kaikkea kiitos valittavalle unikeolle arvokkaasta ja pyyteettömästä työstä yhteisen kotikaupunkimme Heinolan hyväksi.

Heinola-Seura haluaa vuotuisen unikeon valinnallaan nostaa esiin omilla kriteereillään ansioituneita heinolalaisia yksi kerrallaan ja nimittää heidät unikeon arvonimikkeellä kaupungin historiaan.

Heinolassa valitut unikeot edustavat hienosti oman aikansa arvostettuja Heinolan hyväksi tekijöitä. Kaikki 23 edellistä unikekoa ovat olleet hyvä otos henkilöistä, jotka ovat eri aloilla toimineet unikekotittelin arvoisesti kaupunkimme parhaaksi, tasalaatuinen sarja positiivisia Heinolan puolestapuhujia ja tekijöitä. Tällainen on myös tämän aamun kastettava vuoden 2018 unikeko. Joka vuosi nousee Heinolassa esille uusia unikeon laatuvaatimukset täyttäviä henkilöitä, joille halutaan antaa arvostettu unikeon titteli.”

Kotiseutuliiton vuosikokous Lappeenrannassa 10.8.2018

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola osallistui seuran edustajana päivien aloituspäivänä liiton vuosikokoukseen. Peltola kertoi seuran syyskokouksessa päivistä muun muassa seuraavaa:

”On erittäin tärkeää saada olla mukana liiton vuosikokouksessa. Siellä saa hyvän yleiskuvan kotiseututyöstä eri puolilta Suomea. Kokouksessa jaetaan vuosittain erilaisia palkintoja kilpailuista, joita kotiseutuliitto on järjestänyt. Siellä julkistetaan muun muassa Vuoden kaupunginosakilpailun ja vuoden kotiseutuyhdistyskilpailun voittaneet yhdistykset. Kaupunginosakilpailun voitto meni Espoon Kauklahteen ja kotiseutuyhdistyksistä palkittiin Rovaniemen Totto -kotiseutuyhdistys. Perustelut voitoista saa aina ihmettelyn aikaan, miten jollain paikkakunnalla voidaan yltää sellaiseen näyttävään sitoutumiseen kotiseutunsa parhaaksi. Tälläkin kertaa palkitut yhdistykset olivat palkintonsa ansainneet. Heinola-Seurakin on osallistunut monena vuonna toimintakertomuksellaan kilpailuun Vuoden kotiseutuyhdistyksestä. Pienin resurssein ja pienellä joukolla ei voida saavuttaa kuitenkaan valtakunnallista näkyvyyttä.

Parhaana antina kokouksesta kuitenkin pidän julkilausumaa, joka kokouksen aikana tehtiin. Se koski uutta ideaa nuorten ja lasten mahdollisuudesta päästä jo varhain kosketuksiin kotipaikkakunnalla tehtävään kotiseututyöhön, saada tietoa ja elämyksiä kotipaikkansa historiasta ja perinteistä.

Kotiseutuliiton puheenjohtaja Riitta Vanhatalo sanoi: ”Vuonna 2019 on alkamassa 70 vuotta täyttävällä Suomen Kotiseutuliitolla tulevaisuusteko, joka tähtää lasten kiinnittymiseen omaan kotiseutuunsa jo nuorena. Tuemme toiminnalla lasten kiinnittymistä kotiseudulleen ja osallisuutta omaan yhteisöönsä. Ihmisen identiteetille on tärkeää, että hän tuntee paikkakuntansa historiaa ja kulttuuriperintöä ja oppii sitä kautta arvostamaan kotiseutuaan. Lasten ja nuorten kutsuminen mukaan toimintaan on liiton tulevaisuusteko.”

Heinola-Seurakin on lähtenyt toteuttamaan julkilausuman ajatuksia omassa toiminnassaan. On päätetty tukea Heinolan koululaitoksen Virran Vekarat -juhlajulkaisun painatuskustannuksia ja olla mukana muutenkin lehden toimittamisessa. Lehden ideana on julkaista ensi keväänä Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden julkaisuna lehti, joka kertoo koulaisten ajatuksia kotikaupungistaan Heinolasta, juuret ja siivet Heinolasta -teemana.

Kalamarkkinat 20. kerran 11.-12.8.2018

Heinolan Kalamarkkinoilla sataman rannassa kuhisi väkeä vanhaan malliin. Aurinkoinen sää houkutteli 20. kertaa järjestetyille kalamarkkinoille runsaasti väkeä. Koska oli juhlavuosi, markkinoilla jaettiin kolme kunniakirjaa tunnustukseksi vuosien työstä markkinoiden hyväksi. Ensimmäiseksi kutsuttiin lavalle Heinola-Seuran edustajat, koska seura on osallistunut kaikkina näinä vuosina markkinoihin. Kunniakirjan vastaanottivat seuran puolesta kiitoksin sen puheenjohtaja Kalevi Peltola ja varapuheenjohtaja Olavi Rainio. Lohikeitto lisukkeineen on ollut tärkeä osa markkinoiden ruokahuollosta. vaikka markkinoilla on monia muitakin ruokamahdollisuuksia, Olavi Rainion valmistama lohikeitto on ollut suosittu vuodesta toiseen. Seuran talkoolaiset kokevat markkinapäivät vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi. Se on tärkeä seuran talouden kannalta, mutta myös talkoolaisten yhteishengen kokeminen on tärkeä osa tapahtumaa.

Alatorin toripäivä vanhan kaivon luona 25.8.2018
Vanha sanonta ”Tavataan kaivolla!” houkutteli runsain joukoin väkeä toritapahtumaan Heinolan Alatorille, jota vanha kaivo hurmaavasti koristaa. Kymenvirran partaalla sijaitseva Alatori koettiin erinomaiseksi kokoontumis- ja kauppapaikaksi. Nyt vielä pienimuotoinen tori antoi mainioita vihjeitä tulevien vuosien suuremmille sadonkorjuutapahtumille. Heinola-Seuran uutispuuro oli monen mukana olleen mieleen.

Edellisenä kesänä vanha pumppukaivo sai uuden ilmeen, kun kolme talkoolaista innostui korjaamaan jo nukkavierun kaivon. Korjausprojekti oli Vuoden kotiseututeko -arvoinen. Syksyllä juhlittiin työtä ja ihasteltiin uuteen loistoon päässyttä pumppukaivoa. Uudistusjuhlan merkeissä Heinola-Seura kokeili myös myyntitoria juhlan kulisseina. Kaikkihan innostuivat myös siitä. Se oli alkua vanhan perinteen herättämiselle. Perinnettä kokeiltiin nyt toisen kerran onnistuneesti.

Virran Vekarat 12.9.2018

Heinolan koululaisten ensimmäinen Virran Vekarat -lehti ilmestyi keväällä 1966 opettajien ja oppilaiden yhteistyönä. Alkuvuosina lehteen kirjoittivat sekä opettajat että oppilaat, mutta enimmäkseen lehti sisälsi oppilaiden kirjoituksia ja piirroksia. Heinolan opettajayhdistys ja aikanaan OAJ Heinolan paikallisyhdistys otti vastuuta lehden toimittamisesta. Vuonna 2005 ilmestyi Virran Vekaroiden 30. vuosikerta ja viimeisin numero 2011 oli lehden historian ensimmäinen moniväripainos. Nyt lehteä ollaan puhaltamassa henkiin!

Keväällä 2019 tullaan julkaisemaan Virran Vekarat -juhlanumero teemalla ”Juuret ja siivet Heinolasta.” Juhlanumerolla juhlistetaan 180 vuotta täyttävää Heinolaa.

OAJ:n Heinolan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Järvenpää kertoi, että, Virran Vekaroiden toimitus pyysi lehden suojelijaksi Heinola-Seuraa. Seura oli iloinen tästä huomiosta ja otti kiitollisena haasteen vastaan. Heinola-Seura halusi olla enemmänkin kuin suojelija, se on lupautunut tukemaan hienoa kotiseudullista projektia kustantamalla tulevan julkaisun painatuskustannukset sekä eräitä muitakin talouteen liittyviä asioita.

”Tämä haaste tuli kuin tilauksesta. Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla, on eräs seuran toiminta-ajatus. Seura on etsinyt pitkään toimintamuotoa, jolla saataisiin yhteys kotiseututyössä myös nuoremman polven heinolalaisiin. Nyt annettu haaste on juuri se, jossa haluamme olla mukana tärkeänä vaikuttajana myös tulevaisuudessa”, iloitsee seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola.

”Vuonna 2019 on alkamassa 70 vuotta täyttävällä Suomen Kotiseutuliitolla tulevaisuusteko, joka tähtää lasten kiinnittymiseen omaan kotiseutuunsa jo nuorena. Tuemme toiminnalla lasten kiinnittymistä kotiseudulleen ja osallisuutta omaan yhteisöönsä. Ihmisen identiteetille on tärkeää, että hän tuntee paikkakuntansa historiaa ja kulttuuriperintöä ja oppii sitä kautta arvostamaan kotiseutuaan. Lasten ja nuorten kutsuminen mukaan toimintaan on liiton tulevaisuusteko, kertoo puolestaan Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Heinola-Seura toivottaa innostavaa lehden tekoa jokaiseen kouluun! Tuleva juhlajulkaisu tulee olemaan tärkeä osa Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuotta.

Jäsentiedote 2 /12.11.2018

Seuran loppuvuoden jäsentiedote lähetettiin yhdistyksen jäsenille 12. marraskuuta. Tiedotteen alussa seuran puheenjohtaja kirjoitti:
”Kohta alkava uusi vuosi tuo taas uutta ajateltavaa, yhteistä juhlittavaa, kiitoksen aiheita ja samalla tietoa kotikaupungistamme vuosien varrelta. Heinola täyttää silloin 180 vuotta. Aihe tuo meille järjestöille taas tuttua ja turvallista sisältöä toimintaamme. Oman kotikaupungin hyvinvointi tulevaisuudessakin siivittää meitä hyvään toimintaan sen asukkaiden hyväksi. Heinola-Seurallakin on monia ajatuksia juhlavuoden vietolle. Niistä kerromme seuran syyskokouksessa uuden toimintavuoden toimintasuunnitelmassa…”

Joulun avaus ja joulupuupuukaupungin valojen sytyttäminen 24.11.2018

Museoseminaari 3. ja 12.12.2018

Heinolan kaupunginmuseon perusnäyttely uusiutuu ensi syksyyn mennessä. Museo haluaa kuunnella myös museossa kävijöiden ajatuksia siitä, minkälaisia mielikuvia ja odotuksia on museoyleisöllä uusittavalle museoympäristölle ja palvelutoiveita. Vuoden lopun keskusteluillat olivat alkua seminaarisarjalle, joka jatkuu vuoden 2019 puolella. Illoissa olleet ryhmät löysivät hyviä tärppejä suunnitelmiin, joiden toteutus tuo uutta virkeyttä museotiloihin ja toimintoihin. Erikoisesti koettiin koululaisryhmien opastuksien tärkeys. Niistä riippuu paljon tulevien museossa kävijöiden aktiivisuus ja mielenkiinto museon palveluihin.

Koristellut joulukuuset 1.12.-22.12.2018

Heinola-Seuran tehtävänä on myös uuden perinteen herättelemistä. Koristellut joulukuuset ovat yksi niistä. Kuusinäyttely tarjoaakin ideoita oman joulukuusen koristeluun toisella tavalla. Näyttely järjestettiin nyt neljännen kerran.

Onnellisesta sattumasta Kuusinäyttely ja Poppoo -myymälä tapasivat toisensa marraskuussa ja todettiin, että Poppoo -myymälän tila on oikea paikka Kauppakadulla kuusien esittelylle, ympärillä 3o-hengen pienyrittäjien joulumyymälä, lisäksi tila täynnä kuusen tuoksuista joulua.
Näyttelyn ideana on, että kuusien koristelijat etsivät ja valitsevat seuraavan vuoden koristelijat. Ensimmäisessä näyttelyssä koristelijoina olivat kaikille tutut heinolalaiset, vuosi vuoden jälkeen koristelijat ovat muuttuneet tavallisiksi heinolalaisiksi, joten mielikuusen etsijät eivät ole nimestä paljon hyötyneet. Aina on kuitenkin kävijöille mielikuusi löytynyt.

Tällä kertaa kuusen koristelijoina olivat: käsityöyrittäjä Sanna Hassinen, toimittaja Heini Kuusela, arkkitehti Katri Kuivalainen, runoilija, toiminnanohjaaja Katja Tamminen sekä informaatikko Sanna Vääriskoski-Kaukonen.

Timo Rajajärven Kuusifarmi Myllyojalta on vuosittain lahjoittanut kasvattamansa kymmenvuotiset kuuset näyttelyyn, Niitä kilpailijat ja vieraat ovat ihastelleet, kun ne todella tuoksuivatkin. Kuusten jouluinen tuoksu oli Poppoo -myymälässä käyneille se ensimmäinen huomio kuusista sisään tullessaan.

Kauneimmaksi kuuseksi yleisö valitsi käsityöyrittäjä Sanna Hassisen koristeleman kuusen. Se runsaudellaan miellytti eniten äänestäjiä. Toiseksi tuli Sanna Vääriskoski-Kaukasen selkeästi ja tasaisesti koristeltu valkoinen kuusi. Kolmannen sijan sai Katri Kuivalaisen idean sisältänyt lintuaiheinen omin tekemin origamein koristeltu kuusi. Runoilija, toiminnanohjaaja Katja Tammisen värikäs kuusi keräsi pisteitä seuraavaksi runotytön omilla tuotteilla. Kuusta täydensi kirjapaketit kuusen juurella. Heini Kuusela oli tukeutunut toimittajana omin käsin lehtimateriaalilla koristeluun.

Kaunein jouluikkuna –kilpailu 26.11.-15.12.2017

Heinola-Seuran ja Heinolan Kaupunkisydämen järjestämät jouluikkunakilpailut ovat tärkeä osa Heinolan joulua. Leikkimielinen kilpailu teemalla Joulu asuu Heinolassa järjestettiin kuudennen kerran. Sen merkitys on vuosi vuodelta koettu tärkeämmäksi. Monet liikkeet ovat ottaneet haasteen vakavasti valmistautumalla tärkeään Heinolan jouluimagon luomiseen. Tulokset ovat näkyvissä. Hoidetut näyteikkunat kertovat liikkeistä ja niiden palveluista sekä myyvät 24 tuntia vuorokaudessa. Niiden arvoa ei aina huomata.

Valittu arviointiryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana arkkitehti Irene Översti, arkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski, yrittäjä Irja Mällönen-Valkeinen ja rakennusrestauroija Juha Kentta, arvioivat ikkunat yhteisesti sovituilla kriteereillä. Näin raadin tulos oli erilainen kuin tavallisen äänestäjän. Yksityinen äänestäjä tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan tai toisten mielipiteitä kuunnellen. Se on aina yleisökilpailun trendi. Yleisöltä jää monasti kokonaiskuva kilpailuikkunoista näkemättä. Jouluikkunakilpailuun osallistui sama määrä kuin viime vuonnakin 28 liikettä yhdellä ikkunallaan.
Raati kiinnitti kohteissa huomiota valaistukseen sekä kadun ja ikkunan koristelun yhdistämiseen ja vuoropuheluun. Arvostelussa huomioitiin myös näyteikkunan ja liikkeen muun tilan rajaus tai rajaamattomuus. Molemmista löytyi mainioita esimerkkejä. Myös liikkeen alan ja tuotteiden näkyvyys ja yhdistäminen jouluteemaan painoi arvostelussa.

1. Kemikalio MIKU, Kauppakatu 15
Ulkolyhdyn, näyteikkunan ja sisätilan koristelun muodostama kokonaisuus huokuu jouluglamouria. Kokonaisuus on luotu kuitenkin yksinkertaisin ja edullisin elementein.
2. Käytetyn Tavaran tori, Kaivokatu 9
Ikkuna on runsas ja lämminhenkinen - vanhan ajan joulun tunnelmaa. Kokonaisuus on rehellinen ilman konstailua.
3. Parturi - Kampaamo Muotitukka, Kauppakatu 8
Kolmiulotteinen, suomalaisuutta henkivä näkymä, joka jatkuu liikkeen sisälle. Tyylikkääseen kokonaisuuteen on kekseliäästi käytetty liikkeen omia tuotteita, jotka eivät itsessään ole ”kauniita”.
Kunniamaininta:
Parturi - Kampaamo Pajazo, Savontie 9
Haasteellinen lähtökohta kampaamotuotteilla. Koristelu on ratkaistu yllätyksellisesti vaivaa säästämättä. Kampaamossa tarvittavia kädentaitoja on hyödynnetty herkullisesti. Raati nimesikin ikkunan Piparkakkutaivaaksi.

Ulkopuolella kilpailun raati myönsi kunniakirjan Heinolan Asusteelle vuosikymmeniä jatkuneesta korkeasta näyteikkunakulttuurista. Liikkeen seitsemän näyteikkunaa ovat olleet vuodenaikojen mukaan luovasti ja ammattitaidolla somistettuja sekä värikylläisyydessään luokseen kutsuvia.

Yleisöäänestyksessä keräsi eniten ääniä Leenan Kukan ikkuna Savontiellä. Toiselle sijalle nousi Vanhan Apteekin jouluikkuna torin varrella. Kolmanneksi eniten sai ääniä Ainomarian ikkuna Kauppakadulla. Kaikkiaan äänestyslipukkeita jätettiin 146. Koska kilpailevia ikkunoita oli 28, oli melkoinen tehtävä matkata jokaisen ikkunan äärelle. Siksi ydinkeskustan jouluikkunoilla ja tuttujen kauppojen ikkunoilla oli yleisöäänestyksen lopputuloksessa ennakkoasema.

Wanhan Ajan Joulu XII kerran 15.12.2018

Tapahtuma on merkittävin joulutapahtuma Heinolassa. Heinola-Seura ja kulttuuritoimisto ovat saaneet tapahtumaan ujutettua vuodesta toiseen lisääntyvää lämmintä entisaikojen tunnelmaa, joka siirtyy onnistuneesti sekä myyjiin että runsaaseen yleisöön. WPK-talon pihapiiri antaa loistokkaat kulissit tapahtumalle. Tällä kertaa erikoisesti koristeluun oli saatu uutta virittelyä. Siitä erikoiskiitos kulttuuritoimistolle.

Heinola-Seuran puheenjohtaja kertoi alkupuheenvuorossaan, että Heinola löysi vuonna 2007 tällaisen pikku kaupungille sopivan formaatin omalle joulutapahtumalle, joka silloin oli innostava löytö ja sitä haluamme ilolla ja rakkaudella jatkaa. Heinola nimettiin vuonna 2011 Suomen joulupuukaupungiksi. Se kunnia velvoittaa meitä heinolalaisia vahvistamaan jouluimagoamme monin tapahtumin. Yksi niistä on nyt alkava Wanhan Ajan Joulu.

Sää oli tällä kertaa suosiollinen tapahtumalle. Pilvipoutainen pakkasää antoi hyvälle ulkoilmatilaisuudelle sopivat puitteet. Moni muisteli edellisvuoden kelejä ja kun Presidentti Niinistökin oli kaupungissa samaan aikaan kilpailemassa yleisöstä.

Kahdennentoista kerran järjestetty tapahtuma keräsi myyjiäkin yli viiden kymmenen, ennätysmäärän.

Toripaikat ovat maksuttomia, joka lisää torin halukkuutta. Alun pitäen oli ajateltu, että tapahtuma olisi kaikille heinolalaisille avoin kohtauspaikka ennen joulua yhteisölliseen tapaamiseen. Heinolan kulttuuritoimisto huolehtii tapahtuman ulkoisista puitteista ohjelmineen ja Heinola-Seura on perinteen vaalijana vastuussa muusta. Myyjät tuovat jouluun liittyvillä tuotteillaan sen varsinaisen sisällön.

Tapahtuman alku vähän myöhästeli, kun posetiivari Matti Pasanen ei tahtonut löytää parkkipaikkaa. Myyjät ja runsas yleisö olivat vallanneet lähialueen parkkipaikat.
Onnellisesti päästiin alkuun.

Posetiivin jouluyö, juhlayö -sävelet kiirivät jouluiseen maisemaan ja jouluisäntä Kalevi Peltola astui täyden pihapiirin eteen kahdennentoista kerran toivottamaan vieraat tervetulleiksi:

”Minulla on jouluisäntänä ilo toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tähän jouluiseen ja historialliseen pihapiiriin tunnelmoimaan ja kulkemaan kohti omaa oikeaa joulua. Posetiivari-ystävämme, kesävieraamme Matti Pasanen viritteli ja saatteli musiikillaan meidät joulun portille, Wanhan ajan joulutapahtumaan.
Kiitos Teille kaikille, jotka olette olleet yhteistyössä näissä tapahtumissa mukana. Erikoiskiitos kuuluu teille, ahkerat tontut, jotka vuodesta toiseen olette olleet pääosassa ja olette joulupöydillänne tuoneet meille mahdollisuuden varautua myös omiin jouluihimme. Kiitos uskolliset jouluvieraamme, teitä varten olemme juuri tämän tapahtuman järjestäneet. Kiitos kulttuuritoimistolle, joka on vuosi vuoden jälkeen rakentanut tämän joulumiljöön, kiitos Heinolan taidemuseon ystäville ja Heinolan seurakunnalle. Kiitos Matti Pasaselle siitä, että olet antanut aikaasi meille tulla luomaan posetiivimusiikilla vanhan ajan äänimaiseman tapahtumamme ylle. Toivotan teille hyvät vieraat löytörikasta retkeä meidän joulumaailmaamme!”

Wanhan Ajan Joulun alkuun on aina kuulunut tärkeänä osana seurakunnan tervehdys.
Tällä kertaa jouluisäntä esitteli tapahtumayleisölle seurakunnan uuden kirkkoherran Janne Hatakan. Hän astui virkaansa 1. adventtina. Uusi kirkkoherra kertoi lämpimästi seurakunnan tervehdyksessään joulun merkityksestä. Puheenvuoron lopuksi Matti Pasanen ja Janne Hatakka esittivät duettona laulun Maa on niin kaunis.

Tapahtuma oli avattu ja sitten alkoi tapahtua, kun paikalle rientäneet alkoivat tutkailla joulupöytien antia. Ensin vähän kierreltiin ja sitten vielä kierreltiin. Sitten alkoi löytyä mieleisiä joululeivonnaisia, joita löytyikin melkein joka pöydästä. Löytyi kudonnaisia, kransseja, pikku kuusia, säilykkeitä, koruja, pipoja… Kaikkea mahdollista jouluun liittyvää.

Heinola-Seuralla oli neljä omaa pöytää. Tarjolla oli joulupuuroa ja väskynäsoppaa, jouluglögiä sekä oikeita joulumakkaroita. Kiitos Pertunmaalle, Toivosen lihasavustamolle. Makkarat oli tehty aivan tätä tapahtumaa varten. Kirjapöytä löytyi vielä taidekahvilasta.

Heinolan Taidemuseon Ystävät ovat olleet mukana kaikissa tapahtumissa. Taidemuseo muuttuu tapahtuman ajaksi taidekahvilaksi ja Toropoffin puodiksi. Tälläkin kertaa puodissa oli tarjolla monenlaista arvokasta lahjoitettua tavaraa. Arpakauppa kävi hyvin. Taidekahvilasta saaduilla tuloilla rahoitetaan ystävien toimintaa ja taidehankintoja taidemuseon kokoelmiin.

Jouluisäntä iloitsi siitä, että tällä kertaa taas koulut ja oppilaiden vanhemmat olivat tuoneet koululuokkia kokemaan tapahtuman tunnelman ja myyntitapahtuman. Tapahtuma tarjoaa todella hyvää yrittäjäkasvatusta ja kokemusta olla sosiaalisessa kanssakäymisessä pöydän antimien myynnissä. Partiolaisten läsnäolo on myös hyvä esimerkki siitä, miten omilla töillä voidaan ansaita partion omaan toimintaan varoja. Koripallotytöillä ja -pojilla oli myös edustava pöytä.

Aika meni nopeasti. Yleisö uusiutui moneen kertaan. Pöytien antimet vähenivät. Joku myyjistä kertoi olleensa jo tänä jouluna viidessä joulutapahtumassa mukana. Se on tätä suomalaista joulun aikaa. Haluamme tapahtumissa kertoa omasta osaamisesta ja halusta olla mukana ja tuottaa näin iloa myös itselle.

Tapahtuma oli lopuillaan. Jouluisäntä kiitteli myyjiä ja vieraita onnistuneesta tapahtumapäivästä. Väliin posetiivari huuteli omat kiitoksensa ja toivotuksen, pitäkää heinolalaiset hyvää huolta kauniista kaupungistanne. Se oli tärkeää viestiä kesäasukkaalta. Posetiivari lupasi lähteä mökille kokemaan mökkitunnelmaa talvellakin.

Jouluisäntä poikkesi vielä posetiivarin kanssa ostoksilla. Ostettiin Niemelän viidennen luokan pöydästä monenlaisia jouluherkkuja. Näin jouluisännällä ja posetiivarilla on saman makuinen joulu.

Vuosi 2019 on Heinolan kaupungin 180-vuotisjulavuosi. Se taas antaa uutta potkua myöskin Wanhan Ajan Joulun järjestäjille ja myyntitapahtumaan osallistuville.

Heinola-Seuran Johtokunta
Kalevi Peltola

Heinola-Seuran toimintakertomus vuodelta 2018 on hyväksytty johtokunnan kokouksessa 25. maaliskuuta ja vahvistettu Heinola-Seuran kevätkokouksessa 30. maaliskuuta 2019.