Heinolan seurakunnan kirkkoneuvosto

Aloite Mahis-nimen muuttamiseksi

Heinola-Seura pyytää esittää seuraavaa:

Heinolan seminaarin ensimmäiseen opettajakuntaan kuulunut piirustuksen ja käsityön opettajatar Adéle Maria Festén lahjoitti vuonna 1928 tekemällään testamentilla omistamansa vuonna 1902 valmistuneen talon puutarhatontteineen Suomen lähetysseuralle ja Heinolan seurakunnalle.

Adéle Festénin kuoltua vuonna 1933 testamentti toteutui. Testamentin mukaan talon piti toimia Festénin taiteen näyttelytilana. Tällaisena se olikin vuosina 1933–49. Talon ympärillä olevan laajan puutarhan omenapuineen ja kasvitarhoineen olisi testamentin mukaan pitänyt tarjota taloudelliset edellytykset sille määrätyille toiminnoille. Koska toive ei kuitenkaan näin toteutunut, seurakunta lunasti talon Suomen lähetysseuralta 1949 kokonaan omaan käyttöönsä 1,5 miljoonalla markalla.

Talo on ollut vuosien aikana monenlaisessa käytössä mm. toimistotiloina sekä seurakunnan omina toimitiloina. Rakennusta on seurakunta korjannut useampaan kertaan. Talo tuli tunnetuksi 1960- ja 1970-luvuilla Pikku pappilana. Vuodesta 1980 se on toiminut seurakunnan nuorisotoimen kokoontumistiloina sekä päiväsaikaan yhtenä päiväkerhotoiminnan tilana.

Koska Festénin talo täydentää kulttuurihistoriallisesti arvokasta seminaarin ja Maaherranpuiston ympäristöä, seurakunta toteutti vuonna 1996 mittavan, lähes kahden miljoonan markan korjauksen talossa teemalla vanhaa kunnioittaen. Näin seurakunta teki merkittävän kulttuuriteon pelastamalla yhden Heinolan historiallisista puutaloista ja vahvisti osaltaan paikallista identiteettiä ja rakennusperintöä.

Heinola-Seuran syyskokous pidettiin näissä ”Mahiksen” tiloissa 16.11.2008. Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kertoi rakennuksen historiasta ja talon rakentaneesta opettajatar Adéle Maria Festénistä. Festénin opettajapersoona sai elävyyttä lisää, kun seuran kunniajäsen Kaija Multamäki kertoi omia ja aikalaistensa muistoja tästä salaperäisestä opettajattaresta, puutarhurista ja kanojen kasvattajasta. Hän oli itse tehnyt talonsa piirustukset yksityiskohtia myöten ja valvonut pikkutarkasti sen rakentamista. Seuran toinen kunniajäsen Toini Laitinen jatkoi muisteluja Irma Koskimiehen Havumäen Eeva – kirjan pohjalta. Kirjan taustalla on kahden pikku-piian tarinaa tunnistettavissa olevassa Festénin huvilassa. Toisen piikatytön esikuvana on ollut Heinolan kaupungin viimeisen paimenen Venla Hartosen nuoruusaikaiset kokemukset herrasväen piireistä Heinolassa.

Syyskokoukseen osallistui 71 seuran jäsentä. Kokouksessa virinneessä vapaassa keskustelussa toivottiin yksimielisesti, että jo aikaisemmin seuran piirissä esille tulleesta ajatuksesta Mahis-nimen muuttamisesta, tehtäisiin aloite Heinolan seurakunnalle.

Koska rakennus edustaa hyvinkin persoonallisena torneineen 1900-luvun alkupuolen Heinolan puutalohistoriaa ja kulttuurihistoriallisesti kuuluu vuonna 1899 perustetun Heinolan seminaarin miljööseen ja Maaherranpuiston läheisyyteen, kokous piti tärkeänä, että rakennuksen nimessä pitäisi säilyttää edes lahjoittajan nimi. Se olisi myös kunnioitettavaa testamentin tekijää kohtaan.

Heinola-Seuran johtokunta on käsitellyt asiaa myös kokouksessaan 26.1.2009 ja esittää kunnioittaen Heinolan seurakunnalle, että seurakunnassa käytäisiin keskustelu Festénin talon Mahis-nimen muuttamiseksi edellä esitetyin perustein ja että Festén-nimi sisällytettäisiin rakennuksesta käytettävään nimeen, esim. Festénin huvila, Villa Festén tai Festénin talo.

Kalevi Peltola

Heinola-Seuran puheenjohtaja Heinola 26.1.2009