|
|
|
 Heinola-Seuran perustaminen
Lue miksi, miten ja milloin Heinola-Seura perustettiin
Heinola-Seuran tähänastista toimintaa
Näyttelyitä mm.:
- Pannumyssynäyttely
- Keittiöiden kätköistä
- Ullakoiden uumenista
- Sodanaikaiset Heinolan miesten puhdetyöt
Kuvaelmia Heinolan Päivän juhlissa:
- Kylpylämuistoja,
- Muistoja residenssiajalta
- Heinolalaisia vuosien takaa
Vuonna 1985 aloitettuun Rantapuiston Perinnetori-tapahtumaan seura osallistui 20 kesänä.
Elokuun kalamarkkinat satamassa ovat nyt seuran tärkein myyntitapahtuma.
Juhlia mm.:
- Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotisjuhla
- J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhla
- J.V. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhla
- Vanhan ajan iltamat
- Suomen lipun ilta
- Maakuntalaulujen ilta
- Joululaulujen ilta
- Vanhojen koululaulujen ilta
Unikeolle juhla-asu 2001
Seuralle oma lippu 2003
Heinolan kaupungin kulttuuripalkinnot 2002
Heinola-Seuralle ja Kaija Multamäelle
Heinolan kaupunki jakaa vuosittain kulttuuripalkinnot sekä ansioituneelle yksityiselle henkilölle että järjestölle. Heinola-Seuran Elias Lönnrot -juhla oli erinomainen ympäristö jakaa kulttuuripalkinnot. Heinolan kulttuurilautakunnan myöntämät vuoden 2002 kulttuuripalkinnot luovutettiin Heinola-Seuralle sekä Kaija Multamäelle.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jorma Kaunojärvi perusteli Heinola-Seuralle myönnettyä palkintoa mm. sillä, että vuonna 1985 perustettu Heinola-Seura on tehnyt jo mittavan työn Heinolan ja heinolalaisuuden tunnetuksi tekemisessä sekä perinteen elvyttämisessä ja niiden päämääriensä eteen, jotka se itselleen on asettanut. Heinola-Seurassa toimivat yksityiset että johtokunnan jäsenet innokkuuden pohjalla. "Innokas ihminen ei laske vaivojaan", sanoi Kaunojärvi.
Maila Pakarinen, kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja, sanoi Kaija Multamäen kulttuuripalkinnon olevan tunnustus saajalleen elämäntyöstä kulttuurin alalla.
Paikallisen perinteen säilyttäminen ja vaaliminen, lähihistoria, tiedon ja muistojen siirtäminen nuoremmille sukupolville ja uusille kaupunkilaisille on työtä, jota kulttuurilautakunta arvosti myöntäessään vanha emäntä Kaija Multamäelle vuoden 2002 kulttuuripalkinnon.
Rovasti Paul Stenrothin muotokuva vanhaan pappilaan
Syyskokouksessaan 2002 seura lahjoitti kaupunkiseurakunnalle rovasti Paul Stenrothin muotokuvan – kuva: Asko Alho
Heinolalaista perinnettä
Heinolan kylpylaitos
Vesiparannus- ja kylpylaitosinnostus saapui Suomeen Keski-Euroopasta Skandinavian kautta ja johti kylpylaitoksen avaamiseen Heinolassa kesällä 1892.
"Luonnonihanuutensa ja terveydellisessä suhteessa tavattoman suotuisan asemansa tähden korkealla ja kuivalla hiekkakankaalla, jota mahtavat havumetsät ympäröivät, sekä puhtaan ja leudon sisämaanilmanalansa tähden Heinola sopi erittäin hyvin kylpy- ja parannuspaikaksi."
Heinola eli maaherran vuosina 1778-1831 historiansa ensimmäistä kukoistuskautta, nk. residenssikautta. Kylpylaitoskausi 1892-1943, kesäresidenssi, oli kaupungin toinen nousuvaihe, jonka toisena osapuolena oli 1899 perustettu Heinolan seminaari.
Kylpylaitos toi Heinolaan kansainvälisen tuulahduksen. Myös kaupunkilaiset saivat tästä oman osansa, kun kylpyvieraat asuivat kaupunkikodeissa. Talvisin näissä samoissa kodeissa asui seminaarin oppilaita.
Kylpylävieraiden kasvava määrä vaati kylpylöitä kehittämään hoitojen lisäksi erilaisia huvittelumahdollisuuksia asiakkailleen. Unikeko-asiasta löydettiin Heinolassakin ratkiriemukas ohjelmalisä kylpylävieraiden ja kaupunkilaisten kanssakäymiseen.
Heinola-Seura elvytti vuonna 1995 Unikeko-perinteen Heinolan kylpylänajoilta.
Unikeko 2006 Mauno Kuusela, haastattelijana Kalevi Peltola. Kuva: Asko Alho
Heinolan unikekoperinne – ja Naantalin
Heinolan Unikeko 2007
|
|
