Heinola-Seura vahvasti nousussa
 
Heinola-Seuran kevätkokous 2007 Hevossaaressa
 
 
Heinola-Seuran kevätkokouksessa 23. maaliskuuta Hevossaaren historiasta kertonut Saarelan talon isäntä Pekka Saarela aloitti puheenvuoronsa Aapelin lausahduksella:
 
"Sillä jyvänenkin tietoa omasta rakkaasta kotiseudustamme on enemmän kuin kokonainen kultamurikka turhuuden markkinoilta hankittua tyhjänpäiväistä viisautta."
 
Kevätkokouksen paikka Hevossaaressa, Wihurinkosken vanhan tehdaskiinteistön juhlavintillä, oli innostanut 70 seuran jäsentä tulemaan paikalle kuulemaan sekä vanhan kiinteistön heräämisestä uuteen elämään että saaren mielenkiintoista historiaa.
 
Heinola-Seuralla runsasta toimintaa
 
Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola julkisti ja esitteli sekä Heinola-Seuran uuden esitteen että seuran internetin kotisivujen osoitteen. Kotisivujen päätoimittajana on seuran puheenjohtaja ja verkkomestarina toimii Arto Sakari Korpinen. Kotisivujen osoite on http://artos.pp.fi/heinola-seura/.
 
Kalevi Peltola jatkoi:
 
"Kotisivujen tarkoituksena on kertoa seuran työstä ja aikaansaannoksista, lisätä heinolalaisten kiinnostusta omaa kotiseutuaan kohtaan.
 
Sivuilla haluamme antaa myönteisen kuvan kaupungistamme, kertoa linkkiemme kautta kaupungin elämästä ja erilaisista mahdollisuuksista vieraankin viihtyä vihreässä, virran ja harjujen kaupungissa. Vuonna 2008 ilmestyy seuran kolmas kotiseutukirja.
 
Heinola-Seuralla on meneillään 22. toimintavuosi. Seura perustettiin vuonna 1985. Valtakunnallisesti ajatellen 22 vuotta on lyhyt aika, perustettiinhan ensimmäinen kotiseutuyhdistys jo vuonna 1894 Lohjalle.
 
Tärkeintä on kuitenkin se, että Heinola-Seura on olemassa ja voi hyvin ja toimii suunnitelmallisesti kotiseudullisten asioiden hyväksi, on jokaisen heinolalaisen asialla, niin kuin uunituoreessa esitteessämme kerrotaan. Toivomuksenani olisikin, että jokainen heinolalainen olisi seuran jäsen. Suurella taustatuella seuralla olisi mahdollisuus toimia yhä paremman Heinolan puolesta.
 
Maailma kansainvälistyy, mutta sen vastapainoksi ja onneksi kotiseudulliset arvot ovat tulleet viime vuosina yhä tärkeämmäksi.
 
Heinolassakaan ei enää toimi vain joku kotiseutuyhdistys Heinola-Seura koko paikkakunnan parhaaksi, vaan on syntynyt kotikuntamme eri alueille kyläyhdistyksiä, eri kaupunginosiin asukasyhdistyksiä ja nämä ovat aloittaneet voimakkaan toiminnan oman asumisympäristönsä viihtyisyyden lisäämiseksi omista lähtökohdistaan ja sen paikallisarvoja korostaen.
 
Heinolassa ei olla enää vain heinolalaisia, vaan puhutaan hevossaarelaisista, tommolalaisista, paasolaisista, sepänniemeläisistä j.n.e.
 
Kotiseudullinen korostaminen on siirtynyt yhä lähemmäksi ihmistä, jossa he asuvat. Tällainen lähentyminen on tietysti helppoa vanhoille kylille ja kaupunginosille. Mutta miten saadaan luotua kotiseutuhenkeä uudempiin kaupunginosiin. Onneksi esimerkiksi Tähtiniemessä on syntynyt aikamoinen aktivoituminen uuden kaupunginosan yhteiselon synnyttämiseksi. Kiitos muutamien aktiivisten uusien muuttajien.
 
Toinen asia on muuttoliike, joka tuo mukanaan kaikkialle omia haasteita. Paikkakunnalle muuttavat ihmiset pitäisi kotouttaa uuteen ympäristöönsä. Miten se tapahtuu, onkin taas omaa filosofiaansa. Suomessa muuttaa vuosittain n. 300 000 ihmistä uuteen osoitteeseen. Osa heistä löytää uuden osoitteen onneksi Heinolastakin.
 
Heinola-Seuralla on ollut monien vuosien ajan toimintasuunnitelmissa lähteä yhteiseloon näiden yhdistysten kanssa ja viritellä keskustelua yleisesti Heinolan kotiseudullisten arvojen pohjalta ja mitä yhdessä voisimme tehdä.
 
Huhtikuussa, pääsiäisen jälkeen, on kutsuttu kokoon tällainen tiimi, jonka puitteissa lähdetään asioita viemään eteenpäin. Toivottavasti löydämme yhteisiä asioita ja yhteistyökuvioita, toivomme että Heinola-Seura löytäisi myös oman tärkeän roolinsa tässä uusiutuvassa kotiseututyön kentässä.
 
Meillä monella on takanaan useita kotiseutuja; oma syntymäseutu, opiskeluympäristö, työn tuoma mahdollinen uusi kotiseutu, muuttojen tuomat uudet kotiseudut, mahdollisesti työelämän jälkeinen kotiseutu j.n.e.
 
Tärkeintä on kai kuitenkin se, missä me nyt asumme, että tuntisimme sen ympäristön kotiseudun historian ja arvot ja voisimme tuntea viihtyvämme siellä ja että voisimme omalta osaltamme olla myönteisesti rakentamassa sen paikkaseudun elämää. Siis ollaan oikeita heinolalaisia ja olkaamme myös ylpeitä omasta kotikaupungistamme Heinolasta, lausui puheenjohtaja lopuksi.
 
Kevätkokouksessa virallisia asioita
 
Asko Alho toimi kevätkokouksen puheenjohtajana ja seuran sihteeri Leena Alho sihteerinä. Seuran varapuheenjohtaja Marja Halme esitteli tilit ja tilikertomuksen, jotka hyväksyttiin, samoin seuran monipuolinen toimintakertomus.
 
Oheisohjelmaa
 
Kokouksen alussa kokousväki kierteli vanhan tehdaslaitoksen saleissa ja tutustui Eero Erjansalon johdolla kuumakäsitellyn puun kulkuun Venäjän metsistä Hevossaaren tehdasuunien kautta Suomen suurten huonekaluvalmistajien halutuksi raaka-aineeksi.
 
Tutustumisen aikana saatiin ihastella kuumakäsitellystä puusta valmistettuihin pientuotteisiin, jotka valmistuvat heinolalaisten osaajien käsissä. Yleinen ihastus näkemäänsä oli kaikkien mielessä ja ylpeys siitä, että Wihurinkosken vanhat tehdassalit ovat löytäneet onnistuneen jatkon. Tehdassaleissa toimii myös muita yrityksiä, joilla on viikoittain avoimien ovien päiviä tutustumis- ja ostomahdollisuuksin.
 
Pekka Saarelan persoonallinen puheenvuoro sai myös kiitosta kokousväeltä. Kertomus saaresta oli myös Saarelan suvun historiaa. Pienessä ajassa käytiin läpi saaren mielenkiintoinen menneisyys 1600-luvulta Puukemian kautta teollistuneeseen Hevossaareen. Pekka Saarela kirjoittaa Hevossaaresta artikkelin seuraavaan Heinola-Seuran kotiseutukirjaan.
 
Kalevi Peltola