2021
JOULUKUU 2021
Näkyjen yö
Käyn jouluiltana vuoteeseeni
ja sammutan pöydältä kynttilän.
Läpi kylmän huoneeni ikkunalasin
näen tähtien silmäin syttyvän.
Minä muistan erään pienen pojan,
joka kerran katseli tähtiä päin,
joka uskoi ihmeet ja uskoi taivaan
- ja silloinkin oli joulu näin.
Hän mietti: Jo Uuteen Testamenttiin
ovat kimmeltäneet tähdet nuo.
Ja ensimmäisenä jouluyönä
ne johtivat tietäjät seimen luo.
Ja he näkivät Neitsyen kumartuneena
yli pienen poikansa, Messiaan,
joka syntyi talliin, juhtien pariin,
oli kuitenkin Vapahtaja maan.
Tätä poikanen mietti. Hän Linnunradan
näki timanttikäätynä kimaltavan.
Ja hän melkein enkelit näki ja kuuli
hyvän tahdon ja rauhan sanoman.
Taas tahtoisin olla se pieni poika,
joka kerran jouluna mietti näin,
joka uskoi ihmeet ja uskoi taivaan
ja tähysti enkeleitä päin.
Uuno Kailas
MARRASKUU 2021
Laulu
Joku lauloi yöllä unessain,
minä selvästi kuulin sen.
Sävel soi kuin helinä harppujen
tai ääni kuorojen kaukaisten
tai tuulien humisevain:
”Näin varjon peittävän kasvojas,
janos, nääntymykseni näin.
Veli, nosta silmäsi päivää päin,
sinun on valo taivasten sädehtiväin,
minut kohtaat polullas.
Tie anturas alla on pitkä tie
ja kuitenkin vaaksa vain.
On autuas se, joka sormeni vie.
Totisesti et sinä hukkuva lie
minun valoni aavistain.”
Ja kun aamulla unesta havahdin,
en tuntenut itseäin.
Oli maailma laajana edessäin.
Ei taakka painanut sydäntäin.
Minä taivasta katselin.
Uuno Kailas
Viimeinen runo 1933
LOKAKUU 2021
Syyshuokaus
Jo aikoja lähteneet ovat kurkien aurat.
Maan pohjoisen jätti jo suvi kuin kurkien aurat.
Ah! Lyijynharmaina taivasta pilvet peittää.
Maan martahan tuulet lehtien keltaan peittää.
Verentummana hehkuu puistossa pihlajan puna.
Ja akkunanruuduilla palaa ruskon puna.
Öin maata valtioi suvensurma, halla.
Syö ihmisen rintaa myös ilonsurma, halla.
Veri verkkaan pulputen kiertää valtimoissa,
kuin jäätyvä ois veri ihmisen valtimoissa.
Uuno Kailas
SYYSKUU 2021
Kesä kukkien myötä kulkee pois,
kesä, jonka aina vain jatkua sois.
Sen muistokin voimia antaa,
sen unelmaa sielussaan kantaa.
Ei aina aurinko paistanut, niin,
se peittyi pilvien pumpuliin
tai taakse sateisen kaavun
jo noustessaan harmaaseen aamuun.
Olen seurannut pilvien leikintää,
olen kuunnellut sateiden sävelmää.
Olen miettinyt ihmisen unelmaa,
- ikikesää, lämmintä, ihanaa.
| Tuntematon |
ELOKUU 2021
Heinolan uusi lukio on nyt valmis!
Heinolan lukiolaiset saavat pian aloittaa koulutaipaleensa
upouudessa rakennuksessa lähellä kaupungin keskustaa.
Keväällä 2017 pidetyn kutsukilpailun voitti
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n ehdotus,
joka myös toteutettiin.
Historiallisen koulukeskittymän uusi ydin sykkii elämää:
päiväsaikaan kouluna sekä iltaisin ja viikonloppuisin
harrastus- ja tapahtumapaikkana.
Heinolan seminaarin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
on osa Heinolan kansallista kaupunkipuistoa.
Heinolan pitkää koulurakentamisen historiaa jatkava lukiorakennus
sijaitsee 1700-luvulla alkunsa saaneen Maaherranpuiston liepeillä.
HEINÄKUU 2021
Kuin ois ajan,
luonnon keskipiste tässä.
Kuin ois mua liki,
kuin sydäntä kiertämässä
suvet menneet kaikki,
myös menemättömät.
Uuno Kailas
KESÄKUU 2021
Kalevi Peltola
Tervetuloa kesä Heinolaan!
Vaik alkais kesät, talvet
toisiaan muistuttaa
tai valon aikaa päästäis
yhdes ei juhlimaan
Sä anna meidän, Luoja,
oppia luottamaan
ett kirkkauttas pysty
ei varjot voittamaan.
Tuuli Charalambous
Kesäkuu
on suvivirren kuukausi.
Yli kolmesataa vuotta vanha virsi
on kirjoituskilpailun
satona saanut
aikaamme kuvaavan lisäsäkeistön.
TOUKOKUU 2021
Tänään syntyi kevät.
Meri suuteli rantansa jäättömiksi.
Lokit ovat siipensä pesseet kaukaisten karien keskellä.
Taivaan telttakatto oli vielä eilen harmaa.
Joku on vetäissyt sinistä verkaa sijaan.
Lähetä tunteesi kultakiharaiset lapset tervehtimään kevättä,
joka tänään syntyi luonnon sydämessä, auringon säteissä ja ihmisessä.
Uuno Kailas
HUHTIKUU 2021
Kalevi Peltola
Heinolan Kailaan koulun kolmannen C-luokan oppilaat
- joukossa kukaties tulevien Uuno Kailas -juhlallisuuksien järjestäjiä -
olivat kokemassa runoilijamestarin syntymän 120-vuotispäivän
seppeleenlasku-tapahtumaa Maaherranpuistossa.
Koulussa opittu Pallokentällä-runo evästi nuoret kulkemaan
runoilijan jalanjäljissä hänen muistomerkkinsä äärelle.
Lue lisää!
MAALISKUU 2021
Alexander Reichsteinin He olivat täällä -valonäytelmän
erikoisella tavalla kuvaamat 1800-luvun hahmot tulivat
sopivaan aikaan Heinolaan houkutellakseen kaupunkilaiset ulkoilemaan.
Taidemuseon pihassa ja Rantapuistossa uudenlaisena avautunut
Valon ja jään juhla kokikin mainion yleisömenestyksen.
Tästä kiitokset kulttuuritoimistolle ja taidemuseolle,
jälkimmäiselle myös 30-vuotisjuhlaonnittelut!
Koko maaliskuun ensimmäisen viikon ajan
heräävät ultraviolettivaloa heijastavat metallihahmot eloon
hämärän laskeutuessa Heinolan iltaan.
TAMMIKUU
2021
Wanha Kivalteri oli hämillään,
rankan syksyn jälkeen valkea lumi peitti pihan ja tienoon.
Sekä joulu että uusi vuosi olivat sellaiset kuin sään puolesta pitääkin,
maa valkoisena.
Ei Kivalterikaan ole kokenut moista vuotta kuin 2020,
vaikka on seisonut 1700-luvulta paikallaan sekä nähnyt yhtä ja toista.
Täällä on ollut hiljaista ja yksinäistä,
mutta toiveikkaana Kivalterissa odotetaan kuitenkin aikaa tulevaa.
HELMIKUU 2021
Heinolassa on helmikuun perinteisiin kuulunut vuodesta 2013 alkaen
monipuolinen kulttuuritapahtuma Jään ja valon juhla.
Japanilaisten taiteilijoitten fantastisen upea jääveistos
saavutti heinolalaisyleisön suuren suosion helmikuussa 2013.
Tänä vuonna Jään ja valon juhla korvautuu 24.-7.3.2021
järjestettävällä valoveistos-näyttelyllä ”He olivat täällä”.
Sen luoja on venäläissyntyinen Alexander Reichstein,
kansainvälisesti menestynyt Suomessa asuva taiteilija.
Valoveistoksia tulee olemaan paitsi Rantapuistossa
myös Heinolan taidemuseon pihapiirissä.
Valotaidetta oli esillä jo joulun aikaan ympäri Heinolaa:
muun muassa vanhoja rakennuksia valaistiin.
Kuvien editointi: Arto Sakari Korpinen
