Heinola-Seuran perustaminen
 
 
Vuoden 1984 lopussa lakkautettiin Heinolassa kotiseutulautakunta. Päättäjät eivät silloin ymmärtäneet kotiseututyön tärkeää merkitystä Heinolalle.
 
Muutamat aktiiviset henkilöt tunsivat syvää vastuuta asiasta ja työn merkityksestä, ja niin kutsuttiin koolle 30.5.1985 Heinola-Seuran perustava kokous kaupunginmuseolle.
 
Lakkautetun kotiseutulautakunnan puheenjohtaja, liikkeenharjoittaja Mailis Hänninen avasi kokouksen ja innosti runsasta kokousyleisöä perustamaan Heinolaan kotiseututyöstä vastuuta kantavan seuran:

"Kotiseututyön asema on viime vuosien aikana vahvistunut ja sen tavoitteet ovat entisestään muuttuneet. Kotiseututyö tunnustaa perinteiden suuren arvon ja merkityksen, mutta ei myöskään halua olla terveen ja tarpeellisen kehityksen jarruna. Tärkeätä on nimenomaan paikallisen omaleimaisuuden säilyttäminen, koska se on sekä aineellinen että henkinen ympäristön arvo, jonka perustekijöitä ovat luonto ihminen ja kulttuuri.
 
Kotiseutuväeltä odotetaan asiantuntemusta ja rohkeita kannanottoja, jota pahimmilta haittavaikutuksilta vältyttäisiin ja ominaisimmat erityispiirteet saataisiin säilymään. On paljon asioita täällä meidänkin seudulla, jotka ovat peruuttamattomasti poissa kuvioista.
 
Mutta sen säilyttäminen, mitä on jäljellä ja mihin suuntaan tahdomme tätä kotiseutuamme kehittää, se on meidän tehtävämme, jotka täällä nyt asumme. Sen vuoksi olisi nyt perustettavaan seuraan saatava jäseniä sekä kaupungista että maalaiskunnasta yli ikä- ja puoluerajojen.
 
Erittäin toivottavaa olisi nuorten mukaantulo, sillä heidänhän on tulevaisuus. Meidän on myös otettava huomioon heidät, jotka ovat useinkin yhteiskuntarakenteen muutoksen vuoksi repäisty irti juuriltaan, jotta he tuntisivat tulleensa hyväksytyksi heinolalaisten kanta-asukkaiden joukkoon.
 
Ei vain vanhan vaalimisella, vaan myös vahvoilla siteillä nykyaikaan saavutetaan kotiseututyössä tarkoituksenmukaisia tuloksia."

Mailis Hänninen loi silloin puheenvuorossaan suuntaviivat seuran tulevalle työlle. Ajatukset seuran tehtävästä ja suuntaviivoista ovat tuoreita ja yhä ajankohtaisia. Yksimielisyyden vallitessa seura perustettiin ja se sai ensimmäiseksi puheenjohtajakseen kaupungininsinööri Mauno Laakson.
 
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Timo Ihamäki ja sihteerinä Timo Kaattari. Heinola-Seuran ensimmäisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Mailis Hänninen, Veijo Karhinen, Maija Kippola, Kari-Paavo Kokki, Toini Laitinen, Kaija Multamäki, Kalervo Sukura ja Seppo Tyrväinen.
 
 

 
Yli 100 vuotta kotiseututyötä Suomessa
 
Järjestäytynyttä kotiseututyötä on Suomessa tehty jo yli sadan vuoden ajan. Ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle vuonna 1894.
 
Vuonna 1949 Suomen kotiseututoiminnan keskusjärjestöksi perustettiin Suomen Kotiseutuliitto. Sen tehtäväksi tuli maamme kotiseututoiminnan harrastajien kokoaminen sekä valtakunnallisen työkentän yhtenäistäminen.
 
Kotiseututyö koki kukoistamiskautensa 1950-luvulla, jolloin perustettiin suuri määrä kotiseutuyhdistyksiä ja -museoita. Seuraavina vuosikymmeninä aatteelliseksi johtolangaksi kotiseututyössä tuli ns. kokonaisvaltainen kotiseututyö, ja katse käännettiin menneen sijasta tulevaisuuteen.
 
Lähtökohtana oli, että perinteen ja paikkakunnan historian erityspiirteet luovat pohjan kotiseudun kehittämiselle.