|
|
|
HEINOLAN KANSALLISELLE KAUPUNKIPUISTOLLE
KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
Heinola-Seuran tätä koskeva lausunto 2.10.2007
|
Keskeinen osa kansallista kaupunkipuistoa on Heinolan seminaarin miljöö. Seminaarin alueelle lähivuosina tulevat mahdolliset muutokset ovat Heinolan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman kannalta haasteelliset. Heinola-Seura on lausunnossaan esittänyt omat visionsa asiaan.
|
Heinolan kaupungin vuonna 2002 saama Heinolan kansallinen kaupunkipuisto -status on historiallisesti ottaen Heinolan kaupunkikuvan kehitystarinan sinetöinti residenssiajoilta tähän päivään. Asiasta laaditut asiakirjat ovat myös lyhyt oppimäärä Heinolan kaupungin historiasta.
Kansallinen kaupunkipuistoratkaisu Heinolassa on toteutettu eri julkishallinnon toimijoiden esimerkillisellä yhteistyöllä. Tämän yhteistyön ansiosta kaupunkipuisto-
kokonaisuuteen on voitu liittää mittavat alueet, jotka olisivat saattaneet
omistuspohjan erosta johtuen muutoin jäädä hankkeen ulkopuolelle. Yhteistyössä kaupungin kanssa ovat olleet sekä valtio että seurakunta.
Kaupungin päättäjät ovat viisi vuotta sitten sitoutuneet kunnioittamaan Heinolan luonnon ja kulttuurimaiseman arvoja tämän statuksen kautta sekä jatkossakin huolehtimaan puiston käytöstä ja hoidosta sen arvon mukaisesti. Nyt tehty käyttö- ja hoitosuunnitelma on käsikirja eri hallintokunnille tuleviksi toimintaohjeiksi ja päätösten pohjaksi.
Heinola-Seura tukeutuu vahvasti tähän kansalliseen kaupunkipuistoajatteluun. Se antaa koko kotiseudullemme myönteisen lisäarvostuksen. Valtakunnallisesti annettu tunnustus Heinolan ulkoisesta olohuoneesta antaa vahvan pohjan seuran kotiseututyölle. Tämän arvon pitää olla voimakkaasti esillä seuran työssä ja tiedotuksessa.
Myönnetty status ei ole mielestämme vielä kaikille heinolalaisille sisäistynyt; mitä se on ja mitä se arvona merkitsee? Kaunis ja hyvin hoidettu Heinola kuuluu vain luontaisetuna monille. Miellyttävässä ulkoisessa olohuoneessa kytevät usein muut vähemmän tärkeät asiat, jotka saavat liian suuren huomion Heinolan arjessa.
"Oma tausta on kaikille arvokas ja siitä on syytä olla ylpeä. Aivan samalla tavalla meidän tulee olla ylpeitä myös nykyisestä kotiseudustamme. Monella meistä on taipumusta lähisokeuteen - emme aina näe kaikkia kotiseutumme tarjoamia etuja."
Näin lausui ministeri Ulla-Maj Wideroos Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Vaasassa 2006.
Heinolaan lähiaikoina muuttaneet ovat Heinolaan tulonsa perusteeksi esittäneet kaupungin upean ulkoisen näyteikkunan; luonnon ja rakennetun miljöön.
Paluumuuttajat ovat tehneet kierroksen eri puolella Suomea ja ovat palanneet Heinolaan takaisin, jonkalaista asuinympäristöä muualta eivät ole tavoittaneet.
Heinolaan muuttaneet ovat näin tulleet kertomaan meille kanta-asukkaille, miten viihtyisässä ympäristössä me saamme elää.
Heinola-Seura näkee ainoana keinona lisätä statuksen markkinointia jatkuvalla erilaisella tiedotuksella, esilläololla lehdistössä ja muissa medioissa.
Heinolan kaupunki täyttää 170 vuotta vuonna 2009. Ympäristölautakunta yhdessä rakennuslautakunnan kanssa voisivat esimerkiksi tehdä useampisivuisen lehden tai kirjasen, jota jaettaisiin vuoden aikana koteihin ja matkailijoille asian sisäistämiseksi.
Tunnettavuuden lisäämiseksi seura ehdottaa, että kaupunki tarjoaisi lähiaikoina opiskelunsa päättövaiheessa oleville nuorille erisisältöisiä Pro Gradu -aiheita Kansallisesta kaupunkipuistosta.
Hämeenlinna, joka sai ensimmäisenä Suomessa ko. arvon vuonna 2001, käyttää esimerkiksi kaikessa matkailumainonnassaan omaa statustaan Kansallisesta kaupunkipuistosta. Hämeenlinnan matkailun imago ja matkailijat ovat lisääntyneet huomattavasti arvon myötä.
Heinolan matkailua ei ole vastuutettu kenellekään virkamiehelle tai lautakunnalle. Tässä on eräs suurimmista puutteista Heinolassa, jonka korjaamiseen seura toivoo kaupungin johdon puuttuvan. Eri lautakuntien pitäisi omissa tiedotuksissaan ainakin pitävän yllä tietoisuutta Kansallisesta kaupunkipuistosta.
Kaupungin nettisivujen Kansallista kaupunkipuistoa koskevat sivut pitäisi nostaa paremmin esille ja niille pitäisi saada selkeämpi ilmiasu; liian pieniä kuvia ja pientä tekstiä, eivät innosta lukijaa menemään peremmälle asiassa.
Kaupunkipuisto -asiakirjalla tulee olla vaikutusta tulevaan Heinolan kaupungin rakentamiseen.
Tunnustettu arkkitehtimme Reima Pietilä sanoi aikanaan, että rakennuksilla ei saa pilata ympäristöä ja sen maisemaa.
Yhdistyksemme mielestä on tärkeää, että kaavamääräyksillä ja rakentamiseen liittyvällä muulla normiohjauksella huolehditaan, että uudisrakennukset ovat mahdollisimman hyvin sopusoinnussa Kansallinen kaupunkipuisto -ajattelun perustavoitteiden kanssa.
Konkreettisesti se merkitsee mm. sitä, että kaupungin historiallisesti arvokkaat erityispiirteet korostuvat myönteisesti eikä niitä tai niiden luomaa henkeä vaaranneta esim. ympäristöönsä kokonaisuutena huonosti soveltuvilla rakennusratkaisuilla.
Jo tehtyjä virhearviointeja on vaikeampi korjata, mutta tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa tiukentamalla rakentamisen yksityiskohtaistakin ohjeistusta.
Heinola-Seura toivoo, että Heinolan seminaarin kohdalla löydetään toisenlainen ratkaisu, kuin lisärakentaminen, jotta ainakin seminaarin alue, yli sadan vuoden opettajankoulutuksen historiallinen ympäristö säilyisi koskemattomana ja edelleenkin hyvin hoidettuna Kansallisen kaupunkipuiston osana.
Seminaarin alueen omistaa valtio, joka omistajasuhde vaikeuttaa asian jatkokäsittelyä heinolalaisten toivomusten mukaan. Kaava antaa mahdollisuuden lisärakentamiseen tontille.
Jos seminaarin alueelle on rakennettava lisää, tyylikkyys ja soveltuvuus ympäristöönsä ovat rakentamisen ja rakennusvalvonnan haaste tässäkin tapauksessa.
Vetoamme kaupungin päättäjiin ja rakennusvalvontaan, että tontilla jo olemassa olevien rakennusten sekä alueen muun käytön uudelleen suuntaaminen tapahtuisi korostuneella pieteetillä ja huomioiden sekä jo alueella olevan rakennusmassan erityisarvo sekä koko alueen liittyminen Kansallinen kaupunkipuiston sekä kaupungin ytimeen.
Lopuksi Heinola-Seura kiittää suunnitteluarkkitehti Ritva Kuuskoskea työtovereineen vuosien mittavasta taustatyöstä, jonka pohjalta Heinolan kaupungista on kuoriutunut arvostettu Kansallinen kaupunkipuisto, jonka arvokkaaseen hoitoon ja käyttöön jatkossakin ovat kaupunki ja muut puiston omistajatahot sitoutuneet.
Heinola-Seura ry
Kalevi Peltola, puheenjohtaja
Leena Alho, sihteeri
Lausunto on hyväksytty Heinola-Seuran johtokunnan kokouksessa 2.10.2007 toimitettavaksi Heinolan kaupungille
Maaherranpuisto ympäristöineen on keskeinen osa Heinolan kansallista kaupunkipuistoa. Maaherranpuiston kaltaista kaupunkipuistoa ei ole muita Suomessa kuin Hovioikeuden puistikko Vaasassa.
Pro Puistola -liike taisteli kauniin kylpyläaikaisen Matkustakoti Puistolan olemassaolosta, koska se kuului oleellisena osana Maaherranpuiston matalaan puutalo-Heinolaan Kivalterin ja Malinin talojen ohella.
Puistolan tontille nousee pikavauhtia Maaherrankartano-niminen nelikerroksinen kerrostalo, joka valmistuu helmikuussa 2008.
|
|
|
