Kotiseutuasiat ovat tänä päivänä in
 
Heinola-Seuran syyskokous 2006
 
 
"On vain kaksi kestävää perintöä, jotka kannattaa antaa lapsilleen: juuret ja siivet." (Hodding Carter)
 
Heinola-Seuran syyskokous alkoi Jyränkölän Palvelutalon Konsulinna-salissa nuorekkaan jatsahtavasti. Musiikkiopiston soitinryhmä, johon kuuluivat Tuomas Orasmaa, Tuija Sorjanen, Neea Järvinen ja Henri Salmela, valloitti kokousvieraat.
 
Juuret ja siivet Heinolasta
 
Musiikkituokion jälkeen Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti kokouksen osanottajat tervetulleeksi syyskokousasioiden ympärille.
 
Vuonna 2005 vietetyn seuran 20.vuotisjuhlavuoden jälkeinen vuosi on edennyt perinteisten tapahtumien ympärillä. Niistä tärkeimmiksi nousivat J.V. Snellmanin 200-vuotisjuhlan järjestäminen, Sydänsuven retki Mikkeliin Mikkeli-Seuran vieraaksi, Unikeonaamun vietto Kylpylän rannassa ja kaksipäiväiset Kalamarkkinat satamassa, jossa lohikeiton myynnillä talkoolaiset keräsivät lisäeuroja seuran toimintakassaan.
 
Vuoden mieluisimpia kotiseudullisia asioita olivat Heinolan kaupunginvaltuuston 130-vuotisjuhlakokouksen tulevaisuuspäätös perustaa lapsille ja nuorille tarkoitettu, vuosittain toteutettava kotiseutu- ja tulevaisuusohjelma, "Juuret ja siivet Heinolasta". Toinen asia oli kotiseutuarkiston perustamista koskeva valtuustoaloite.
 
Puheenjohtaja iloitsi siitä, että kotiseudulliset asiat ovat tänä päivänä in. Siitä kertovat lisääntyvä mielenkiinto ympäri Suomea kyläyhdistysten ja kaupunginosayhdistysten toimintaan. Heinolan kirkonkylän kyläyhdistyksen valtakunnallinen huomioiminen Vuoden kyläksi. Jo katoamassa ollut yhteisöllisyys on jälleen kunniassa. Se saa ihmiset liikkeelle parantamaan omin voimin asuinympäristöään ja sen myötä elämän laatua. Kiihtyvässä elämänmenossa on oma apu se paras apu. Mikä olisi Heinola-Seuran panos tässä projektissa, sitä puheenjohtaja kyseli.
 
Elokuussa on aina Kotiseutuliiton ja jonkun kotiseutuyhdistyksen järjestämät valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tänä vuonna ne olivat Pohjanmaalla,Vaasassa. Päivät avasi ministeri Ulla-Maj Wideroos. Päivien avauspuheenvuorossaan hän lausui mm.:
 
"Oma tausta on kaikille arvokas ja siitä on syytä olla ylpeä. Aivan samalla tavalla meidän tulee olla ylpeitä myös nykyisestä kotiseudustamme. Monella meistä on taipumusta lähisokeuteen - emme aina näe kaikkia kotiseutumme tarjoamia etuja. Sen vuoksi kotiseutupäivillä on erityinen tehtävä: puhukaa kotiseudustanne, kehukaa kotiseutuanne, kertokaa miksi se on paras, olkaa ylpeitä kotiseudustanne! Kukaan muu ei tunne kotiseutuanne paremmin kuin te - te olette jokainen oman kotiseutunne paras mainos."
 
Yhteisöllisyys luo elämisen laatua. Kotiseutuhengessä on pohjimmiltaan kysymys juuri näistä perustarpeista.
 
Silta ihmiseltä ihmiselle
 
Ennen virallisia kokousasioita Jyränkölän setlementin toiminnanjohtaja Mauno Kuusela, joka valittiin heinäkuussa vuoden Unikeoksi Heinolassa, kertoi setlementtiaatteen perimmäisistä kysymyksistä. Vuonna 1944 perustettu Jyränkölä on setlementti - silta ihmiseltä ihmiselle. Englannista lähtöisin oleva aate lähti liikkeelle luomaan siltaa eri yhteiskuntaluokkien ja erityisesti työväestön ja kirkon välille.
 
Suomalainen setlementtiliike on poliittisesti sitoutumaton, ekumeenisen kristillisen perustansa tunnustava kansalaisliike, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista sekä elämän eheytymistä.
 
Jyränkölän haasteellinen palvelutalotoiminta alkoi vuonna 1963, jolloin Siltakadulle, Syrjälän naapuriksi rakennettiin ensimmäinen vanhuksille tarkoitettu oma talo. Projekti jatkui Heinäsaarentien tuntumassa, kun sinne nousi kolme palvelutaloa Konsulinkadun varrelle. Ne ovat vanhuksille, vammaisille ja itsenäistyville nuorille tarkoitettuja. Konsuli valmistui v. 1994, v. 1999 Konsulinna sekä vuonna 2003 valmistunut Kunniakonsuli. Neljännen palvelutalon rakentaminen on alkanut tämän syksyn aikana Siltakadun varteen, entisen postitalon paikalle. Se valmistuu kokonaisuudessaan puolentoista vuoden kuluessa.
 
Kuuselan puheenvuoro antoi mielenkiintoisen kuvan palvelutalojen taustoista, liittymisestä setlementtiliikkeeseen, ja siitä, miten projekti ei lopu Kaarisiltatalon valmistumiseenkaan. Se tulee jatkumaan. Kuusela antoi vakuuttavan kuvan palvelutalojen tulevaisuuden tarpeista Heinolassa. Jonot eivät lyhene.
 
Syyskokouksen virallisia asioita
 
Heinola-Seuran vuoden 2007 toimintasuunnitelmassa painotetaan jäsenhankintaa ja erilaisten painotuotteiden suunnittelun tärkeyttä seuran rahavarojen kartuttamiseksi.
 
Heinola-Seuran kotisivujen tekeminen toteutetaan. Vuoden aikana pyritään saamaan yhteyksiä ja yhteistoimintaa kaupungin kyläyhdistysten ja kaupunginosatiimien kanssa. Etsitään tapoja uusien asukkaiden kotiutumisen edistämiseksi.
 
Yhdessä koulutoimen ja muiden järjestöjen kanssa viritellään joulumessut-tapahtumaa taidemuseon pihapiiriin joulun alla. Järjestetään yhteislauluilta vanhojen koululaulujen merkeissä. Seurataan Heinolan kotiseutuarkisto -aloitteen etenemistä kaupungissa.
 
Sydänsuven retki tehdään yhdessä Itä-Hämeen Matkailijayhdistyksen kanssa kesäkuussa. Samoin pyritään matkailijayhdistyksen kanssa järjestämään muutakin matkailutoimintaa.
 
Seuran jäsenille lähetetään kerran vuodessa jäsenkirje. Kokouskutsut julkaistaan Itä-Häme ja Siltojen kaupunki- lehdissä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan lehdistöön kotiseutuaiheisten artikkelien julkaisemiseksi.
 
Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Harri Antinranta ja sihteerinä Leena Alho. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kalevi Peltola. Seuran johtokunta uusiutui yhdellä, sillä erovuorossa ollut Pirjo Keskinen sai seuraajakseen Pekka Rusilan. Muut erovuoroiset, Marja Halme, Hannu, Koski ja Maria Vuorinen, jatkavat edelleen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leena Alho, Pentti Juurikkala, Sirkku Orasmaa ja Tuula Palmu-Heikkilä.
 
(Kokousselostus Siltojen kaupunki -lehdessä: Kalevi Peltola)