Heinola-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta  2015

”Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla.”


YLEISTÄ
Heinola-Seuran tehtävänä on siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Vuosi 2015 oli Heinola-Seuran 30. toimintavuosi. Juhlavuoden vietto korostui seuran vuoden tapahtumissa.
     Heinola-Seura on perinteisesti toiminnallaan pitänyt yllä hyväksi koettua myönteistä Heinolan henkeä, vaalinut ja kunnioittanut 176-vuotiaan kotikaupunkimme omia perinteitä ja juuria, toiminut vaikuttajana keskustelussa ajankohtaisista kaupunkikuvaa koskevissa asioissa yhteistyössä muun muassa Heinolan Kaupunkisydän ry:n kanssa.
     Heinola-Seura tarjoaa ympärivuotista kotiseutuhenkistä toimintaa heinolalaisille yhteistoimin eri yhteisöjen, yhdistysten ja seurojen kanssa. Yhteistyötahoina ovat olleet mm. Heinolan kaupunki, Heinolan seurakunta, Heinolan museotoimi, Heinolan kulttuuritoimi, Heinolan liikuntatoimi, Itä-Häme-lehti, Itä-Hämeen matkailuyhdistys ry, Heinolan Kaupunkisydän ry, Heinolan Taidemuseon Ystävät ry, Heinolan seudun senioriopettajat ry, Heinolan asukas- ja kyläyhdistykset, Heinolan Kameraseura, Lions Club Heinola/Sillat, yrittäjät…
 
HALLINTO
Seuran puheenjohtajana on toiminut Kalevi Peltola. Johtokunnan jäseninä olivat: Sari Volanen, Olavi Rainio, Sirkku Orasmaa, Pekka Saarela, Anna Tiainen, Taisto Lehmusvuori, Leevi Lyytikäinen ja Jaana Vesikko. Joanna Vartiainen/Sihteeripalvelu Iibis on vastannut tilien hoidosta. Toimintaa tarkastivat Pertti Saleva ja Matti Halme, varalla Harri Antinranta.
Seuran johtokunta on kokoontunut 6 kertaa ja pöytäkirjoissa on 116 pykälää. Johtokunnalla on ollut jatkuva sähköpostiyhteys toiminnan päivittämisessä. Sillä on vähennetty johtokunnan kokouksia.
 
JÄSENET
Juhlavuoden aikana seuraan liittyi 68 uutta jäsentä. Heinola-Seuralla on jäseniä 409. Jäsenmaksu on 10 euroa. Seuran jäsenistö muodostuu vanhemmista seurauskollisista, jotka kunnioittavat ja tukevat seuran työtä jäsenmaksuillaan.
 
TALOUS
Seuran talous on pysynyt vuosien aikana vakaalla pohjalla jäsenmaksutuloista, kirjojen myynnistä ja erilaisten tapahtumien myyntiaktiviteeteistä saaduilla tuloilla. Juhlavuotensa merkeissä seura teki lahjoituksen Suomen Kotiseutuliiton Kotiseudulle-keräykseen, jonka tarkoituksena on perustaa Kotiseutusäätiö Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Seura kävi vuoden aikana onnittelemassa Heinolan Rouvasväen yhdistystä 150-vuotisjuhlassa, Heinolan Musiikinystävien yhdistystä 80-vuotiskonsertin yhteydessä ja Heinolan Postimerkkikerhoa 50-vuotisjuhlassa.
 
YLEISET SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET
 
Kevätkokous pidettiin musiikkiopiston juhlasalissa 21.3.2015 klo 14.00. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Harri Antinranta ja sihteerinä Sari Volanen. Kokouksen tärkeimpinä asioina olivat vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilien käsitteleminen, jotka molemmat hyväksyttiin kiitoksin. Kokouksen jälkeen yhdistyksen hallituksen uusi jäsen Leevi Lyytikäinen kertoi sukuseuratoiminnastaan Sukuseura Lyytikäiset ry:ssä.
 
Syyskokous järjestettiin Heinolan musiikkiopiston juhlasalissa 21.11.2015 klo 14.00. Kokouksen puheenjohtajana oli Asko Alho ja sihteerinä Sari Volanen. Seuran vastuunkantajiksi valittiin: puheenjohtajaksi edelleen Kalevi Peltola, johtokunnan jäseniksi Olavi Rainio, Anna Tiainen, Sari Volanen, Sirkku Orasmaa, Taisto Lehmusvuori, Leevi Lyytikäinen, Jaana Vesikko ja Pirkko Vartiainen. Seuran 30-vuotisjuhlavuoden 2015 laaja toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Kokouksen jälkeen toimittaja Leena Kekkonen kertoi lämpimästi sukunsa ja Heinolan seudulta harvoin kuulluista jouluperinteistä.
 
SEURAN VARSINAISTA TOIMINTAA JA
MUKANAOLOA ERILAISISSA YHTEISTYÖTAPAHTUMISSA
 
Heinolan IX Kotiseutupäivää vietettiin 31.1.2015. Päivä aloitettiin Vanhassa Pappilassa Allin päivän päätapahtuman ohjelmallisilla nimipäiväkahveilla. Tilaisuus oli myös seuran 30-vuotisjuhlavuoden aloitustilaisuus. Juhlalla vuosittain kunnioitetaan opettajatar Alli Heinämaata. Hän oli nykyisessä mielessä kotiseututyön herättäjä ja aloittaja Heinolassa sekä Heinolan museon perustaja 51 vuotta sitten.
     Juhlan alussa seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola sytytti kynttilän ja lausui muistosanat kaupunkineuvos Timo Ihamäen muistolle. Hän oli seuran perustajajäsen ja perustavan kokouksen puheenjohtaja. Timo Ihamäki oli seuran tukija ja kannustaja kolmen vuosikymmenen ajan. Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja Juuso Seppälä.
     Juhlan pääpuheenvuoron käytti sosiaalineuvos Mauno Kuusela, joka avasi myös Heinolan ensimmäisen kotiseutupäivän tammikuussa 2008. Tällä kertaa hän Heinolan kaupunkikuva-toimikunnan puheenjohtajana kertoi millainen ”Kaupunkikuva – kuva kaupungista” on Heinolalla. Hän haastoi myös seuran yhteistyökumppaniksi työhön kotikaupunkimme kaupunkikuvan säilyttämiseksi.
     Suomen Kotiseutuliiton myöntämät hopeiset kotiseututyön ansiomerkit luovutettiin kaksoisveljeksille postimies Pekka Grenmanille ja koneasentaja Veikko Grenmanille. Seura halusi antaa tunnustuksen kahdelle tavalliselle heinolalaiselle, joiden toiminta osoittaa, että rakkautta kotiseutuun voi osoittaa monella tavalla ja saada aikaan korvaamaton aarre erimuotoisena tallekokoelmana menneestä Heinolasta.
     Juhlan taideohjelmasta vastasivat Mari Saari, Marina Busch ja Anna Tiainen.
     Kotiseutupäivänä järjestettiin kolmannen kerran ”Kadonnutta Heinolaa” -teemaan liittyen vierumäkeläisen 60 vuotta valokuvausta harrastaneen Esko Rantasen valokuvista 1970-1990-luvuilta kerätyn näyttelyn ”Kuvia Heinoloista” avajaiset kaupunginmuseolla. Näyttelyn avajaisiin osallistui 120 henkeä.
     Heinolan Kalevalaisten Naisten muinaispukujen esittely valtuustotalon ala-aulassa liittyi myös kotiseutupäivän ohjelmaan ja Heinolan Kameraseuran kuvakilpailu ”Tunnetko Heinolaa?”
 
Kotiseutuseminaari Lahdessa 14.2.2015. Suomen Kotiseutuliitto kutsui Päijät-Hämeen alueella toimivien kotiseututyötä tekevien seurojen edustajat Päijät-Hämeen kotiseutuseminaariin Lahden kaupunginmuseolle. Seminaari koettiin tärkeäksi, sillä alan yhteistyö Päijät-Hämeessä on liian vähäistä. Päivän ohjelmasta kyläasiamies Timo Taulon esitys Likidemokratiaa! Hämäläistä kotiseututyötä koettiin innostavaksi kotievääksi seminaarista. Tarvetta jokavuotiseen kokoontumiseen olisi.
 
Kyläyhdistyksien ilta 11.3.2015 Nordea-pankissa. Heinola-Seura on järjestänyt vuosittain yhteisen kyläyhdistysillan, jonka tehtävänä on ollut mahdollistaa eri kylien toimijoille tilaisuus vaihtaa ajatuksia kylien yhteisistä asioista. Tämän vuoden innostavaan kyläiltaan osallistui edustajia 12 kyläyhdistyksestä.
     Tilaisuuteen oli saatu ulkopuolisia vieraita kertomaan, mitä Päijät-Hämeen kylille kuuluu. Päijät-Hämeen Kylät -yhdistystä edusti kyläasiamies Timo Taulo ja Päijänne-Leader yhdistystä hankeneuvoja Liisa Häme. Mukana oli myös Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä, joka rohkaisi kyläyhdistyksien edustajia henkilökohtaisesti vaikuttamaan kaupungin päättäjiin kyliensä asioissa. Luomupekka Pekka Rusila kertoi alkavan kesän Avoimet kylät -tapahtumista.
     Kyläillan perusteella Heinolan kyläyhdistykset tuntevat vastuunsa, ”että vain me kaikki yhdessä toimien voimme tehdä kylistämme niin hyvän ja vetovoimaisen, että täällä on vielä jälkipolviemmekin hyvä ja turvallinen asua”.
 
Heinolan Rouvasväen yhdistys 150 v. 9.4.2015. Heinola-Seura kävi onnittelemassa Heinolan vanhinta yhdistystä heidän juhlassaan Kristiinakodilla.
     ”Tuntuu aivan uskomattomalta, että yhdistys on säilynyt toimivana kaikkien näiden vaikeidenkin vuosien yli. 150 vuodessa maailma ja Suomi ovat muuttuneet aivan valtavasti. Miten tällainen ketju on pysynyt koossa kaikki nämä vuodet? Miten on löytynyt yhdistyksen aatteen mukaisia henkilöitä jatkamaan työtä? Tämän päivän muilla yhdistyksillä on teistä paljon opittavaa”, sanoi seuran puheenjohtaja onnitellessaan yhdistystä. ”Auttavia käsiä aina tarvitaan!”
 
Muistelukirja Reumasairaalan lopettamisesta 14.4.2015. Reumasäätiön sairaalan toiminta loppui yllättäen vuonna 2010. Sairaalan lopettaminen kosketti sekä monia satoja heinolalaisia että tuhansia sairaalan potilaita. Surutyöksi Reumasairaalan muistelukirja ry julkaisi muistelukirjan, jonka alulle panijana oli Heinola-Seurakin omilla kokemuksillaan kirjojen toimittamisesta. Kirja säilyttää tulevillekin polville tunnelmia Suomen tunnetuimman reumasairaalan omalaatuisesta lopettamisesta.
 
Allin päivän rääppiäiset Kristiinakodissa 28.4.2015. Heinola-Seura on liittynyt Kristiinakodin kammaritoimintaan vuonna 2008. Kammaritoiminnan tavoitteena on tuoda virkistystoimintaa kodin asukkaille sovitun vuosikellon mukaan. Heinola-Seuran juhlan aiheena on ollut Allin päivän rääppiäiset. Se on tavallisesti järjestetty helmikuun ystävänpäivänä.
     Tänä vuonna päivähetkeä vietettiin Heinola-Seuran juhlavuoden merkeissä monipuolisella virkistysohjelmalla. Sahansoitto ja erilaisten soittimien esittely soittoesityksineen olivat asukkaista uutta ja kiinnostavaa yhteislaulujen ja kahvittelun lomassa. Kiitokseksi vierailuohjelmista Kristiinakoti tarjoaa kammaritoimintaan osallistuville yhdistyksille mahdollisuuden kokoontua omiin tilaisuuksiinsa talon kerhohuoneessa.
 
Kylvön siunaus 7.5.2015 Lusissa. Kylvön siunauksen perinnettä Lusissa on jatkettu vuodesta 2001 alkaen. Lusin kyläyhdistys ja koulu sekä seurakunta ja Heinola-Seura ovat halunneet siirtää tuota ikivanhaa tapaa siunata keväiset toukotyöt ennen kylvöjen alkamista uusillekin sukupolville.
     Kylvöpäivä oli historiallinen Floran päivä, 167 vuotta sitten esitettiin Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran Kumtähden kentällä Helsingissä. Juhlahetken päätti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi hänen virtensä Soi kunniaksi Luojan. Kahvihetken aikana Heinola-Seuran puheenjohtaja lausui kiitossanat perinnetapahtuman järjestäjille. ”Kylvön siunaustapahtuma herättää meissä olevan kasvattajan ja viljelijän. Johtuneeko se siitä, että melkein me kaikki olemme syntyneet maalla, mullan tuoksussa.”
 
Suvivirsilaulajaiset Kirkkopuistossa 30.5.2015. Heinola-Seura kutsui heinolalaiset Suvivirsitapahtumaan toisen kerran kaupungin vanhimpaan puistoon, Kirkkopuistoon, koulujen päättäjäispäivänä klo 12.00.
     Kirkonkellojen kertoessa keskipäivästä, helähti Markku Johanssonin trumpetista ilmoille keväinen fanfaari. Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola viritti yleisön suvivirren historiaan ja tunnelmaan: ”Suvivirsi on meille suomalaisille rakas, tärkeää kulttuuriperintöämme, jota haluamme vaalia näillä laulajaisilla…” Tämän jälkeen yleisö sai yhtyä trumpetin säestyksellä suvivirteen. Esilaulajina toimivat Hannu Knuutila, Antti Vaalama ja Kalevi Peltola.
 
Heinola-Seuran 30-vuotisjuhlapäivä 7.6.2015. Juhlapäivä aloitettiin johtokunnan kunniakäynnillä seuran syntysanat lausuneen kahvilayrittäjä Mailis Hännisen haudan äärelle. Seppeleenlaskun yhteydessä seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola muisteli seuran perustajaa aktiivisena ja innostavana kotiseututyön tekijänä. Sinivalkoinen kukkalaite jäi haudalle kertomaan nuoremman kotiseututyöpolven arvostuksesta seuran perustajaa kohtaan.
     Sitten siirryttiin Rantapuistoon, jossa istutettiin seuran juhlapuuksi ”Tulevaisuuden puu”. Tulevaisuuden puun istuttaminen on osoitus seuran tulevaisuususkosta. Juhlapuuksi istutettiin ensimmäinen mikrolisätty tsaarinpoppelin taimi. Kaupungin puolesta puun otti vastaan
kaupunginjohtaja Jussi Teittinen.
     Juhlapuun istuttamisen jälkeen siirryttiin WPK-talolle viettämään seuran 30-vuotisjuhlaa. WPK-talon juhlailme oli saanut innoituksensa juhlan lopussa julkistettavasta uudesta seuran kotiseututeoksesta ”Omenoita oksat täynnä”. Samoin juhlan alun kahvitarjoilu.
     Avauspuheenvuorossaan seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola muistutti siitä, että kotiseututyö on kansalaistoimintaa parhaimmillaan, ja työ tulee yhä laajenemaan. Kotiseutuyhdistyksien toiminta on valintoja. Jokaisella paikkakunnalla on omat lähtökohdat ja mahdollisuudet kotiseututyön tavoitteiden toteuttamiselle. Työ on talkooperäistä, laaja-alaista, sitoutumista, ajan antamista, yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa. Se on samalla erittäin palkitsevaa, kun se on yhteisöllistä. Kotiseutuasioita hoidetaan paljolti tunteella, siksi kunnallinen lautakunta ei puheenjohtajan mielestä ole paras mahdollinen voimavara hoitamaan kotiseutuaatteen mukaisia tehtäviä. Työn onnistumiseksi tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä.
     Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen toi juhlaan kaupungin tervehdyksen, onnitteli ja kiitti seuraa monipuolisesta työstä heinolalaisten hyväksi. Tulevaisuuden puu muistuttaa siitä, että eteenpäin ollaan menossa, mutta vahvasti juuret perinteissä.
     Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen Martti K. Lehto toi juhlaan liiton tervehdyksen ja onnittelut.
     Juhlaan liittyi myös huomionosoituksia. Seuran puheenjohtaja kutsui seuran uusiksi kunniajäseniksi Pertti Salevan ja Kari-Paavo Kokin. Molemmat uudet kunniajäsenet ovat olleet seuran työssä koko sen toiminnan ajan 30 vuotta.
     Suomen Kotiseutuliitto oli myöntänyt hopeisen kotiseututyön ansiomerkin Arto Sakari Korpiselle ja kultaisen ansiomerkin seuran puheenjohtaja Kalevi Peltolalle. Merkit luovuttivat Martti K. Lehto ja seuran sihteeri Sari Volanen.
     Juhlan pääpuheenvuorossaan toimittaja Leena Kekkonen kertoi Heinola-tuntemuksiaan teemalla ”Kotiseutu, mielen kartta”. Puheenvuoronsa hän lopetti: ”Heinola-Seuralle, jonka henkinen ulkojäsen olen ollut jo kauan, lämpimät kiitokset sen tekemästä työstä rakkaan kaupunkimme hyväksi. Onnittelut ja hyvän jatkon toivotukset seuratkoot tätä aktiivisten ihmisten joukkoa tulevina vuosikymmeninä. Onnelliist voimiist!”
     Puheenvuoron jälkeen seurasi seitsemännen kotiseutukirjan julkistaminen. Leena Kekkonen lahjoitti syksyllä 2014 Heinola-Seuralle alkuaan suvulleen kirjoittamansa neljän polven sukutarinan valmiin aineiston Omenoita oksat täynnä. Kalevi Peltola julkisti kirjan kiittäen Leena Kekkosta hienosta ja arvokkaasta kotiseututeosta. Kirja valittiin 36. valtakunnallisilla Suomen sukututkimusseuran sukututkimuspäivillä Vuoden sukukirjaksi Kokkolassa maaliskuussa 2013.
     Seuran perustajajäsen ja kunniajäsen Toini Laitinen onnitteli seuraa ja kiitti sen arvokkaasta työstä ja toivoi, että kotiseudun liekki hehkuisi tulevinakin vuosikymmeninä seuran työssä.
     Seuran varapuheenjohtaja Pekka Saarela lausui päätöspuheenvuorossaan kiitokset sekä juhlassa mukana olleille että kaikille niille, joiden kanssa Heinola-Seura on vuosien varrella saanut tehdä tuloksellista yhteistyötä.
     Juhlan musiikkiohjelmasta vastasivat Heinolan musiikkiopiston oppilaat Tia Nikkilä, Pipsa Lunkka, Anni Pänkäläinen ja Milla Ylönen.
     Seuran puheenjohtaja oli koonnut juhlapäivään laajan historiikin Heinola-Seuran 30-vuotisesta toiminnasta.

Itä-Häme-lehti 6.6.2015. Lehti otsikoi pääkirjoituksensa 6.6. juhlapäivää edeltäneenä päivänä: ”Kotiseututyön merkitys kasvaa”.
     Lehti halusi merkkipäivänä muistuttaa kotiseututyön merkityksestä heinolalaisille ja kertoa siitä työstä, jota tehdään kansalaistoimintana rakkaudesta Heinolaan. Työ on laaja-alaista ja kokovuotista työtä jokaisen heinolalaisen hyväksi. Siksi olisi tärkeää, että jokainen heinolalainen liittyisi seuran jäseneksi, ja osoittaisi sillä tavalla arvostuksensa seuran työtä kohtaan.
 
Sydänsuven retki Hämeenlinnaan 24.6.2015. Heinola-Seura on järjestänyt vuosittain Sydänsuven retken 1980-luvun lopusta lähtien lähialueiden kotiseudullisiin ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin.
     Tämän kesän retki järjestettiin Jannen päivänä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä Hämeenlinnaan. Sateisesta päivästä huolimatta retkeläiset saivat nauttia Hämeenlinnan kaupungin monipuolisesta Sibelius-ohjelmasta ja hyvästä opastuksesta. Päivä päättyi tutustumisella Martta Wendelinin tuttuihin näyttelykuviin taidemuseossa.
 
Kesäasukkaiden tapaaminen torilla 27.6.2015. Heinola-Seura yhdessä Heinolan Kaupunkisydänyhdistyksen kanssa järjesti onnistuneen kesäasukastapaamisen ensimmäisen kerran Heinolassa. Kutsua noudattivat useat sadat mökkiläiset. Myös runsas paikallinen yleisö sai nauttia tilaisuuden hyvästä tunnelmasta, monipuolisesta ohjelmasta ja tutustua Heinolan kesäasukkaisiin.
 
Päijänne-risteily Lahti-Heinola 25.7.2015. Jokakesäinen risteily onnistui hyvin aurinkoisessa säässä. Kapteeni Kari Suomalaisen turvallisessa ohjauksessa Suomen Neito -laiva kulki saaririkkaitten Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen aalloilla. Tottuneesti laiva lipui kanavien läpi ja laskeutui lopuksi Ruotsalaisen vesistön tasolle ja aalloille. Heinolaan tulo vesitse oli hieno kokemus. Vehmaan vihreä kaupunki lepäsi edessä ja odotti kotiin palaavia ja kaupunkiin saapuvia matkailijoita. Kotikaupungin kasvot näyttivät tutuilta ja hyvin hoidetuilta myös järveltä käsin. Sen toteamiseen ei tule usein mahdollisuutta.
 
Juhlavuonna Heinolan 21. unikeko sai kasteen Kylpylän rannassa Unikeonpäivän aamuna 27.7.2015. Unikeonpäivän aamutapahtuma kokoaa vuosittain satoja heinolalaisia ja kesäasukkaita kokemaan keskikesän tunnelmia kylpylän kauniissa ympäristössä. Unikeon valinta keskeytyi Heinolassa 50 vuoden ajaksi sodan jälkeen, kunnes Heinola-Seura elvytti perinteen kesällä 1995. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Heinola-Seura, Itä-Hämeen matkailuyhdistys ja Heinolan kulttuuritoimi.
     Vanhoja perinteitä noudattaen heinolalaiset kastoivat raikkaassa Kymessä vuoden 2015 unikeoksi Itä-Häme-lehden päätoimittajan Jari Niemen. Tutustumishaastattelun jälkeen edelliskesän unikeko kaupunginjohtaja Jussi Teittinen luovutti uudelle unikeolle unikeon juhlavarusteet ja toivotti onnea ja menestystä seuraajalleen.
     Unikeonpäivän aamun tapahtumaan liittyy aina myös runsas kesätori ja Heinola-Seuran tarjoama yön yli kypsyneen ohrapuuron nautiskelu ja kahvitarjoilu Heinola-sarven kera. Heinolan musiikinystävien puhallinorkesteri on kesäisillä sävelmillään jokakesäinen kylpylän tunnelman nostattaja.
     Tapahtuman jälkeen Heinolan Matkailuoppaat saattelivat yleisön Puu-Heinolan tunnelmiin.
 
Tsaarinpoppeleiden istuttaminen Möljänpuistoon 5.8.2015. Heinolan nuorimpiin puistoihin kuuluva Möljänpuisto Niemelän kaupunkialueella sai omat juhlavuoden puunsa, kolme tsaarinpoppelia. Poppelipuut tulevat tulevaisuudessa kasvamaan jättiläispuiksi Möljän rantamaisemaan ja hallitsemaan koko puistonäkymää. Tulevaisuuden suunnitelmissa puistosta rakennetaan arboretumpuisto. Poppeleista puisto sai jo hyvän lisän monipuoliseen kasvilajitelmaansa.
     Heinolan kaupunki osti entisen Niemelän kartanon alueet 1976. Kunnanosakaava Niemelään kartanon maille valmistui 1979. Vuonna 1982 alkoi alueen rakentaminen. Ruutukaavan mukaisesti ranta-alue varattiin puistoalueeksi ja nimettiin Möljänpuistoksi. Niemelän kaupunginosa on 25 vuodessa kehittynyt viheriöineen erääksi kaupungin viihtyisimmistä asuinalueista veden ja palvelujen äärellä. Istuttamisen ohessa tehtiin seuran toimesta myös talkooprojektina runsaasti harvennustöitä rehevöityneessä puistossa.
 
Kalamarkkinoita vietettiin 17. kerran 8.-9.8.2015 Heinolan satamassa. Markkinat järjestää vuosittain Lions Club Heinola/Sillat. Tulot käytetään Heinolan nuorison hyväksi.
     Heinolan kalamarkkinat on pienestä alusta kasvanut varsin mittavaksi kaksipäiväiseksi tapahtumaksi, joka hyvällä palvelullaan houkuttelee paikalle runsaasti väkeä, niin ostajia kuin kauppiaitakin ympäri Suomea.
     Heinola-Seura on osallistunut kalamarkkinoille alusta alkaen. Seuran lohikeitosta on tullut suorastaan käsite. Toisena myyntituotteena olivat seuran seitsemän kotiseutukirjaa sekä kesälippis ja uusin kotiseutukirja Omenoita oksat täynnä. Uusi tulokas oli myös tsaarinpoppelin taimi, joita seuralla on 300 kappaletta. Useita taimia lähti markkinavieraiden mukana sekä Heinolan että ympäristökuntien pihoihin istutettavaksi. Jokasyksyiset markkinat antavat huomattavan taloudellisen lisän seuran kotiseututyön kassaan.
 
Sadonkorjuumarkkinat Rantapuistossa 29.8.2015. Sadonkorjuumarkkinat Rantapuistossa aloitti uuden syksyisen perinteen Heinolassa. Yli 30 myyjää oli saatu mukaan aloittamaan markkinoita uudella nimellä, mutta 21 kertaa Heinola-Seuran järjestämän perinnetorin perinteitä kunnioittaen. Markkinayleisö nautti seuran osastolla syksyn ensimmäisestä uutispuurosta voinokareen kera. Heinolan Tapahtumatoimiston toteuttama markkinapäivä, yhteistyössä kulttuuritoimiston, Heinola-Seuran ja Heinolan Heilan kanssa, oli onnistunut.
 
Niilo Helanderin Säätiön 150-vuotisjuhlakokous Heinolassa 3.9.2015. Niilo Helanderin juhlavuonna säätiön hallitus kunnioitti perustajansa syntymäkaupunkia Heinolaa ja piti juhlakokouksen Heinolassa. Juhlapäivän viettoon oli kutsuttu sekä Heinolan kaupungin edustus että tämän vuoden heinolalaisten apurahojen saajien edustajat, Heinola-Seura mukaan lukien.
     Kunnallisneuvos Niilo Helander on meille heinolalaisille tärkeä entisaikojen vaikuttaja, kaupunkimme kehittäjä, kylpylän perustaja, liikemies... Hänen perustamansa Niilo Helanderin Säätiö jakaa vuosittain yli 700 000 euroa tieteen, taiteen, kaupan ja teollisuuden kehittämiseksi. Vuosittain säätiö on myöntänyt varojaan kiitettävästi myös heinolalaisten hakemiin rahoituskohteisiin.
 
Professori Jorma Hynnisen konsertti 20.9.2015 WPK-talossa seuran 30-vuotiskonserttina. Baritoni Jorma Hynninen ja pianisti Ilmari Räikkönen olivat seuran juhlakonsertin taiteilijavieraat. Konsertin teemana oli Suomalaisen sielu. Konsertti oli jatkoa muutama vuosi sitten Heinolan seminaarin juhlasalissa seuran aloittamalle konserttisarjalle ”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille!”.
 
Kylätalo-ilta Syrjälän salissa 26.10.2015. Heinola-Seura ja Heinolan Kaupunkisydänyh-distys valmistelivat syksystä lähtien hanketta Kylätalon saamiseksi Heinolaan. Kaksi vuotta sitten Maaherrankadun päiväkodin toiminta siirtyi Niemelän koulun tiloihin ja päiväkodin kiinteistössä loppui vakituinen toiminta.
     Asiaa valmistellut toimikunta päätyi esittämään kaupungille kiinteistön luovuttamisesta Kylätalon käyttöön. Syrjälän salissa järjestettyyn kokoukseen osallistui 39 edustajaa eri yhdistyksistä.
     Kalevi Peltola kertoi kokouksessa, että tänä vuonna 30 vuotta täyttänyt Heinola-Seura teki ensimmäisen aloitteensa kylätalosta jo vuonna 1989. Tuolloin kohteena olisi ollut Wahlmanin talo Niemelässä. Vuonna 2008 seura esitti kaupungille vanhan kirjastotalon muuttamista yhdistysten käyttöön, mutta kaupunki ei ottanut esitykseen kantaa. Heinolassa on paljon toimintaa ja yhdistyksiä, mutta yhdistykset toimivat erillään. Kokoustiloista on suuri puute. Yhteisen kylätalon suojissa yhdistysten toiminta tulisi muillekin tutuksi ja yhteistyölle avautuisi aivan uudenlaisia näkymiä.
     Yhteenvetona todettiin, että kylätalolle on tämänkin kokouksen perusteella selvää tarvetta ja hanketta valmistellaan ripeästi eteenpäin. Asiassa luvattiin lähestyä kaupunkia ostotarjouksella, ja kaupungilta olisi saatava sitoutuminen hankkeeseen omalta osaltaan. Innostavan lähtökohdan hankkeelle on antanut Päijänne-Leader, jonka tuella ja perustettavalla osuuskunnalla olisi mahdollisuus toteuttaa hanke. Hankeneuvoja Liisa Häme oli tilaisuudessa mukana tukemassa ja innostamassa heinolalaisia jatkamaan Kylätaloprojektiaan.
 
Heinolan Postimerkkikerho 50 vuotta 11.11.2015. Heinola-Seura julkaisi ensimmäisen postikorttikirjansa ”Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa” yhdessä postimerkkikerhon kanssa. Kirjan suosio yllätti. Se on loppuunmyyty. Seura kävi onnittelemansa hyvää yhteistyötahoaan sen vuosijuhlassa.
 
Suomen joulupuukaupungin viides Joulunavaus 28.11.2015. Torille rakennettu Joulupukinmaa oli Heinolan kahden joulun avauksen näyttämönä. Klo 11.00 alkanut tapahtuma oli tarkoitettu lapsille ja lapsenmielisille. Joulupukki poroineen viihdytti torin täyteistä yleisöä yhdessä Satu Pekkalan ja musiikkiopiston ohjelmin. Oli tarjolla glögiä, joulupuuroa ja nuotion ääressä sai paistella makkaraa…
     Kello 16.00 kokoontui joulun vastaanottajat Rantapuistoon kuuntelemaan joulukuusen tarinaa ja musiikkiopiston musiikkileikkikoululaisten ohjelmaa. Lyhtykulkuein siirryttiin torille tunnelmalliseen tapahtumaan ja sytyttämään viidennen kerran joulupuukaupungin valot yli kahteen sataan joulupuuhun. Joulukuvaelma ”Tuiketta ja kimmellystä” -joulukuvaelma oli illan kohokohta. Heinolan jouluun johtavat puheenvuorot ja Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesterin joulumusiikki virittivät juhlavalaistun torin satapäisen yleisön mukaviin joulunodotustunnelmiin. Seurakunnan tervehdys ja Maa on niin kaunis -laulu päättivät onnistuneen joulunavauspäivän.
     Molempien tilaisuuksien järjestäjätahoina olivat Heinolan kulttuuritoimisto ja Heinola-Seura.
 
”Joulu asuu Heinolassa”, kaunein jouluikkunakilpailu 29.11.2015 alkaen. Heinola-Seura yhdessä Heinolan Kaupunkisydänyhdistyksen kanssa järjesti kolmannen kerran jouluikkunakilpailun. Kilpailun tavoitteena on tuoda lisää joulutunnelmaa Suomen joulupuukaupunkiin. Kilpailuun osallistui 33 yrityksen ikkuna.
     Palkintoraati valitsi joulun 2015 kauneimmaksi jouluikkunaksi Heinolan Erä+ -liikkeen Metsän joulu -ikkunan. Toisen sijan sai Parturi-Kampaamo Pajazo ja kolmannelle sijalle nousi Heinolan Vanhan apteekin ikkuna. Neljäs sija jaettiin yleisön suosituimmalle Heinolan Talous-Muovi ja Lelun Legolandia-ikkunalle.

Kauppakadun joulutuvan koristellut joulukuuset 29.11.-31.12.2015. Koko joulukuun avoinna ollut Kauppakadun joulutuvan koristellut joulukuuset -näyttely edusti uudenlaista jouluun johdattavaa jouluperinnettä Heinolassa. Näyttelyn järjesti Heinola-Seura yhdessä Heinolan Kaupunkisydänyhdistyksen kanssa.
     Järjestäjille näyttelyn suosio oli yllätys. Mieluisinta joulukuusta kävi etsimässä ja äänestämässä 721 henkilöä. Joulutuvassa oli seitsemän tunnetun heinolalaisen koristelemia joulukuusia. Kuusen koristelijoina olivat: Tiina Bragge, Kaarina Karjalainen, Leevi Lyytikäinen, Maila Pakarinen, Irma Peltola, Piritta Peltola ja Wuni Schindler. Kuusista nousi tasaväkisesti kärkeen kolme erilaista kuusta. Wuni Schindlerin saksalaistyylinen, runsain kultakoristein varustettu kuusi sai 165 ääntä. Toiseksi sijoittui vanhoin, perinteisin suomalaiskoristein koristeltu Irma Peltolan kuusi 160 äänellä. Kolmanteen sijaan kisassa ylsi Maila Pakarisen yksinkertaisin kukkakoristein puettu kuusi. Tähän kuuseen ihastui 158 äänestäjää.
     Joulutuvan idea lähti liikkeelle huolesta keskustan tyhjistä liiketiloista. Järjestäjät lähtivät varustamaan ainakin yhden keskeisen torin varrella olevan huoneiston jouluiseen asuun. Liikehuoneiston omistaja luovutti tilan käyttöön. Timo Rajajärven kuusifarmi Myllyojalta toi paikalle kymmenen vuoden ikäiset kasvatetut kuuset. Koristelijat tekivät niistä näköisensä joulukuusen. Kaupunkikuvaan syntyi piristävä ja onnistunut yhteistyön tulos.
 
Talkoolaisten tapaaminen pikkujoulun merkeissä 30.11.2015 Torni Caféssa.
Talkootyö on ollut aina tärkeä osa seuran työtä. Talkoolaisten ja seuran tärkeiden yhteistyö-kumppaneiden yhteinen tapaaminen joulun alla on traditio, kiitostilaisuus vuoden aikana tehdystä työstä ja innostaminen työn edelleen jatkamiseen. Joulupuukaupungin valot olivat syttyneet viidennen kerran. Niitä ihailtiin pitkään kaupungin parhaalta näköalapaikalta jouluglögiä ja -puuroa nauttien jouluisen ohjelman kera.
 
Wanhan Ajan Joulu -tapahtumaa vietettiin 13.12.2015 taidemuseon pihapiirissä yhdeksännen kerran. Tapahtumasta on kehittynyt joulun ajan suosituin tilaisuus Heinolassa, jonka järjestämisen päävastuu on Heinola-Seuralla. WPK-talon ja taidemuseon jouluun puetut intiimit pihapiirit ovat puitteiltaan loistava näyttämö tapahtumalle.
     Taidemuseon Ystävien taidekahvio ohjelmineen, pihan täyteinen ahkerien tonttujen joulupöydät herkkuineen ja ohjelmalavan jouluohjelmat houkuttelevat satapäisen markkinaväen joulutapahtumaan. Jo kolmannen kerran joulutapahtumassa vieraili jouluista musiikkia soittava posetiivari, oopperalaulaja Matti Pasanen. Jouluisäntänä on toiminut alusta alkaen Kalevi Peltola. Tapahtuma on näyte eri järjestöjen ja koululuokkien yh-teistyöstä.
 
Kaksi messumatkaa Messukeskukseen ja Sydänsuven retki tehtiin yhdessä Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen kanssa. Yhteiset perinteiset ja vuosittaiset retket ovat osoittautuneet hyväksi yhteistyön muodoksi: Matkamessuille 17.1.2015 ja Kevätmessuille 28.3.2015.
 
MUU TOIMINTA
Tsaarinpoppelin jälkeläiset. Kolme vuotta sitten seuran johtokunnan jäsenen hortonomi Olavi Rainion toimesta otettiin silmu Rantapuistossa kasvavasta Suomen suurimmasta tsaarinpoppelista. Silmusta suoritettiin 300 taimen mikrolisäys Mäntyharjulla Tyllilän taimistossa.
     Kesäkuun alun seuran 30-vuotistapahtuman yhteydessä istutettiin ensimmäinen mikrolisätty poppelintaimi Rantapuistoon. Taimista on myyty kesän 2015 aikana puolet. Torimyynnin lisäksi taimia on lähetetty ympäri Suomea. Suomen suurimman tsaarinpoppelin jälkeläisiä kasvaa tulevina vuosina ympäri Suomea ja kertoo myönteistä sanomaa Heinolasta.
 
”Omenoita oksat täynnä” -sukuhistoriakirja. Toimittaja Leena Kekkosen suvulleen kirjoittama sukuromaani ”Omenoita oksat täynnä” painettiin seuran kustantamana seitsemänneksi kotiseutukirjaksi ja juhlavuoden kirjaksi.
     Kirja valittiin 36. valtakunnallisilla Suomen sukututkimusseuran sukututkimuspäivillä Vuoden sukukirjaksi Kokkolassa maaliskuussa 2013. Seura osallistuu kirjalla Suomen Kotiseutuliiton järjestämään ”Vuoden kotiseutukirja” -kilpailuun.
 

VARAINHANKINTA - Kotiseutukirjat pääosassa
Toimintansa tukemiseksi seuralla on ollut myynnissä perinnekirjat: ”Eletty on ennen meillä”, Kaija Multamäen muistelmista koottu ”Heinola-kotiseutuni mun”, ”Heinolan kyliltä ja kaduilta”, ”Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa”, Esko Aallon ”Menneitä muistellen”, ”Terveisiä Heinolasta! Historia elää postikorteissa” sekä Leena Kekkosen sukutarina ”Omenoita oksat täynnä”.
     Varoja on lisäksi kartutettu mm. Unikeonpäivän aamun, kalamarkkinoiden, sadonkorjuu-markkinoiden ja Wanhan Ajan Joulun tapahtumissa. Talkootyö on aina ollut tärkeä osa seu-ran työtä sekä tapahtumissa että kirjojen toimittamistyössä.
     Niilo Helanderin säätiö myönsi avustusta seitsemännen kotiseutukirjan painatukseen.
 
MONIPUOLISTA TIEDOTTAMISTA
Kevään ja syksyn jäsentiedotteet on lähetetty postitse jäsenistölle maaliskuussa ja lokakuussa. Jäsentiedotteet on myös nähtävissä seuran kotisivuilla, samoin kuin kaikki muut seuran toimintaa koskeva informaatio.
     Itä-Häme -lehti on kiitettävästi kertonut seuran tapahtumista ja asioista. Heinola-Seura kiittää paikallislehti Itä-Hämettä hyvästä yhteistyöstä. Vireästi toimiva seura antaa mahdollisuudet aktiiviseen kirjoitteluun ja tiedottamiseen. Jokaisen seuran on toiminnallaan hankittava arvostuksensa!
     Heinola-Seuran kotisivut ovat seuran tärkein tiedotuskanava. Ne ovat ahkeraan luetut ja kertovat myönteistä sanomaa kotikaupungistamme Heinolasta. Niistä on muodostunut myös kotiseudullinen tietopankki. Kotisivuilla on aineistoa vuodesta 2007 lähtien. Sivuja internetissä ovat ylläpitäneet alusta alkaen seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola kirjoituksin ja kuvin ja Arto Sakari Korpinen, joka on ollut sivujen toimitussihteerinä ja verkkomestarina. Seuran positiiviset, kuvarikkaat ja monipuoliset sivut Heinolasta ovat saaneet laajaa huomiota ja kiitosta. Laskureiden mukaan sivuja luetaan ja tutkitaan ympäri maailmaa.
     Sosiaalinen media on myös ollut seuran toiminnan käytössä.
     Heinola-Seuran 30-vuotishistoriikki kertoo laajasti seuran työstä 30 vuoden aikana.
 
Toimintakertomus vuodelta 2015 on hyväksytty johtokunnan kokouksessa 17.3.2016 ja käsitellään Heinola-Seuran kevätkokouksessa 31.3.2016.
 
Heinola-Seura ry
Johtokunta