1. Heinolan Harjupaviljonki
2. Heinolan seminaari, Hartolan
kirkko
3. Lääninkivalteri Aschanin
talo, Heinolan kaupunginmuseo, Heinolan kirkko, Koskipään kartano,
Sysmän teatteritalo.
Yksittäisiä
ääniä saivat lisäksi muun muassa Forskullan kartano, RantaCasino,
entisen Kylpylän päärakennus, Café Kailas, WPK-talo…
Kyselyn tulos oli odotettu. Vanhat ja hyvin säilyneet
rakennukset olivat lukijoiden silmälle mieleen niin Heinolan
kaupungissa kuin Sysmän ja Hartolan kunnissakin. Kyselyn tuloksesta
näkyy se, että suurin osa äänestäjistä asuu kaupungissa.
Heinola on kasvanut vuosikymmenien kuluessa kerrokselliseksi, mutta
vanhat, taidolla ajan kanssa rakennetut ja hyvässä hoidossa olleet
arvorakennukset herättävät kunnioitusta ja erottuvat erikoisesti
yksityiskohdillaan edukseen. Historia konkretisoituu kaupunkikuvan
rakennuksissa. Ne ovat yhteistä kulttuuriperintöämme.
Vuonna 2002 myönnetty kansallinen kaupunkipuistostatus oli
ympäristöministeriön antama tunnustus Heinolalle: kulttuuriympäristö on
voimavara, osa Heinolan identiteettiä ja käyntikortti, jota jatkossakin
kannattaa hyödyntää.
Kiitos silloisille virkamiehille ja -naisille, jotka monien vuosien
aikana saivat koottua palkitun arvokkaan kaupunkipuistokokonaisuuden.
Kaupungin päättäjät ovat sitoutuneet kunnioittamaan Heinolan luonnon ja
kulttuurimaiseman arvoja tämän statuksen kautta sekä jatkossakin
huolehtimaan puiston käytöstä ja hoidosta sen arvon mukaisesti.
Allekirjoittanut
antaa oman äänensä torin kulmassa olevalle tänä vuonna 120 vuotta
täyttäneelle ja juuri maalatulle Apteekkitalolle. Se täydentää hyvin
säilynyttä korttelikokonaisuutta ja kertoo tuhansille kesäteatteri- ja
konserttivieraille ajasta, jolloin Heinola oli saanut muutama vuosi
sitten kaupunkioikeudet ja ruutukaava alkoi täyttyä ajan hengen
mukaisista rakennuksista. Toimeliaat kauppiaat ja taitavat
käsityöläiset herättivät pikku kaupungin kaupunkimiljöön hyvään alkuun.
Olisiko tällainen aktiivisuus vieläkin mahdollista?
Kalevi Peltola
