Uuno Kailaan 120-vuotisjuhlavuoden pääjuhla

Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä

Uuno Kailaan
120-vuotisjuhlavuoden
pääjuhla kesäteatterissa

Sateisen tuhruisessa syyssäässä yleisö saapui Heinolan kesäteatteriin todistamaan runoilija Uuno Kailaan vieläkin tärkeää asemaa suomalaisessa kulttuurissa. Häntä pidetään jopa runoutemme poikkeuksellisen lahjakkaana uudistajana.

”Ah, silloin tietänyt vielä en, että tuskan saappailla samoten ei kuljeta tietä turhaan.”

Päivän sään alakulo korosti juhlavuoden keskipisteen omia elämän fiiliksiä. Hyvän olon tuntein ja onnistuneesta juhlahetkestä kiittäen kuitenkin palailtiin jatkamaan syksyistä sadepäivää ja juhlavuotta.

Vuoden juhlittu runoilija Uuno Kailas, 1920-luvun näkyvä ja aikansa suosittu kulttuuripersoona on saanut olla koko vuoden keskeisesti esillä Heinolassa ja toivottavasti viesti hänestä on tavoittanut juhlavuoden tavoitteen mukaisesti myös laajemminkin. Nyt vasta syksyn tullen on päästy Suomen nykyarjessa viettämään livenä yhteistä juhlahetkeäkin ja siten kunnioittamaan monipuolista sekä heinolalaista että itähämäläistä runoilijaa.

Marija Vantti

Alkuvuoden suurena tapauksena oli Kailaan syntymäpäivänä 29.3.2021 ilmestynyt heinolalaisen kirjailijan, Marija Vantin odotettu teos Kailaasta: Älä koske perhosen siipiin - Uuno Kailaan elämä ja kuolema. Teoksen julkistaminen ja käynti Kailaan muistomerkillä sinivalkoisin seppelein toivat striimattuna laajaa julkisuutta.

Teoksen myötä saavutettiin vuoden yksi tärkeä tavoite: Uuno Kailaan tunnettavuus heinolalaisena runoilijana kasvoi sekä valtakunnallisesti että heinolalaisten keskuudessa, ja hänen runonsa saivat uuden tulemisen ja foorumin.

Suuressa osassa ovat olleet myös eriaiheiset Uuno Kailas -promenadit. Oppaiden johdolla on kävelty Kailaan kouluaikojen jalanjäljissä. Opastuksia on järjestetty myös koululuokille teemalla Kailaan kintereillä. Lähes 700 koululaista sai olla mukana museon järjestämässä taidekasvatusprojektissa.

Livejuhlat Uunolle

Tänään, 12. syyskuuta 2021 juhlayleisö sai siirtyä jo ennen tapahtuman alkua 1900-luvun alkukymmenien tunnelmaan Heinolassa valkokankaalle heijastettujen Kailaan kouluaikojen kaupunkinäkymien kautta.

Uunon juhla alkoi. Viittomakielen tulkit Anne Ronkainen ja Anne Elo asettuivat paikoilleen tulkatakseen sekä keskustelut että konsertin. Kamerat alkoivat surrata, sillä juhla lähetettiin suorana lähetyksenä myös koteihin. Koostetta voi katsoa myöhemminkin tallenteena Heinolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Ossi Arvela

Matti Kirves, Anne Ronkainen ja Anne Elo

Tilaisuuden olivat kutsuneet koolle Heinolan kulttuuritoimi ja Heinola-Seura, jotka ovat yhteistoimin olleet vastuussa juhlavuodesta. Tilaisuuden juontaja Ossi Arvela kutsui aluksi lavalle Heinola-Seuran puheenjohtajan Matti Kirveen, joka järjestäjien puolesta käytti tervetulopuheenvuoron:

”Kun Heinolaa kuvataan, niin usein ensimmäiseksi kohoaa luonto, puistot, harjut ja Kymijoki. Mutta hyvin merkittäviä ovat myös taiteet ja kulttuuri. Heinolasta on ponnistanut maineeseen lukuisia musiikin taitajia, kuvataiteilijoita, kuvanveistäjiä, näyttämötaiteen osaajia sekä kirjoittajia. Tässä asiassa seminaari oli melkoinen aarrearkku, millä oli suuria vaikutuksia kaupungin kulttuurielämään. Tänään muistamme yhtä Heinolasta menestykseen ponnistanutta. Uuno Kailaan syntymästä on kulunut 120 vuotta ja olemme tätä vuotta juhlistaneet monin tapahtumin. Tänään avaamme kukaties uusiakin näkökulmia heinolalaislähtöisen runoilijan elämään ja tuotantoon, myös hänestä kirjoitetun uuden teoksen kautta. Tilaisuutemme jälkimmäisen osan omistamme runoilijan tuotannolle sävelin. Heinolalainen musiikin monitoimimies Vallu Lukka on säveltänyt Kailaan tuotantoa ja toivottavasti laulun ja soiton kautta avautuu vielä uusi näkökulma päivän agendaan. Tuntekaa itsenne tervetulleiksi.”

Juhlaohjelmassa tietoa ja musiikillista tunnelmointia

Järjestäjät olivat saaneet tapahtuman alkuosan paneelikeskusteluun todella ansiokkaat keskustelijat, jotka jo varhaisessa elämän vaiheessaan olivat saaneet vahvan siteen runoilijaan. Kaikki kolme ovat voineet opiskelussaan ja työelämässään vahvistaa omia tuntemuksiaan Uunon kautta.

Aluksi paneelin taitava vetäjä, museonjohtaja Terhi Pietiläinen, halusi kuulla keskustelijoilta henkilökohtaisia ajatuksia siitä, miten aikoinaan kiinnostus Kailaaseen heräsi. Yleistetysti, jo varhaisessa vaiheessa, se kai on ollut myös Heinolan koululaisille suunnatussa taidekasvatusprojektissa Kailaan kintereillä tärkeänä viestinä.

Terhi Pietiläinen

Molemmat Hartolassa syntyneet ja kasvaneet keskustelijat, taidehistorioitsija Hilda Järvinen ja Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Lehmusvesi, ovat imeneet Uuno Kailaan tuntemuksia jo lapsesta saakka hartolalaisessa perinteessä. Runoilijan henki on läsnä joka päivä Hartolan arjessa.

Hilda Järvinen

Jussi Lehmusvesi

Hilda Järvinen kasvoi Itä-Hämeen museomiljöössä ja jatkossa valitsi jopa opiskelusuunnan Kailaan vaikutuksesta. Hän teki Jyväskylän yliopistossa opinnäytteenä tutkielman Kailaan kuvataiteellisen ilmaisun kehittymisestä ja etsi vastausta kysymykseen, miksi Kailas valitsi runoilijan tien kuvataiteiden sijaan.

Jussi Lehmusveden ensimmäisessä Vainikkala-romaanissa Kailaan runous on tärkeässä roolissa. Lehmusvesi kertoi kokevansa Kailaan runot tämän päivän rock-lyriikkana. Kailas oli Lehmusveden mukaan aikansa räppäri ja rocksanoittaja.

Kolmas keskustelija, tietokirjailija Marija Vantti, koki Kailas-heräämisen 16-vuotiaana saatuaan isältään lahjaksi runoilijan kootut teokset. Muutto työuran jälkeen Heinolaan toi hänet lopulta Kailaan jalanjäljille. Niin syntyi kauan mielessä ollut haave, monen vuoden työn tuloksena kerronnallinen tietokirja Kailaasta.

Miten hyvin alkanut lavakeskustelu jatkui uusien kysymysten myötä, sen voi katsoa ja kokea tapahtuman koosteesta konsertteineen Heinolan kaupungin YouTube-kanavalla tallenteena:

https://youtu.be/SKzymbmDDqA

Tunnin keskustelun jälkeen tuntui siltä, että juhlavuoden teemaa syventävää ja lisäävää keskustelua olisi voitu jatkaa ja seurata pidempäänkin. Vieressä istunut Kailaaseen ihastunut vieras sanoikin: ”Oli kertakaikkisen mielenkiintoinen ja täysin mukanaan vievä ja mukaansa tempaava keskustelu Uuno Kailaan elämästä. Olisin mielelläni kuunnellut loistavia puhujia toisenkin tunnin ajan. Kiitos!”

”Elämä on kaunis. Siksi laula!”

Uuno Kailas ja Vallu Lukka saman koulun poikia

Vallu Lukka sävelsi tilauksesta Kailaan runon Karavaani jo vuonna 1997 Heinolan Lyseonmäen koulun 150-vuotisjuhlaan. Silloin runo taipui liedsarjan säveliksi.

Vallu Lukka

Nyt lavalle nousi toisenlainen säveltäjä mukanaan kantaesityksenä seitsemän Kailaan runoa sävelinä edellistä vauhdikkaampi ja modernimpi rocktyylilaji, tulkinnat iloa ja voimaa täynnä.

Konsertissa kuultiin seitsemän Kailaan runoa vahvoina tulkintoina: Lapin laulu, Luominen, Ihmisen määrä, Sairaalan ikkuna, Linnut, Olin nuori ja Pallokentällä. Vallua tuki taustabändi, jossa soittivat Jussi Turunen, kitarat, Lena Lindroos, basso, Sami Järvinen, rummut ja Tarmo Nikkilä, piano.

”Yhä luominen jatkuu. Ja syvien vetten päällä yhä Henki käy. Ja hän samoo pimeään. Hänen anturoittensa jäljistä syntyy linnunrata, ja hän kylvää aurinkoja käsistään.”

”Uuno Kailaan runot hengittävät ikuisuutta.” Ajatus on Mika Waltarin, toisen itähämäläisen runoilijan. Sellainen tunnelma tuli vietetystä iltapäivästä Heinolan kesäteatterissa.

Juhla oli erilainen kuin pari vuosikymmentä sitten WPK-talossa Kailaan 100-vuotissyntymän pääjuhlassa, jossa sain olla mukana. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen puhui, Salla Aas lausui ja Mari Saari lauloi. Yhteistä tämän päivän juhlaan oli se, että Mari Saaren esittämät laulut Heidi Kyrön säestäminä olivat Vallu Lukan säveltämiä: Ihmisen määrä, Karavaani, Paljain jaloin, Palava laulu ja Voittajat.

Lämmin kiitos kaikille tapahtuman järjestäjille, esiintyjille ja juhlavuoden viettäjille!

Kalevi Peltola

Kuvat ovat Heinolan kaupungin YouTube-kanavan tallenteesta, jonka on kuvannut Velkki Mykrä. Hän on suunnitellut myös Uuno Kailas -logon.

Editointi ja sivunvalmistus Arto Sakari Korpinen