|
|
|
ALLINPÄIVÄSTÄ HEINOLAN KOTISEUTUPÄIVÄ
Alli Heinämaa – Kaija Ikävalkon maalaus 1975
Heinola-Seura haluaa kohottaa kotiseututyön arvostusta ja sen heinolalaisia perinteitä nostamalla opettaja Alli Heinämaan (1891–1976) kotiseutyön esille.
Alli Heinämaa oli näkijä ja tekijä. Ilman Alli Heinämaan tulevaisuuden visioita ja työtä, innostusta ja päättäväisyyttä, ei Heinolalla olisi kotiseutu- ja museotyölleen sitä tukevaa perustaa, mikä sillä nyt on.
Siksi Heinola-Seura teki päätöksen Allinpäivän viettämisestä Alli Heinämaan kunniaksi ja toivoo, että tammikuun 31.päivä olisi Heinolassa yleinen kotiseutupäivä. Seuraava toivomusaloite asiasta jätettiin Heinolan kaupunginhallitukselle:
Heinolan kaupunginhallitus
Kotiseututyön 100-vuotisjuhlassa 1994, silloinen presidentti Martti Ahtisaari lausui:
”Kotiseututyö on kansallisen kulttuurin ja identiteetin perusrakentamista. Aikakautemme on monenlaisen muutoksen ja murroksen aikaa. Meidän on sopeuduttava tulevaisuuden haasteisiin. Onnistumme sitä paremmin, mitä selkeämmin ymmärrämme juuriemme merkityksen.
Kotiseutu muodostaa useimmille meistä erään tärkeimmistä elämän kiinnekohdista, juurista. Kotiseudun muistaminen ja sen hyväksi tehtävä työ on työtä oman maailmankuvamme selkiinnyttämiseksi. Se on lopulta työtä isänmaan hyväksi sanan parhaimmassa merkityksessä.”
Järjestäytynyt kotiseutuliike Suomessa on yli 100 vuotta vanhaa. Ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle vuonna 1894.
Vaikka paikallinen kotiseutuyhdistys, Heinola-Seura, perustettiin vasta 1985, on työtä kotiseutumme hyväksi kaupungissamme jo tehty pitkään. Sitä ovat tehneet yksityiset henkilöt, aatteelliset yhdistykset, koulut kotiseutuoppiensa pohjalta, museolautakunta, kotiseutulautakunta…
Jo 1980-luvulla toimittaja Maija Kippola, kirjoittaessaan kuvaelmia Heinolan Päivän tilaisuuksiin Heinolan historian pohjalta, ehdotti, että Heinolassa olisi alettava viettää Allin päivää, tammikuun 31.päivää, kunnioittaakseen Heinolan kotiseutu- ja museotyön pioneeria, kotiseutuhengen herättäjää, seminaarin opettajaa, Alli Heinämaata.
Kahden vuosikymmenen takainen hieno idea on toteutumassa Heinola-Seuran ja Heinolan museotoimen yhteishankkeena.
Aluksi Allin päivää vietettäisiin nimipäiväkahvien merkeissä Heinolan Vanhassa Pappilassa 31.01.2008 klo 13.00-16.00. Myöhemmin päivän viettoa laajennettaisiin käsittämään muutakin kotiseututyöhön liittyvää.
Opettaja Alli Heinämaa toimi Heinolan seminaarin harjoituskoulun opettajana vuosina 1920-1951, Heinolan kylpylän toiminnanjohtajana 1928-1931, oli pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu. Kaupunginmuseomme lähtökohta on ollut Alli Heinämaan ennakoivassa työssä; esineiden ja valokuvien keräämisessä, luetteloinnissa, kotiseututyön organisoinnissa…
Kotiseutuliike on edelleenkin yksi tärkeä tiennäyttäjä rakennettaessa tämän päivän ja tulevaisuuden Heinolaa teemalla Juuret ja siivet Heinolasta.
Heinola-Seura pyytää aloitteena kunnioittaen esittää, että Heinolassa alettaisiin viettää yleisesti Heinolan kotiseutupäivää tammikuun 31.päivänä, Allin päivänä.
HEINOLA-SEURA RY
Heinolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.11.2007, että Heinolan kotiseutupäivää vietetään vuosittain 31. tammikuuta ja antoi sen mahdolliset järjestelytehtävät kaupungin osalta sivistystoimen tehtäväksi.
Sylvia-yhdistyksen johtokunta vuonna 1937.
(Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto)
Alli Heinämaan luokka vuonna 1949.
(Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto)
Heinolan kaupunginmuseo toimii kesästä 1984 lähtien kauppias Ulrik Lindholmin vuonna 1872 valmistuneessa myöhäisempiretalossa. Sitä ennen Alli Heinämaan toimesta kerätyt noin kaksi tuhatta museoesinettä olivat esillä entisessä kirkkoherran pappilassa vuodesta 1964.
Kukkaisköynnös pääoven yllä koristi kaupunginmuseon kesäisiä avajaisia 1986.
Alli Elisabeth Heinämaa
1891-1976
Opettaja Alli Heinämaa toimi Heinolan seminaarin harjoituskoulun opettajana vuosina 1919–1951, Heinolan kylpylän toiminnanjohtajana 1928–1931, oli pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu, kaupungin irtaimiston tarkastaja ja kirkkovaltuuston sekä kirkkoneuvoston jäsen. Seurakunnan diakoniatyö oli Heinämaalle läheinen. Hän oli mm. perustamassa Kristiina-kotia ja rakennutti sisarensa Siviä Heinämaan kanssa Heinolan ensimmäisen asunto-osakeyhtiön, Moision, Lampikadun varrelle.
Erikoisesti hänen harrastuneisuutensa kohdistui lasten ja vähävaraisten auttamiseen. Kuvaavaa on, että hänelle myönnettiin Inhimillisen auliuden muistomitali sota-ajan toimista Heinolassa. Eläkepäivinään hänen kiinnostuksensa kohteena oli Heinolan historian esineellinen pelastaminen ja vanhojen valokuvien kerääminen tavoitteena kodinomaisen museon saaminen Heinolaan.
Kaupunginmuseomme lähtökohtana onkin ollut Alli Heinämaan ennakoivassa työssä: esineiden ja valokuvien keräämisessä, luetteloinnissa, kotiseututyön organisoinnissa…
Heinolan ensimmäinen museo avasi ovensa Vanhassa Pappilassa vuonna 1964. Siellä oli jo silloin esillä yli 2000 Alli Heinämaan toimesta kerättyä museoesinettä ja monta tuhatta vanhaa valokuvaa Heinolan vanhoista rakennuksista, tapahtumista ja ihmisistä työn ääressä.
- Ylioppilas 1911
- Hospittaen opettajapätevyys 1913.
- Kansakoulunopettajain yliopistollisilla jatkokursseilla 1913–1914.
- Suorittanut harjoituskoulunopettajille säädetyt tutkinnot ja opetusnäytteet.
- Helsingin kaupungin alemman kansakoulun opettajana 1912–1913.
- Salon valmistavan koulun johtajattarena 1914–1917.
- Turun kaupungin ylemmän kansakoulun opettajana 1917–1919.
- Heinolan seminaarin harjoituskoulun alkeisluokkien opettajana 1919–1951
- Harjoituskoulun jatkoluokilla opettanut eri aineita, samoin alkukoulunopettajain täydennyskurssilla Heinolassa 1919, 1920 ja 1923.
- Koulumatkailutoimiston asiamies 1927–1932.
- Kylpylaitoksen kamreeri 1924 ja toimitusjohtaja 1928–1931.
- L-S. ry:ssä sihteeri ja puheenjohtaja sekä Sk:n kannatusyhdistyksen johtokunnan sihteeri.
- Heinolan kaupunginvaltuuston jäsen vv. 1929, 1941 sekä 1946–.
- Kaupungin irtaimistontarkastaja 1942–.
- Heinolan kaupungin naisten vapaaehtoisen työpalvelun johtaja 1939–1944.
- Heinolan kaupungin vapaan huollon keskuksen puheenjohtaja 1939–.
- Sosiaaliministeriön Lastensiirtokomitean asiamies vv.1941–1948.
- Kansanavun toimikunnan puheenjohtaja1942–.
- Siirtoväen huollon johtaja 1940.
- Suomen Punaisen Ristin Mikkelin läänin Piirihallituksen jäsen 1946–, saman naistoimikunnan jäsen 1943–.
- Mannerheimin liiton Heinolan osaston johtokunnan jäsen 1938–.
- Heinolan Karjala-Seuran johtokunnan jäsen ja sihteeri vv. 1941–1944.
- Heinolan Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja 1934–1939.
- Heinolan kaupungin huoltolautakunnan jäsen 1937–1945, saman lastensuojeluosaston puheenjohtaja 1947.
- Heinolan kaupunkiseurakunnan lisätyn kirkkovaltuuston jäsen vv. 1934–1945, kirkkoneuvoston jäsen 1947–, diakoniatoimikunnan jäsen 1938–.
- VR 4, Inhimillisen auliuden muistomitali, 1939–1940.
- Opintomatkoja Eestiin 1919, Saksaan ja Sveitsiin 1923, Ruotsiin 1925 ja 1946
|
|
