|
|
|
"Kotiseutuväki edustaa järjen ääntä"
Heinola-Seura kevätkokousti valtuustosalissa
|
Heinolan kaupunginvaltuusto kokoontuu valtion virastotalossa olevassa valtuustosalissa. Heinolalaissyntyinen arkkitehti Arno Savela suunnitteli talon, joka valmistui 1981. Talon edessä on valtion lahjoittama Kauko Räsäsen Diagonalitrio-patsas. Valtion virastotalon vieressä oleva kaupungin virastotalo valmistui vuotta aikaisemmin. Se on myös Arno Savelan piirtämä.
|
Heinola-Seuran kevätkokous pidettiin tänä vuonna valtuustotalon komeissa puitteissa. Seuran yleisiin kokouksiin osallistuu kiitettävästi seuran jäseniä. Näin tälläkin kertaa – keväisestä säästä huolimatta.
Monia kokousvieraita kiinnosti kokoustapahtuman virallisten asioiden lisäksi ennen kokouksen alkua ollut muinaispukukokoelman esittely että kokouksen jälkeen päätoimittaja Jari Niemen puheenvuoro uutena seuran jäsenenä ja Itä-Häme-lehden päätoimittajana.
Ennen kokousta muinaispuvut syynissä
Tunnin verran Orvokki Rosberg kertoili Heinolan Kalevalaisten Naisten 1980-luvun muinaispukuprojektista, joka Heinolan-malli oli innostanut myös alan harrastelijoita muuallakin toteuttamaan muinaispukuja.
Orvokki Rosberg toi esittelyssään esille myös muutamia henkilöitä, joiden innostamina kalevalaiset naiset lähtivät toteuttamaan suurta ja aikaa vievää projektia. Esittelyssä vilisi nimet esim. Vappu Pantero, Riitta Lavonius, Maija Kippola, Martta Roos, Eila Vartela, Ritva Maijala, Leena Kemppinen ja Orvokki Rosberg, jotka olivat pitkään mukana pukutalkoissa. Monet talkootyössä mukana olleet henkilöt toteuttivat myös itselleen juhlapuvuksi jonkun muinaispuvun. Niistä yleisin on Tuukkalan puku.
Orvokki Rosberg toivoi, että muinaispukukokoelmalle löydettäisiin parempi sijoituspaikka. Nykyinen paikka on suuren yleisön saavuttamattomissa. Hän lupasi kyllä esitellä kokoelmaa, kun vain häneltä pyydetään sitä.
Kevätkokous aloitettiin kahvitarjoilulla valtuustosalin aulassa Heinola-sarvien kera.
Johdatusta kevätkokoukseen
Kevätkokouksen avasi seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola:
"Myöhemmin kevätkokouksen yhteydessä tuodaan kokousväelle tiedoksi seuramme toimintakertomus edelliseltä vuodelta. Se kertoo monisivuisena siitä, että seura on tehnyt viime vuoden aikana taas aktiivisesti ja monipuolisesti kotiseututyötä Heinolassa.
Toiminnan laajuuden on mahdollistanut hyvä johtokunta, että seuran jäsenien aktiivinen osallistuminen seuran järjestämiin erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tämä jäsenten aktiivisuus on antanut meille ruutia tehdä työtä yhteisen Heinolamme hyväksi.
Vuosi 2008 on jatkanut seuran vireää toimintaa ja tuonut uusia ulottuvuuksia työhömme. Seuran viime syksynä tekemä aloite Heinolan kotiseutupäivän viettämisestä sai kaupungilta myönteisen päätöksen. Ja niin tulevina vuosina vietämme Allin päivänä, kalenterin mukaan, ikiomaa kotiseutupäiväämme.
Alli Heinämaan uskomaton työ Heinolan hyväksi 57 vuoden aikana, antoi alkusysäyksen päivän vietolle. Olihan Alli muun aktiivisuuden lisäksi luomassa omalla työllään ja ponnekkuudella pohjaa Heinolan kotiseututyölle ja museotyölle. Museonjohtaja Kari-Paavo Kokin on ollut hyvä jatkaa Allin työtä museon kehittämisessä jopa kansainvälisen arvostuksen asteelle.
Ottaisin tässä vielä esille seuran kotisivujen suosion Internetissä. Jo yli kolmetuhatta vierailua on tehty näille sivuille. Parhaina päivinä voidaan sivuilla käydä 70-80 kertaa. Seuran sivut kertovat hyvää sanomaa Heinolasta kaikille siellä vieraileville Australiaa ja Japania myöten. Näen, että seuran yhtenä tärkeänä tehtävänä on pitää yllä kotisivujenkin avulla myönteistä imagoa Heinolasta.
Kaksi kotiseutukirjaa on tekeillä ja toinen niistä tulee joulumyyntiin toinen saa päivän valon juhlavuoden alkaessa. Perinnekirja on tuo jouluksi ilmestyvä kirja ja Postikorttikirja Heinolasta ilmestyy ensi vuoden alussa Heinolan kaupungin juhlavuoden kirjana.
Tällä hetkellä odotamme jännityksellä vastausta kaupungilta aloitteeseemme siihen, että Heinolan kotiseutuarkisto perustettaisiin ja sijoitettaisiin sanomalehti Itä-Hämeen tiloihin. Kotiseutiarkiston vieressä olisi myös käytettävissä sanomalehti Itä-Hämeen 80-vuotinen arkisto, jonka lehti olisi valmis lahjoittamaan Heinola-Seuralle ja sen käyttöön. Toivomme hartaasti, että Heinola saisi vihdoinkin oman kotiseutuarkiston. Museoiden tapaan myös kotiseutuarkistot toimivat yhteiskuntamme muistina. Ne vastaanottavat ja säilyttävät paikallista yksityisluonteista arkistomateriaalia, esim. yhdistysten, yksityisten henkilöiden, yritysten, seurojen ja osuuskuntien arkistoja.
Lopuksi lainaan eduskunnan entisen puhemiehen Paavo Lipposen ajatuksia juhlapuheesta, jonka hän piti Ikaalisissa valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjuhlassa:
"Kiintymys kotiseutuun ja halu toimia sen hyväksi yhdistää ihmiset kotiseututyöhön. Heillä on omat maailmankatsomuksensa ja aatteensa, joista ei tarvitse tinkiä. Päinvastoin ne voivat auttaa yhteisessä työssä avaamalla portteja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa eri suuntiin.
Kotiseututyö on vahva osa erityisesti kunnallista kansanvaltaa. Kunnalliset päättäjät ovat saaneet kotiseutujärjestöiltä arvokasta apua ja tietoja kuntalaisten mielipiteistä.
Näitä kansalaisvaikuttamisen järjestäytyneitä väyliä on avattava lisääkin.
Kotiseutuyhdistyksen tehtävä ei rajoitu vain menneiden muisteluun. Tarvittaessa on oltava valmis itse perustellusti vastustamaan kotiseudun kuvan muuttamista, vaikkapa rakennusten hävittämistä.
Yhtälailla on myös otettava kantaa uuden rakentamiseen, uuden kulttuurin luomiseen.
Kotiseutuyhdistykseltä odotetaan perusteltuja esityksiä ja vaihtoehtoja. Sitä varten on kuunneltava herkästi asukkaiden ääntä ja kyettävä muodostamaan tutkimuspohjaiseen tietoon perustuva ns. valistunut kansalaismielipide.
Näin toimivaa kotiseutuyhdistystä ei voi sivuuttaa päätöksenteossa.
Kotiseutuväki edustaa järjen ääntä ja muistuttaa meille: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto."
Virallisissa asioissa toimintakertomus ja tilit saivat kiitosta
Varsinaisen kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Asko Alho ja sihteerinä seuran sihteeri Marja Melfsen. Seuran tilit esitteli varapuheenjohtaja Marja Halme. Sekä toimintakertomus että tilit hyväksyttiin kiitoksella.
Uusiutunut Itä-Häme ja sen uusi päätoimittaja
Varsinaisen kevätkokouksen jälkeen päätoimittaja Jari Niemi käytti puheenvuoron aiheesta "Itä-Häme 80 vuotta - uudet tuulet!" Hän kertoi aikaisemmasta urastaan ja heinolalaisen paikallislehden päätoimittajaksi päätymisestään.
Kotiseutuharrastus on hänelle omakohtaisestikin tärkeä asia, kertoi päätoimittaja Niemi ja sivusi myös vireillä olevaa arkistoprojektia, jota lehti on tarjonnut Heinola-Seuran hoitoon.
Hän kertoi edelleen, että lehden levikki vuoden 2007 tilastojen mukaan oli 11.877 kpl. Itä-Häme -lehdellä on takanaan vahva Esa-konserni, joka edesauttaa lehden kehittymistä myös nykyaikaisen tiedonvälityksen suuntaan, kuten verkkosivuihin ja Heinolan torille tulevaan led-näyttöön, joka kertoo muutaman sekunnin viiveellä uusimmat ja tärkeimmät tapahtumat. Samanlainen näyttöruutu tullee asetettavaksi mm. City-Marketin ja ABC-aseman tienoille.
Loppusanoissaan päätoimittaja Niemi vielä kannusti Heinola-Seuraa aktiivisuuteen ja korosti haluavansa itsekin olla mukana monenlaisissa kotiseutupainotteisissa asioissa.
|
Päätoimittaja Jari Niemeä jututtamassa Heinola-Seuran kunniajäsenet Kaija Multamäki (keskellä) ja Maija Kippola. Itä-Häme-lehden uudet linjat kiinnostavat lukijoita.
|
Loppukeskustelussa seuran jäsenet esittivät toiveenaan sen, että kaikesta tiedonkulun kehityksestä huolimatta sanomalehti Itä-Häme säilyttäisi luettavuutensa ja kiinnostuksensa sekä eri-ikäisiin lukijoihinsa että myös paikalliseen henkilöhistoriaan.
Kalevi Peltola
|
|
