|
|
|
"KOSKENSAARI, VIHREÄ, ASUMATON PARATIISI"
Näin otsikoi Kaija Multamäki erään luvun Heinola-Seuran toimittamassa kotiseutukirjassa Heinola - kotiseutuni mun.
Nyt Koskensaari on saanut asukkaat, kun yrittäjäpariskunta Matti ja Maila Nuotio on monen vuoden työn tuloksena entisöinyt Koskensaaressa olevan ns. Lundsonin huvilan sekä perhekäyttöön että yrityksensä Renet Oy:n toimipaikaksi.
Kaupunkilaiset ovat mielenkiinnolla seuranneet vuodesta 2004 rakennustyön etenemistä. Huvilan valmistuttua yrittäjäpari kutsui heinolalaiset ystävät ensivisiitille huvilaansa 10.9.2007. Päivän aikana huvilassa vieraili yli 600 heinolalaista.
Heinola-Seura kiittää ja onnittelee uskaliasta Nuotion perhettä vanhan ja ränsistyneen rakennuksen korjaamisesta. Kaupungilla ei olisi ollut siihen mahdollisuutta. Näin vuosien uhkakuva huvilan lopullisesta tuhosta on saanut onnellisen lopun.
Heinolan kaupunkikuvaan on saatu yksi lisä, puutalo-Heinola -aikainen rakennus vuodelta 1920. Silloin Pohjoismaiden Yhdyspankin pankinjohtaja Sune Lundson rakensi saareen kaksikerroksisen, keltaisen huvilan kattoterasseineen. Rakennus on myöhemmin ollut Heinolan kaupungin omistuksessa ja käytössä mm. vanhainkoti-, kurssi- ja muina tiloina.
Entinen Sikosaari
Koskensaari – joka oli aiemmin nimeltään Sikosaari – on 42 hehtaarin suuruinen lähes luonnontilainen rehevä metsäsaari Kymenvirrassa. Saaren ympäri kulkevan metsäpolun pituus on 2,7 km ja sen varrella on 15 luonnosta kertovaa taulua. Polun varressa on kaksi nuotiopaikkaa.
Koskensaaressa kasvaa Heinolan suurin niinipuu, joka on noin 25 metriä korkea. Valtakunnallisesti uhanalaisista lintulajeista saaressa pesii pikkutikka ja pyrstötiainen, muita lajeja ovat mm. kultarinta, lehtokerttu, mustapääkerttu.
Sairaanhoitajien lepokoti
Tutuinta heinolalaisille on ollut saaren pohjoisessa niemenkärjessä sijainnut suomalais-ruotsalaisten sairaanhoitajien lepokoti. Tämä virran yli kaupunkiin loistanut kartanomainen, kaksikerroksinen rakennus purettiin Helsingin kaupungin toimesta vuonna 1950.
Alkuaan se olikin rakennettu vain kesäkäyttöön. Rakennukseen sijoitettiin kuitenkin sodan jälkeen useita siirtolaisperheitä vuosina 1944-1950. Lepokotiin kuulunut sivurakennus on vieläkin invalidien juhla- ja oleskelupaikkana.
Viime vuosisadan alun useissa postikorteissa esitellään tämä koristeellinen rakennus saaren vihreää taustaa vasten harjulta kuvattuna.
Lepokoti 1900-luvun alussa harjulta kuvattuna. (J. Burgman)
"Se oli todella mahtava rakennus mansardikattoineen, monen monine ikkunoineen ja verantoineen. Se oli todella ällistyttävä, moniin herraskartanoihin verrattuna voittamaton. Valkoiseksi maalattu, punaiset ikkunapuitteet.
Se oli sävähdyttävä näky Harjulta katsottuna. Linna, jonka takana Koskensaari ja sen takana kuin silhuettina Iitin pitäjän metsät…", kertoo Kaija Multamäki.
Sahatoimintaa
Koskensaaressa oli sahatoimintaa 1880-luvun lopulta lähtien. Koskensaari Oy:n sahan toiminta päättyi vuosisadan vaihteessa, ja sen rakennukset purettiin.
Uudelleen rakennettu saha oli käynnissä vuoteen 1915 asti. Sahan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa maaliskuussa 1916.
Kalevi Peltola
|
|
