|
|
|
PERINNETIETOA JA TARINAA HAKEMAAN
Kylä- ja asukasyhdistykset yhteisellä asialla
"Kotiseudun perintö ei ole vain museota. Sitä on kaikki se, mikä antaa seudulle luonteenomaisia piirteitä, sen ihmisille viihtyisyyttä ja ilmaa hengen elämälle. On lähdettävä siitä uskosta, etteivät edesmenneet sukupolvet ole milloinkaan kokonaan kuolleita, koska meidän olemuksemme on kudottu heidän olemuksestaan."
Näin kirjoitti professori Esko Aaltonen vuonna 1948 Kotiseututyön oppaassaan.
Nykyaikainen kotiseututyö on historiatietoista, se katsoo sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen, mutta on samalla myös reaaliaikaista. Lähtökohtana on se, että tulevaisuus on tehtävä nyt.
Kotiseutupäivän aiheeseen liittyen 6.2.2008 Heinola-Seura järjesti Nordea-pankin kokoustilassa perinnetietoillan, johon osallistui 26 tiedonjanoista osanottajaa. Melkein kaikista kyläyhdistyksistä oli edustaja tai edustajat kuulemassa ja hakemassa kokemuksia perinnetiedon keräämiseksi omassa kotiympäristössään.
Asiantuntijavieraina illassa olivat Reijo Husar ja Mirja Mikkonen Vesivehmaalta. Husar on toimittanut vuonna 2005 ilmestyneestä Vesivehmaan kylän historiasta kakkososan, ja Mikkonen edusti kirjan 9-henkistä toimittajakuntaa.
Asikkalan kunnan Vesivehmaan kylässä on 700 asukasta. Kyläyhdistyksen sekä henkisellä että taloudellisella tuella toimitettiin kylästä kaksiosainen historiateos. Kakkososan toimittamiseen kului viisi vuotta. Näin syntyi monipuolisesti valokuvin ja piirroksin kuvitettu yli 200 sivuinen ja hyvälukuinen kotikyläteos.
Pitkäjänteisen työn esittely ja nähtävillä ollut keräysmateriaali oli innostava esimerkki pienen kyläyhteisön yhteistyöstä.
Vieraat kertoivat oman kirjansa tarinan alusta alkaen, siihen hetkeen, jolloin kirjapaketit olivat Vesivehmaan koulun pihassa, pahvilaatikoissa. Oli palkitseva hetki, kun kirjapaketteja avattiin, kertoivat vieraat kokemuksistaan.
"Muistattekos Vesivehmaan jenkkaa pojat vielä!
Harvoin oli lystiä niin kuin oli siellä!
Lämmin oli kesäilta, mieli korkealla
kun jenkkatahti soi Vesivehmaalla!"
Näin aloitti Usko Kemppi sanoituksensa Yrjö Saarnion säveltämään jenkkaan vuonna 1947, kun Saarnion polkkayhtye oli käynyt kaksipäiväisellä retkellään soittamassa kylän urheiluseuran uuden tanssilavan karkeloissa ja saatuaan majoituksen sekä unohtumattoman kestityksen Vehnämäen talossa.
Iltaa jatkettiin kysymyksillä ja kokemuksia vaihtamalla. Keskustelua johdatteli Asko Alho, Heinolan perinnekirjojen toimittaja ja vuodesta 1976 lähtien Heinolan historia -toimikuntien sihteeri. Hän antoi Heinolan näkövinkkelistä ohjeita ja kertoi kokemuksiaan kyläyhdistysten perinteen keräämiseksi.
Pienten askelten politiikkaa harrastaen, kehotti Alho kyläyhdistyksissä toimimaan. Tavoitteena ei tarvitse olla kirja tai julkaisu. Pääasia on saada alulle perinnetiedon keruu ympäristöstä. Tiedot voi tallentaa vaikka Heinolan kaupunginmuseoon tai tulevaan kotiseutuarkistoon.
Julkaisu voisi olla vaikka pienimuotoinen kylän oma joululehti. Kalevi Peltola kertoi oman kotikuntansa Jalasjärven joululehtiperinteestä. Peltola oli aloittanut tämän perinteen lehden päätoimittajana vuosina 1958 ja 1959. Viime jouluksi ilmestyi joululehden 50. numero. Kunnioitettava saavutus. Vuosien varrella joululehtiin on kerääntynyt niin paljon historiallista aineistoa, että Jalasjärvi-Seura on koonnut joululehtien aineistosta useita kotiseutujulkaisuja.
Vastaavana esimerkkinä paikallisesta joululehtikulttuurista Heinolassa Kirkonkylän kyläyhdistys jakoi oman joululehtensä kaikille osanottajille. Lehti on ilmestynyt viisi kertaa, joten sille on jo syntynyt odotettu perinne. Joululehti on mieluisa joulutervehdys synnyinseudulta lähetettäväksi lapsille ja sukulaisille kauemmaksikin.
Tilaisuudessa muistutettiin myös Suomen kotiseutuliiton olemassa olosta. Kotiseutuliiton kotisivuilta voi löytää mielenkiintoista aineistoa kyläjulkaisujen toimittamiseen.
Kysymykset koskettelivat myös menetelmiä ja välineitä, joilla haastatteluja voidaan tehdä. Illan aikana monet suosittelivat nykyaikaisia, pienimuotoisia, helppokäyttöisiä digitallentimia, joiden tiedostot voidaan siirtää tietokoneiden kautta muistiin ja levyille.
Mitä on tapahtunut vuoden aikana kylä- ja asukasyhdistyksissä tämän perinneillan innostamana, siitä kuullaan seuraavassa kyläparlamentissa vuoden kuluttua.
|
|
