ROVASTI PAUL STENROTH SAI MUOTOKUVANSA VANHAAN PAPPILAAN
 
 

Vuonna 2002 Heinola-Seura lahjoitti kaupunkiseurakunnalle rovasti Paul Stenrothin muotokuvan.
 
 
Museonjohtaja Kari-Paavo Kokki toivoi elokuussa Vanhan Pappilan 100-vuotisjuhlien yhteydessä pitämässään esitelmässä, että pappilan pitäisi saada seinälleen talon rakentamiseen sata vuotta sitten voimakkaasti vaikuttaneen ja pappilan ensimmäisen asukkaan rovasti Paul Oswald Stenrothin muotokuva. Kirkkoherra Gustaf Immanuel Harviosta siellä on jo muotokuva.
 
Heinola-Seura koki esitetyn toiveen omakseen ja ryhtyi puuhaamaan muotokuvan hankkimista pappilaan. Muotokuva luovutettiin satavuotisonnitteluna ja -lahjana pappilassa pidetyn Heinola-Seuran syyskokouksen yhteydessä ja ripustettiin arvopaikalle pappilan seinälle. Muotokuvan luovuttivat yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Saarinen, sihteeri Leena Alho ja museonjohtaja Kari-Paavo Kokki. Lahjan ottivat vastaan kiitoksin seurakuntayhtymän taidetoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Peltola, talouspäällikkö Matti Halme ja pappilan emäntä Terttu Järvinen.
 
Pastori Paul Oswald Stenroth valittiin syyskuussa vuonna 1897 vaalin perusteella Heinolan kappalaiseksi. Nimityksen tähän virkaan antoi Porvoon tuomiokapituli. Tämä nimityspäätös oli Porvoon tuomiokapitulin viimeinen Heinolan seurakuntaa koskenut päätös, sillä tämän jälkeen Heinola joutui Savonlinnan hiippakunnan alaiseksi. Pastori Stenroth oli 28 -vuotias ja neljä vuotta aikaisemmin papiksi vihitty saapuessaan Laukaan kirkkoherran apulaisen tehtävästä Heinolaan. Viran hän otti vastaan saman vuoden marraskuussa. Virkaa hän hoiti ensin väliaikaisena ja sitten seuraavan vuoden 1898 toukokuun alusta alkaen vakituisena.
 
Heinolan seurakunta sai pastori Stenrothista, kolmannesta kappalaisestaan, tarmokkaan hengellisen johtajan. Hänen aikanansa paikkakunnan uskonnollinen elämä kehittyi ja syveni. Stenrothien vieraanvaraisesta kodista löysivät monet tarvitsemansa avun niin hengellisessä kuin aineellisessakin hädässään. Näin Stenrothien perhe näytti seurakuntalaisilleen hyvää esimerkkiä todellisessa kristillisessä rakkaudentyössä.
 
Kappalainen Stenroth otti heti Heinolaan saavuttuaan myös Heinolan ensimmäisen kristillisen yhdistyksen johdon huostaansa. Erikoisen voimakas nousu tässä yhdistyksessä tapahtui seminaarin perustamisen vuoden 1899 jälkeen. Heinolassa järjestettiin uudella vuosikymmenellä mm. suuria kesäkokouksia. Vuonna 1905 perustettiin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi pastori Stenrothin serkku, seminaarin tyttöjen voimistelun ja terveysopin opettajatar, Fanny Stenroth. Vuonna 1906 perustettiin Heinolan Nuorten Kristillinen Yhdistys.
 
Sen aikainen pappila, sekin melkein satavuotias, oli Stenrothien saapuessa Heinolaan huonokuntoinen, eikä vastannut alkavan vuosisadan pappilavaateita idyllisyydestään huolimatta. Kappalainen Stenroth ryhtyi voimakkaasti ajamaan uuden pappilan rakentamista vanhan punaiseksi maalatun pappilarakennuksen paikalle. Pappilan rakennuspiirustukset teki arvostettu helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Wrede & Gripenberg. Pastori Stenrothin veli senaattori Otto Stenroth oli arkkitehti K. A. Wreden hyvä ystävä ja näin avautui mahdollisuus piirustusten saamiseen helsinkiläistoimistosta. Pappilan piirustukset on signeerannut A. von Bell, joka työskenteli tässä arkkitehtitoimistossa. Kun Heinolan uusi pappila valmistui vuonna 1902, se täytti kaikessa komeudessaan kaikki 1900-luvun alun pappilan tunnuspiirteet ympäröivine puutarhoineen.
 
Stenrothilla riitti tarmoa myös monipuoliseen kirjalliseen toimintaan. Siitä mainittakoon Heinolan seurakunnan 100-vuotisjuhlaan valmistunut juhlakirjoitus Heinolan kaupungin kirkon vaiheista vv. 1811-1911. Tämä kirjoitus painettiin Hämäläis-Osakunnan juhlajulkaisussa Kaikuja Hämeestä VIII.
 
Vuonna 1911 seurakuntalaiset valitsivat kappalainen Paul Oswald Stenrothin Heinolan maaseurakunnan kirkkoherraksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1920. Heinolasta hän siirtyi Laukaan kirkkoherraksi. Samana vuonna hänelle myönnettiin rovastin arvo. Kappalaisen virkaan vuonna 1911 valittiin pastori Gustaf Immanuel Harvio. Hänestä tuli vuonna 1926 perustetun kaupunkiseurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.
 
(Siltojen kaupunki -lehti / Kalevi Peltola)