Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  

Marja Melfsenille valtakunnallista arvostusta

Heinola-Seuran entinen sihteeri Marja Melfsen on julkaissut lähivuosina kaksi mielenkiintoista omaa ja Heinolan lähihistoriaa koskettelevaa julkaisua. Nyt ensimmäinen kirja Vuosien virta sai kunniamaininnan elämäkertojen sarjassa Päätalo-instituutin 
valtakunnallisessa omakustanne-kirjojen kilpailussa.


Marja Melfsen ottaa vastaan kunniakirjansa. Kuvassa myös arvosteluraadin jäsen,
kirjailija Niilo Keränen ja Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas.

Kilpailua on järjestetty vuodesta 1996 ja vuosittaiset palkinnot julistetaan aina kesän Päätalo-viikon yhteydessä Kalle Päätalon syntymäkunnassa Taivalkoskella.

Tämän vuoden Päätalo-viikkoa juhlittiin erityisesti nimikkokirjailijan 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, samoin palkintojen jakotilaisuus voitiin ensi kertaa järjestää juuri käyttönsä vihityissä omissa tiloissa.

Sarjoja oli kuusi: dokumentit, antologiat, lastenkirjat, runot, romaanit ja elämäkerrat. Kilpailun tarkoituksena on rohkaista niitä, joilla on kirjoittamisen halu ja vimma, mutta jotka eivät saa teoksilleen kustantajaa, riippumatta siitä kuinka hyviä ne ovat. Kilpailussa menestyminen antaa uutta uskoa omiin kykyihin, kun saa julkista palautetta ja samalla hiukan julkisuutta laajemminkin.

Kilpailuun ilmoitetaan vuosi vuodelta yhä enemmän teoksia, tänä vuonna peräti 200 kirjaa, kun viime vuonna niitä oli lähes puolet vähemmän eli 109 kpl. Kirjojen laatu oli myös raadin mukaan tänä vuonna erittäin korkea, joten kunniakirjoja jouduttiin jakamaan tavallista enemmän. Koko kilpailun voitti sodankyläläisen Riitta Lehvosen kirja "Tyttöteurastaja". Kirja kertoo naisesta miehisessä maailmassa, eli poroteurastajan ammatissa.



 
Arvosteluraadin lausunto Vuosien virrasta kokonaisuudessaan:

”Kirja keskittyy kertomaan Kivistön Mandin elämäntarinan muutamista esivanhemmista lähtien siihen saakka, kun Mandi on vähän vaille satavuotias. Tarina etenee juohevasti, ajoittain lämmin pilke silmäkulmassa. Mandin lapsuus- ja nuoruusajan elämää kuvataan oivallisesti nuoren naisen näkökulmasta. Mandin aikuiselämän kuvaukseen tulee enemmän ulkopuolisen kertojan näkökulmaa.

Kertomuksessa on sopivasti mukana myös suku ja ystävät, ja erityisen hienosti tekijä on liittänyt tapahtumiin isänmaan ja myös suuren maailman historian merkkipaaluja, jotka koskettavat tarinan keskushenkilöitä. Toisinaan kyllä maailmanhistorian yhteydet itä-hämäläiseen perheeseen tuntuvat aavistuksen keinotekoisilta – silti ne jäsentävät ”vuosien virtaa” niin, että lukija ikään kuin saadaan tajuamaan, mikä aika oli juuri silloin menossa.

Kirjoittaja pitää erittäin taitavasti lukijan mielenkiinnon vireillä aivan teoksen alusta loppuun saakka, vaikka samankaltaisia perhehistorioita varmaan löytyisi lukemattomia. Kirjan tyyli on hienovaraista, lämmintä ja ymmärtävää, se ei turhaan selittele. Kirjan henkilögalleria on varsin laaja eikä lukija aina välttämättä muista, missä yhteydessä tämä tai tuo henkilö on aiemmin ollut esillä. Silti kirjoittaja ei selittele eikä palaa vanhaan – kokonaisuuden kannalta sekin on erinomainen ratkaisu.

Parhaita käteeni osuneita elämänkerrallisia romaaneja!”


Mielenkiintoisia lukuhetkiä Marjan kirjojen äärellä!

Kalevi Peltola