|
|
Marja Melfsenille valtakunnallista arvostusta
Heinola-Seuran entinen sihteeri Marja Melfsen on julkaissut
lähivuosina kaksi mielenkiintoista omaa ja Heinolan
lähihistoriaa koskettelevaa julkaisua. Nyt ensimmäinen kirja
Vuosien virta sai kunniamaininnan elämäkertojen sarjassa
Päätalo-instituutin valtakunnallisessa omakustanne-kirjojen kilpailussa.
Marja Melfsen ottaa vastaan kunniakirjansa. Kuvassa myös arvosteluraadin jäsen,
kirjailija Niilo Keränen ja Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas.
Kilpailua on järjestetty vuodesta 1996 ja vuosittaiset palkinnot
julistetaan aina kesän Päätalo-viikon yhteydessä
Kalle Päätalon syntymäkunnassa Taivalkoskella.
Tämän vuoden Päätalo-viikkoa juhlittiin erityisesti
nimikkokirjailijan 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi,
samoin palkintojen jakotilaisuus voitiin ensi kertaa
järjestää juuri käyttönsä vihityissä
omissa tiloissa.
Sarjoja oli kuusi: dokumentit, antologiat, lastenkirjat, runot,
romaanit ja elämäkerrat. Kilpailun tarkoituksena on rohkaista
niitä, joilla on kirjoittamisen halu ja vimma, mutta jotka
eivät saa teoksilleen kustantajaa, riippumatta siitä kuinka
hyviä ne ovat. Kilpailussa menestyminen antaa uutta uskoa omiin
kykyihin, kun saa julkista palautetta ja samalla hiukan julkisuutta
laajemminkin.
Kilpailuun ilmoitetaan vuosi vuodelta yhä enemmän teoksia,
tänä vuonna peräti 200 kirjaa, kun viime vuonna
niitä oli lähes puolet vähemmän eli 109 kpl.
Kirjojen laatu oli myös raadin mukaan tänä vuonna
erittäin korkea, joten kunniakirjoja jouduttiin jakamaan
tavallista enemmän. Koko kilpailun voitti
sodankyläläisen Riitta Lehvosen kirja "Tyttöteurastaja".
Kirja kertoo naisesta miehisessä maailmassa, eli poroteurastajan
ammatissa.
Arvosteluraadin lausunto Vuosien virrasta kokonaisuudessaan:
”Kirja
keskittyy kertomaan Kivistön Mandin elämäntarinan
muutamista esivanhemmista lähtien siihen saakka, kun Mandi on
vähän vaille satavuotias. Tarina etenee juohevasti, ajoittain
lämmin pilke silmäkulmassa. Mandin lapsuus- ja nuoruusajan
elämää kuvataan oivallisesti nuoren naisen
näkökulmasta. Mandin aikuiselämän kuvaukseen tulee
enemmän ulkopuolisen kertojan näkökulmaa.
Kertomuksessa on sopivasti mukana myös suku ja ystävät,
ja erityisen hienosti tekijä on liittänyt tapahtumiin
isänmaan ja myös suuren maailman historian merkkipaaluja,
jotka koskettavat tarinan keskushenkilöitä. Toisinaan
kyllä maailmanhistorian yhteydet
itä-hämäläiseen perheeseen tuntuvat aavistuksen
keinotekoisilta – silti ne jäsentävät
”vuosien virtaa” niin, että lukija ikään
kuin saadaan tajuamaan, mikä aika oli juuri silloin menossa.
Kirjoittaja pitää erittäin taitavasti lukijan
mielenkiinnon vireillä aivan teoksen alusta loppuun saakka, vaikka
samankaltaisia perhehistorioita varmaan löytyisi lukemattomia.
Kirjan tyyli on hienovaraista, lämmintä ja
ymmärtävää, se ei turhaan selittele. Kirjan
henkilögalleria on varsin laaja eikä lukija aina
välttämättä muista, missä yhteydessä
tämä tai tuo henkilö on aiemmin ollut esillä. Silti
kirjoittaja ei selittele eikä palaa vanhaan – kokonaisuuden
kannalta sekin on erinomainen ratkaisu.
Parhaita käteeni osuneita elämänkerrallisia romaaneja!”
Mielenkiintoisia lukuhetkiä Marjan kirjojen äärellä!
Kalevi Peltola
|
|