|
|
Lintumiehestä
Olli Vuoresta
Heinolan juhlavuoden 2009 unikeko
Unikeonpäivän aamutapahtuma on saavuttanut suosionsa
Heinolassa. Se saatiin kokea jälleen maanantaiaamuna 27.7.2009.
Kaunis heinäkuun maanantainen aamu oli houkutellut väkeä
sadoittain jo paljon ennen tapahtuman alkua.
Lahden radio kertoi aamutuimaan toistuvasti Heinolan alkavasta
unikekotapahtumasta. Selviää myös, että vuoden
valtakunnalliseksi Unikeoksi on nimetty Länsi-Suomen maaherra
Rauno Saari. Nimitys tapahtui Naantalissa jo aamuseitsemältä,
jolloin Saari heitettiin sängystä mereen.
Heinolassa tuleva
unikeko saa pehmeämmän kasteen Kymen
lämpimässä syleilyssä.
Heinolan Kylpylän rannalla virkistäydytään aamukahvilla ja
Heinolan sarvilla. Jokavuotinen ohrapuuro mehukeittoineen on aamun
juhlaruokaa ja kaikkien mieleen. Heinola-Seuran emännät
myhäilevät tyytyväisyydestä.
”Kansanuskomuksiin
kuuluu yleinen enne: jos Unikeonpäivänä sataa, niin
sataa seitsemän viikkoa yhtä mittaa. Sadetta olemme saaneet
jo kylliksi, joten kiitos säiden haltijalle tästä
kauniista heinäkuun aamusta!” sanoo avaussanoissaan Kalevi Peltola, jolla Heinola-Seuran puheenjohtajana on valtuudet valita unikeko "yksinvaltiaasti".
”Kaksikymmentä
vuotta sitten Heinola vietti 150-vuotisjuhlavuottaan. Yksi vuoden
tärkeä saavutus oli se, että tämä
kylpyläympäristö rakennuksineen sai nykyisen muotonsa.
Toisin sanoen, kylpyläajan rantahuoneet uusittiin entisten
piirustusten mukaan. Lahjana juhlavuodelta Heinolan lapset saivat
upouuden liukumäen iloisten vesileikkien tapahtumapaikaksi.
Näin näissä hyvissä puitteissa saamme vaalia
vuosittain kylpyläaikaisia perinteitä.”
Jo 15. kerran yleisö odottaa Kylpylän rannassa samaa asiaa,
punaista paloautoa ja sen lavalla huopaan kääriytynyttä
juhlavierasta. Odottelua kestää tovin, jonka aikana tutut kohtaavat
toisensa. Entiset unikeot halailevat iloisesti. Unikekotitteli yhdistää
heitä historialliseen ketjuun. Yksi entisistä unikeoista,
Jaakko Juurikkala, on viettänyt viikon vaihteessa
90-vuotispäiviään. Ihaillaan kolleegan korkeaa
ikää. Onnitteluja lähetetään koko poppoon voimalla.
Heinola-Seura myöntää vuosittain Unikeon arvonimen
ansioituneelle heinolalaiselle Heinolan hyväksi tehdystä
työstä. Vuoden ajan unikeko on sitten tällaisena
juhlakaluna erilaisissa tilaisuuksissa omalla persoonallaan.
Väistyvä unikekomme Pekka Rusila on luonut unikeolle ihka
uudenlaisen toimenkuvan näkymällä ja kuulumalla esimerkiksi
Heinola-Seuran erilaisissa tapahtumissa. Toivottavasti uusikin unikeko
toteuttaa leikkimielisesti omanlaistaan
toimenkuvaa.
Tämän vuoden Heinolan 15. unikekoa on haettu laajalla
ehdokaskampanjalla. Yksi ehdokas on ollut ylitse muiden. Se selvisi
tuota pikaa.
Lisäksi joku ehdotti papereissa, että Pekka Rusilasta
voitaisiin tehdä Veikko Mykrän tapaan pitkäkestoinen
unikeko.
Punaisen paloauton sireeni soi. Yleisö rientää lähemmäksi
autoa. Halutaan jo läheltä varmistaa ainakin unikeon
sukupuoli peiton alta näkyvästä jalasta. Monelle se on
selvä asia.
– Mies se on.
– Mistä
päättelet?
– Katso jalkoja!
Niin nostetaan paarit lavalta ja neljän miehen voimalla
tasatahdissa edetään Kymen rantaa. Projekti on vetinen homma,
siksi rannassa kaksi voimakasta kantajaa ottaa kasteluvastuun. Muutama
kymmenen metriä ja sitten vain keikaus ja paarien arvokas lasti on
Kymen aalloilla.
Vielä huppu estää unikeon tunnettavuuden. Mutta nyt kastetun
iloiset kasvot tervehtivät rannalla odottavaa yleisöä.
”Sehän on meidän Olli Vuori, lintumies parhaasta
päästä”.
Vähän venytyksiä ja sitten unikekokasteesta iloisesti
otettu Olli Vuori siirtyy yleisön joukkoon onniteltavaksi.
”Olipa kesän lämmintä vettä. Viimeksi olen
uinut Suomessa Utsjoella.”
Päivänsankarille puetaan kuiva juhla-asu ylle. Sitten vallasta luopuva Unikeko 2008 Pekka Rusila ja vallankahvaan tarttuva Unikeko
2009 Olli Vuori kipuavat paloauton lavalle Kalevi Peltolan haastateltaviksi. Yleisö tungeksii
näkemään livenä molemmat ja kuulemaan heidän
ajatuksiaan.
Pekka kokee Ollin melkein sukulaiseksi, molemmat kun asuvat
virran etelärannalla.
Pekka asettaa Ollin päähän juhlahatun. Ja onnittelupotkujen jälkeen on vallansiirto tapahtunut.
Pekka kertoo vuoden olleen monipuolisen. Juhlakaavussa ja unikeon roolissa on voinut tehdä mukavia asioita erilaisissa
tapahtumissa. Näiden hommien kautta on muotoitunut
uudenlainen unikeon toimenkuva.
Olli on valmis kehittelemään toimenkuvaa omalla persoonallaan. Jo leipätyössään Heinolan lintutarhan hoitajana ja oppaana hän sanoo voivansa
tuoda esille ja markkinoida Heinolan imagoon myönteisesti vaikuttavia asioita.
Olli on ollut lintumies pienestä pitäen. Lintutarhan menestys
on hänelle kaikki kaikessa. Suunnitelmat tarhan olojen
parantamisesta pyörivät joka päivä mielessä.
Muut lintutarhat suunnittelevat tilojensa ja toimintansa laajentamista.
Olli toivoo, ettei Heinolan
lintutarha laajentuisi ainakaan loukkaantuneiden lintujen osalta.
Hän kiittää yleisöä kannustuksista ja toivoo asioiden edistymistä hyvällä yhteistyöllä.
Lintutarhan Ystävät -yhdistyksen kautta jokainen voi olla
lintutarhan tukija ja yhteistyökumppani.
”Heinola on
kokonaisuutena hieno pikkukaupunki. Kunpa vain kaikki
sen ymmärtäisivät. Vain yhteistyöllä
pikkukaupunki voi säilyä itsenäisenä
kotiseutuna.”
Lahden radiokin haastattelee. Koko Päijät-Häme saa kuulla lintumiehen mietteitä unikeosta ja
lintutarhoista.
Haastattelujen jälkeen unikeot ja Heinolan valtuuskunnan
jäsenet kilpailevat leikkimielisesti heittämällä
viiden hengen joukkueilla tikkaa.
Yleisö jännittää loppuun asti.
Pitihän unikekojen voittaa omana
juhlapäivänään. Voittajajoukkueen kapteenina toimi
jo tottuneesti päivänsankari Olli Vuori.
Onneksi olkoon!
Työpaikallaan Heinolan lintutarhalla unikeko sai ensi halit Camulta, sinikelta-aralta.
Tapahtuman päätti
jokavuotinen Heinolan matkailuoppaiden järjestämä
kiertoajelu keskustassa Lontoon-bussilla.
Olkoon tämän Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuoden
unikekovalinta kunnian- ja kiitoksenosoitus kaikille niille, jotka
myötämielisesti haluavat kehittää ja
viedä eteenpäin Heinolaa.
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi: Arto Sakari Korpinen
|
|