Vuonna 1900 valmistuneen Harjupaviljongin arkkitehtuurissa on kansallisromanttiseen jugendiin yhdistetty hyvin onnistuneesti itämaisia piirteitä. Silmää suuresti viehättävä puurakennus lieneekin tässä mielessä ainutlaatuinen
matkailunähtävyys koko Suomessa.
Silti monikaan turisti ei ole tietoinen Harjupavijongin
olemassaolosta, ei vaikka se sijaitsee aivan Heinolan
keskustan tuntumassa, vain muutaman kivenheiton päässä pääväylistä, Silta- ja Kauppakadusta.
Tavallista koreamman ja kalliimman paviljongin rakentamiseen
ryhdyttiin, koska 1892 toimintansa aloittaneen Heinolan kylpylän
kaukaiset vieraat kaipasivat viihtyisiä oleskelutiloja ja kiinnostavia
kävelykohteita.
Tuntemattoman valokuvaajan postikortti sadan vuoden takaa.
Kuva: Werner Mauritz Gestrin / Vapriikin kuva-arkisto
Kun
kylpylätoiminta sotien jälkeen 1940-luvulla hiipui, Harjupaviljongista
tuli Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen retkeilymaja. Keväällä 1978
kaupunki kunnosti rakennuksen kesäravintolaksi, jona se toimi joitakin
vuosia. Sitten se oli pitkään käyttämättömänä tai satunnaisesti
taidenäyttelyjen pitopaikkana.
Kesällä 2013 Harjupaviljonki heräsi ruususenunestaan uuteen
kukoistukseen vohveleihin erikoistuneena kesäkahvilana, jossa on
tarjolla myös kuvataidetta ja musiikkia.
Teksti ja värikuvat: Arto Sakari Korpinen
Kuvissa näkyvät maalaukset: Maila Pakarinen
einolan harjulla puitten siimeksessä piileskelevää paviljonkia voisi leikillisesti väittää paitsi Heinolan helmeksi myös kaupungin varjelluimmaksi salaisuudeksi tai kätketyksi aarteeksi.
