Itsenäinen Suomi 94 vuotta
Heinola juhli nuorekkaasti

Heinola oli saanut yön aikana ensimmäisen hennon lumikatteen. Oli pikku pakkasta. Sinivalkoisuutta korostivat taivaan sinessä liehuvat siniristiliput ympäri kaupunkia. Hyvät ulkoiset kulissit juhlalle.

”Sininen ja valkoinen”

Heinolan kaupungin järjestämässä Itsenäisyyspäivän juhlassa WPK-talossa korostui nuorekkuus. Ohjelman musiikillinen osuus oli annettu nuorille musikanteille. Heinolan musiikkiopiston nuoret saivat soitollaan ja laulullaan juhlaväen lämpiämään.

On tärkeää, että musiikkiopisto saa näyttää osaamistaan suurelle yleisölle.

Musiikkiopiston omat konsertit musiikkiopistossa ovat ennen kaikkea oppilaiden vanhempien ja ystävien kokoontumisia ja oppilaiden taitojen kehittymisen vertailupaikkoja. Saada esiintyä ”normaalille” yleisölle vaikka itsenäisyyspäivän juhlassa on opiston kannalta tärkeää oman koulutustyönsä näyttöä ja arvostuksen hankkimista työlleen. Nämä tilanteet ovat myös kasvatuksen ja elämysten kannalta nuorille kokemisen arvoisia.

Enemmänkin musiikkiopiston pitäisi tulla paikallisiin tilaisuuksiin. Uskon, että musiikkiopisto olisi mielissäänkin saada kutsuja esiintymisiin.

Juhlassa esiintyivät musiikkiopiston kuoro ja jousiorkesteri sekä omilla että yhteisillä esityksillään. Sibeliuksen Andante festivo kertoi jo orkesterin hyvistä valmiuksista myös suurempimuotoisiin sävellyksiin. Orkesteria johti Eija Kananen ja kuoroa Mira Suutarinen.

Yhteistyö on kansakunnan ja Heinolan voima

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannele Rämö tervehdyssanoissaan toivoi, että itsenäisessä Heinolassa koottaisiin rivit ja yhteistyön hengessä kehitettäisiin kotikaupunkimme tulevaisuutta.

Yhteistyö Heinolassakin kannattaa. Siitä kertovat mm. Kaupunkisydän ry:n Joulupuukaupunki–projekti, kaupunginmuseon James päällä joka säällä –suurnäyttely, jotka molemmat ovat suuria yhteistyöhankkeita.

Kaupunki on saanut myös oikean ritarin keskuuteensa, kun museonjohtaja Kari-Paavo Kokki on saanut Ruotsin kuninkaan myöntämän Kuninkaallisen Pohjantähden Ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin kunniamerkin kulttuurin yhteistyöstä Suomen ja Ruotsin välillä. Näistä ja monista muista hienoista asioista saamme olla ylpeitä.

Uusi kaupunginjohtaja on valittu. Ensimmäinen naiskaupunginjohtaja astuu virkaan ensi syksynä ja tuo varmasti oman kokemuksensa kehittyvään Heinolaan. Tulevaisuuden kannalta rakennemuutosrahoituksen jatkuminen Heinolan seudulla on myös suuri ilon aihe.

Orimattilalainen kansanedustaja Kalle Jokinen pohti juhlapuheessaan isänmaallisuuden merkitystä arkisessa elämässä.

Tärkeää on, että arvostetaan entisten sukupolvien työtä ja tehdään jokainen kohdaltamme velvollisuutemme.

Olemme kansojen keskinäisessä riippuvuussuhteessa, mikään maa ei voi menestyä ilman toista. Verkottuneessa maailmassa osallistuminen yhteisiin päätöksiin on välttämätöntä.

Suomalaiset pärjäävät yhtenäisenä kansana tekemällä työtä ja uskomalla omiin vahvuuksiinsa. Tärkeää on luoda tulevaisuuden uskoa varsinkin nuoriin.

Työstä Heinolan hyväksi

Juhlan lopussa Hannele Rämö ja kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Heikki Mäkilä luovuttivat kolmelle henkilölle Heinola-mitalit ansiokkaasta toiminnasta Heinolan hyväksi.

Tällä kertaa mitalien saajina olivat piispa Seppo Häkkinen, ylikonstaapeli Marko Nyman ja päätoimittaja Leeni Peltonen.

Seppo Häkkinen ei päässyt Heinolaan vastaanottamaan mitalia, koska hän oli pitämässä Helsingissä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen saarnan.

Häkkinen toimi Heinolan maaseurakunnan kappalaisena 1987-2001. Mikkelin hiippakunnan piispa hän on ollut vuodesta 2009.

Ylikonstaapeli Marko Nyman on tunnettu heinolalainen jääkiekkokasvo. Hän pelasi 1984-2000 HeKin edustusjoukkueessa. Hän toimi joukkueen kapteenina lähes kymmenen vuotta.

Heinolasta kotoisin oleva Leeni Peltonen työskentelee Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Hän toimi Heinolan valtuuskunnan puheenjohtajana 2009-2011.

Heinola-mitalia on jaettu vuodesta 1980 alkaen. Sen ensimmäinen saaja oli professori Kauko Vainio.

Kaikkiaan mitaleja on myönnetty ennen tätä 57 heinolalaiselle ja 12 ulkopuoliselle. Lisäksi mitaleja on luovutettu vuosien aikana useita ansioituneille ulkomaisille Heinolan kummikaupunki-isännille.

”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa…”