avon radan oikaisu Heinolan kautta Mikkeliin nousi pääpuheenaiheeksi seminaarissa. Todetuksi tuli, että Heinola saa odottaa oikorataa Mikkeliin vielä pitkään. Näin arvioivat Lahti-Heinola-rautatien 80-vuotisjuhlaseminaarissa Heinolan WPK-talossa puhuneet vaikuttajat.

Savon oikorata on hyvä hanke, mutta valtion rahoista kilpailee sen kanssa monta muutakin ratahanketta, joista moni sijoittuu lähemmäs kasvukeskuksia.
Silti hanketta on heidän mukaansa ajettava eteenpäin jo nyt, muuten nopea yhteys Helsingistä Heinolan kautta Mikkeliin jää kilpailevien ratasuuntien jalkoihin.

Mikkelin kaupungin edustajan, kaupunginvaltuutettu Pekka Auvisen, Mikkelin rataoikaisua kannattavat terveiset ilahduttivat seminaarin kuulijakuntaa.
Myös ajatukset henkilöliikenteen palauttamiseksi Heinolan radalle saivat myönteisiä arviointeja.

Päijät-Hämeen liiton ja Heinola-Seuran järjestämään seminaariin oli saatu puheenvuorojen käyttäjiksi edustava joukko sekä maakunnan terävintä johtoa että ratalinjauksista vastaavia ja päättäviä tahoja.

Mielenkiintoisia puheenvuoroja käyttivät Päijät-Hämeen Liiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki, eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen Kalle Jokinen, Mikkelin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pekka Auvinen, Uudenmaan Liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen, kansanedustaja Jouko Skinnari sekä Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen.

einolassa pidetyn seminaarin tarkoituksena oli kertoa Lahti–Heinola-radan merkityksestä vuosikymmenien aikana Päijät-Hämeelle ja koko Suomelle. Samalla huomioitiin myös se, että Suomen rautatiet viettää tänä vuonna rautatieverkostonsa 150-vuotista taivalta. Heinolan rataosuus on siinä 80 vuoden ikäinen siivu.

Täsmälleen 80 vuotta sitten rautatieyhteys Lahdesta Heinolaan avattiin, ja radan ja sillan vihki käyttöön 10. syyskuuta 1932 tasavallan presidentti P.E. "Ukko-Pekka" Svinhufvud, joka oli nuorena miehenä toiminut Heinolan tuomiokunnan tuomarina vuosina 1906-1907.

Vuonna 1907 Svinhufvud valittiin Heinolasta kansanedustajaksi nuorsuomalaisten edustajana. Hän oli ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen puhemies. Tätä tehtävää hän hoiti 9:llä perättäisillä valtiopäivillä vuoteen 1913 asti.

Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Heikki Mantere kirjoitti vuonna 2006 artikkelissaan Heinola odotti rataa liki 50 vuotta muun muassa:

"Aivan hetkessä ratahanke ei kuitenkaan toteutunut, sillä asian tulosta ensi kerran esille oli vierähtänyt peräti 47 vuotta. Ensimmäinen rata-anomus liittyi Savon radan suunnitteluun. Heinolan edustaja esitti valtiopäivillä 1885 Kuopion radan toteuttamista kaksihaaraisena, joista toinen olisi kulkenut Lahdesta tai Vesijärven asemalta Heinolaan.

Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan rata rakennettiin Kouvolasta Mikkelin kautta Kuopioon. Seuraavaksi nousi esille radan rakentaminen Lahdesta Heinolan kautta Jyväskylään. Kovasta yrityksestä huolimatta tämä ja sitä seuranneet useat anomukset eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen.

Itsenäisyyden ajan alussa Heinolan rata kummitteli pitkään toissijaisena hankkeena, kunnes vuonna 1926 eduskunnan suuri valiokunta päätti ottaa radan yhden äänen enemmistöllä toteuttamisohjelmaan. Eduskunnassa rata-asiaa ajoi pontevasti seminaarin lehtori Juho Kinnunen. Radan saamiseksi Heinolan oli kuitenkin lupauduttava vastaamaan rataa varten tarvittavien maa-alueiden lunastamiskustannuksista. Lisäksi kaupungin oli hankittava neljällä miljoonalla markalla valtion radanrakennusobligaatioita."

Seminaarin puheenjohtajana toimi Heinola-Seuran johtokunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Timo Ihamäki. Seminaarin loppupuheenvuoron käytti seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola:

"Heinola-Seuran puolesta pyydän esittää parhaat kiitokset ensiksikin Päijät-Hämeen Liitolle seminaarin mahdollistamisesta. Kiitokset myös seminaarin vieraille erinomaisista puheenvuoroista. Itä-Häme  -lehti ennakoi seminaaria lauantain numerossaan kolmen sivun mittaisella rautatieasialla, joista terveiset ja kiitokset toimituksen väelle.

Olen Heinola-Seuran puolesta erittäin iloinen siitä, että seura kotiseutuyhdistyksenä on saanut olla mukana toteuttamassa tätä rautatien Heinolaan tulon 80-vuotismerkkipäivän viettoa ja raottaa Heinolan historiaa ehkä yhdestä Heinolan kehityksen tärkeimmästä ajankohdasta.

Seminaarimme tietopuolisena tapahtumana on ollut oikeanmuotoinen toteutusmuoto ajatellen meitä tämän päivän heinolalaisia. Monet meistä eivät kovinkaan paljon tiedä rautatien tulosta Heinolaan ja rautatiesillasta, eikä rataverkostoa koskevista jatkosuunnitelmista.

Heinolan komea silta on ollut 80 vuotta Heinolan maamerkki ja symboli, mutta jotta rautatie ja silta yleensä toteutuivat, oli pitkän aikavälin projekti. Se vaati monilta asiaan vihkiytyneiltä sitkeyttä ja yhteistyötä monien tahojen kanssa. Vaikka lopullinen päätös päättäjien osalta tehtiinkin yhden äänen enemmistöllä, haave muuttui todeksi. Viidenkymmenen vuoden työ kannatti.

Olkoon tämä tilaisuus ollut myös kunnianteko niille asiaan uskoville henkilöille, jotka olivat vuosikymmeniä mukana tässä Heinolan kannalta tärkeässä ratahankkeessa.

Toivotaan, että nyt vietetty seminaaritapahtuma on antanut lisäpontta Lahti-Heinola -radan liikenteen kehittämiseen ja myönteistä nostetta radan jatkosuunnitelmille Mikkeliä kohti. Kumpaiseenkin asiaan tarvitaan yhteistyötä ja -tuumaisuutta sekä kovaa työtä.

Nyt pidetty seminaari oli vasta alkua rautatien juhlimiselle Heinolassa. Tulevan joulukuun 2.päivänä Heinolan Kaupunkisydänyhdistys yhteistyötahoineen avaa Heinolan joulun ja sytyttää joulupuukaupungin valot tänä jouluna toisen kerran yli sataan joulupuuhun ja kohteeseen. Myös rautatiesilta saa silloin oman jouluisen juhlavalaistuksensa ympäristöineen."