Suomen itsenäisyyttä juhlittiin

Pohjanmereltä tuivertanut myrsky tuulineen ja lumisateineen tavoitti Heinolan itsenäisyyspäiväksi. Itsenäisyys on korvaamaton asia, jonka juhlimista eivät huonotkaan säät estä.

Heinolan kaupunki juhli Suomen 96. itsenäisyyspäivää WPK-talossa tutuin arvokkain juhlamenoin.

Tervehdyspuheen pitänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hildén osoitti oman sukupolvensa edustajana ilonsa ja kiitollisuutensa sotaveteraaneille ja sotien jälkeiselle rakentajasukupolvelle. Hildén kehotti vielä elossa olevia veteraaneja kertomaan muistojaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Näin itsenäisyys ei jää vain sanaksi, vaan saa todelliset kasvot. "Toivottavasti ensi vuonna 175 vuotta täyttävä Heinolakin saa säilyttää itsenäisyytensä vielä monia vuosia."

Heinola-mitalien vuotuinen jako toi jälleen jännitysmomentin itsenäisyysjuhlaan. 

"Mitali myönnetään ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi", kertoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki.

Sotaveteraanipolven edustana Heinola-mitalin sai maatalousyrittäjä, Ihantolan taisteluihinkin vuonna 1941 osallistunut ja monessa kunnallisessa elämässä mukana ollut 91-vuotias Paavo Punakallio. Punakallio oli kutsuttu presidentti Sauli Niinistön järjestämään valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän juhlaan Tampereelle, joten hän saa arvokkaan mitalinsa kaupunginvaltuuston seuraavassa kokouksessa.

Kauppias Kalle Posiolle myönnettiin mitali pitkästä yrittäjäurasta Heinolassa. Hänen perustamansa liike Urheilu Kontti täytti viime vuonna 50-vuotta ja on nyt siirtynyt uudelle sukupolvelle: Päivi Posio-Kukkoselle ja Ilkka Kukkoselle.

Kolmas mitali luovutettiin Eläkevakuutusyhtiön varatoimitusjohtaja Timo Hietaselle. Hän on toiminut edelliset kaksi vuotta Heinolan valtuuskunnan puheenjohtajana.

Kiitokset mitalien saajien puolesta esitti Timo Hietanen. Onnitteluna Urheilu Kontille hän kertoi olleensa pikku pojasta lähtien liikkeen vakioasiakas.

Kaupunginvaltuuston vuonna 1979 perustama mitali jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980 ja sen sai professori Kauko Vainio. Kaikkiaan mitaleja on jaettu 68, niistä ulkomaisille ystäväkaupunkien edustajille 11.

Aluksi Heinola-mitalia jaettiin yksi vuodessa, mutta kuntaliitoksen 1997 jälkeen mitalia on jaettu heinolalaisille vuosittain kaksi. Uusien sääntöjen mukaan mitali luovutetaan joka toinen vuosi myös Heinolan valtuuskunnan eroavalle puheenjohtajalle. Heinolan ystävyyskaupunkien johtaville virkamiehille on mahdollisuus luovuttaa mitali arvokkaasta ystävyyskaupunkityöstä.

Heinola-mitalin aikaisemmin saaneet

Tilaisuuden musiikkiohjelmasta vastasivat Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri Arto Silénin ja Naiskuoro Fioreta Kai Kirikin johdolla. Molemmat musiikkiyhteisöt ilahduttavat meitä heinolalaisia vielä yhteisellä joulukonsertillaan.

"Vapaus on mittaamattoman aarre jokaiselle kansakunnalle. Se on kallis lahja myös annettavaksi tuleville polville", totesi juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Johannes Koskinen. Hänkin kohdisti kunnioituksensa ja kiitollisuutensa veteraani- ja rakentajapolviimme. Heidän työhönsä pohjautuu Suomen menestystarina hyvinvointivaltioksi.

Erikoisesti Koskinen toivoi, että Pekka Kuusen 1960-luvun ajatukset sosiaalipalveluista päivitettäisiin. Hyvinvointiyhteiskunta kestää, jos meillä on malttia palauttaa sosiaalinen motiivi. Hyvä sosiaalipolitiikka on tämän ajattelun mukaan myös hyvää talouspolitiikkaa.
 
Lopuksi juhlapuheen pitäjä puuttui ajankohtaisiin kunta- ja sote-uudistuksiin ja toivoi niille Suomen kokonaisuuden kannalta hyvää ja demokraattista lopputulosta.

Illan hämärtyessä Heinolan Joulupuukaupunki oli juhla-asussa. Kynttilät loistivat ikkunoissa, puut olivat valkoisessa huurteessa. Partiolaiset siirtyivät soihtukulkueena sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajien viimeistä leposijaa.

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen