Kunniakujassa vastaanotettiin vuoden 2016 unikeko

Irja Mällönen-Valkeinen

Lämmin ja aurinkoinen sää helli Unikeonpäivän aamun viettäjiä Heinolan Kylpylässä. Jo ennen tapahtuman alkua hyvä sää houkutteli aamuvirkkua yleisöä nauttimaan kylpylän kauniista ympäristöstä ja järveltä puhaltavasta vienoisesta tuulesta.

Kun Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri aloitti komeasti vanhalla Kylpylävieraiden marssilla, alkoi kylpylässä tapahtua.

Orkesteria johtanut Laura Lecklin Seppo Hokkasen tentissä.

Heinola-Seuran puurot, kahvit ja Heinola-sarvet kävivät hyvin kaupaksi. Muukin kesätori tarjosi monenlaista herkkua, mansikoita, herneitä ja leivonnaisia. Oli tunti aikaa ennen päätapahtuman alkua nauttia tapahtuman antimista.

Tapahtuman kuuluttaja Ossi Arvela piti tottuneesti alusta alkaen hyvää henkeä yllä. Vähä väliä Seppo Hokkanen astui esiin ja yleisö sai nauttia hänen lauluistaan orkesterin solistina. Aamu Airistolla oli yksi Sepon lauluista. Myös päivänsankari Leila sai onnittelulaulun Leila-valssista.

Heinola-Seuran puolesta puheenvuoron käytti sen puheenjohtaja Kalevi Peltola ja kertoi, että Unikeonpäivän aamun vietto ja unikeon kastaminen on ainoa Heinolan kylpyläajalta herätelty tapahtuma ja unikekotitteli Heinolan vanhin arvonimi:

-         Näihin unikeonpäivän aamuihin on syntynyt todella vahva, hieno perinne täällä Heinolassa.

-         Kylpylä- ja seminaarikausi on ollut historiamme tunnetuin ajanjakso Heinolassa. 1800-luvun lopussa muutaman vuoden sisällä kotiutui pikku-Heinolaan kaksi ympäristöä ja kaupungin elämää suuresti muuttavaa ja vaurauttavaa laitosta. Kylpylän mukana saimme uusia aatteita, kansainvälisyyttä, kesäkulttuuria, musiikkia, teatteria, muotia, ja tietysti vieraiden asuessa yksityiskodeissa tuli lisäansiota ja ystävyyssuhteita. Seminaarin tulo merkitsi korkeamman opetuksen ja sivistyksen saapumista maalaiskylään. Seminaari tarjosi loppumiseensa asti kaupungin tarvitsemat kulttuuri- ja ohjelmapalvelut.

-         Kylpyläaikana Heinolasta tuli jo kesäkulttuurikaupunki muiden kylpyläkaupunkien tapaan. Silloinkin tarvittiin viihdettä kesäisiin päiviin sekä kylpylävieraille että kaupunkilaisille. Yksi muilta kylpylöiltä saatu ohjelmalainaus oli unikeon valitseminen ja kastaminen Heinolassakin. Valitettavasti kylpyläajan yhdenkään unikeoksi valitun nimi ei ole jäänyt historian kirjoihin. Kylpyläorkesterin päivittäiset konsertit Harjupaviljongilla olivat sitä musiikin tarjonnan kulta-aikaa, johon ei ole myöhemmin ylletty.

-         Kylpyläaika elää vielä näyttävästi Heinolassa, vaikkei sitä huomata eikä tunnisteta: WPK-talo rakennettiin kylpylävieraiden juhlapaikaksi, Harjupaviljonki oli päivittäisten kävelyretkien kohteena ja konserttipaikkana, Rantapuistokin rakennettiin kylpyvieraitten kulkureitiksi harjulle. Nykyinen Heinolan 150-vuotisjuhlavuonna uudelleen rakennettu aurinko/ulkoilmakylpylä liukumäkineen on muistutus kylpyläajoilta. Palaneen kylpylän paikalle nousi vuonna 2001 suosittu ja kesävieraita kokoava kesäteatteri. Miten moneen tarkoitukseen on tarvittu vanhaa kirjastoa, uudempaa kylpylärakennusta.

-         Heinola-Seura on saanut kunnian valita vuosittain unikeon. Unikeon valinnan vahvana perusteena korostuu se, että valinta on ennen kaikkea työstä kotikaupunkimme Heinolan hyväksi.

-         Heinola-Seura haluaa vuotuisen unikeon valinnallaan nostaa esiin omilla kriteereillään ansioituneita heinolalaisia yksi kerrallaan ja nimittää heidät unikeon arvonimikkeellä kaupungin historiaan.

 

-         Heinolassa valitut unikeot edustavat hienosti oman aikansa arvostettuja Heinolan hyväksi tekijöitä. Kaikki 21 edellistä unikekoa ovat olleet hyvä otos henkilöistä, jotka ovat eri aloilla toimineet unikekotittelin arvoisesti kaupunkimme parhaaksi, tasalaatuinen sarja positiivisia Heinolan puolestapuhujia ja tekijöitä.

-         Joka vuosi nousee Heinolassa esille uusia unikeon laatuvaatimukset täyttäviä henkilöitä, joille halutaan antaa arvostettu unikeon titteli, kertoi Peltola, toivottavasti tämän aamun unikeko on meille kaikille mieluinen.

 Tämän vuoden tapahtumassa oli uutena ohjelmanumerona saunavihtojen tai vastojen tekokilpailu. Heinolan vihtamestari Esko Anttila oli tuonut kilpailijoille aineksia vihdan tekemiseen ja antoi ohjeita teon aikana. Kilpailuun ilmoittautuivat Maila Pakarinen, Pirjo Hepo-oja, Tuomo Vesikko ja Matti Nieminen. Jo alkuun oli pientä sanaleikkiä siitä, ketkä tekevät vastoja, ketkä vihtoja. Lopputulos kuitenkin aina kilpailussa ratkaisee.

Matti Nieminen, Heinolan Unikeko 2011.

Välillä esiteltiin myös Leevi Lyytikäinen, häntä voisi sanoa alan ammattilaiseksi. Näytteenä taidoistaan hänellä oli kasa mallikkaasti tehtyjä vastoja myyntiin asti.

Lopputuloksena oli, että kaikki kilpailijat olivat tehneet niin hienot vihdat/vastat, ettei kilpailun tuomari pystynyt ratkaisemaan asiaa. Sitten päädyttiin siihen, että kaikki saivat palkinnon ja ennen kaikkea iloisen mielen pienen vihtapiirin työskentelystä.

Ennen paloauton saapumista paikalle ehdittiin jumpata pieni tovi jännityksen poistamiseksi. Pienen jännityksen poikanen on näissä tapahtumissa monen mielessä uudesta unikeosta, onko hän mies vai nainen, tunnenko hänet, tiedänkö miksi hänet valitaan unikeoksi.

Ja sitten aivan kuin salaa saapui punainen paloauto hietikolle. Lavalla oli tuttu mies, Luomupekka Rusila, joka oli kaupunkikierroksen aikana pitänyt hyvää huolta nukkuvasta tulevasta unikeosta. Auton kuljettajana toimi Pekka Kekkonen. Tulipunaisella vuoden 1951 Bedford-paloautolla on vuosittain tärkeä kunniatehtävä, uuden unikeon kuljettaminen Kylpylän rantaan kastettavaksi.

Punaiseen peitteeseen kääritty tuleva unikeko sai turvallisen loppukuljetuksen rannan tuntumaan. Sitten vähän kauemmaksi Kymeen. Ja humpsis, unikeko oli järvessä. Yleisön hurratessa unikeko hieroi viimeisetkin unihiekat silmistä. Kunniakujan juuri tehdyin saunavastoin tekivät Maila Pakarinen ja Pirjo Hepo-oja.

Siinä kunniakujassa seisoi Irja Mällönen-Valkeinen, monenlaisessa toiminnassa mukana oleva tilitoimistoyrittäjä. Kamerat kävivät, valokuvauksellinen näky oli vaikuttava.

Kuiva unikekoasu odotti kylpylässä. Sen sovitus kävi nopsaan. Alkoi seremonioiden toinen osa, vahdin vaihto.

Aluksi Kalevi Peltola kutsui vuoden 2015 unikeon Jari Niemen punaisen auton lavalle kertomaan unikekovuoden kuulumisia.

Niemi oli tyytyväinen vuoteensa, mutta unikekotitteli ei tahtonut sopia hänen työtahtiinsa, unilukkarintitteli olisi oikeampi hänelle. Hän oli kiitollinen siitä, että sai tällaisen huomion osakseen.

Hän oli myöskin tyytyväinen seuraajaansa. Monessa mukana oleva Irja Mällönen-Valkeinen ansaitsee unikekotittelin.

Jari Niemi lehden päätoimittajana on näköalapaikalla, siksi hänen loppuajatuksensa Heinolan mahdollisista uusista hankkeista olivat mielenkiintoisia. Erikoisesti ne koskivat Vierumäkeä ja seminaarimiljöön tulevia uudistuksia.

Sitten tapasivat lavalla entinen ja uusi unikeko. Jari puki Irjalle loput unikeon asusteet, unimyssyn ja unikekoketjut kaulaan. Jari toivotti onnea seuraajalleen. Kalevi Peltola painoi Heinola-lippiksen Jarin päähän ja kiitti kuluneesta unikeon toimivuodesta.

Jotta uusi unikeko Irja tulisi tutuksi tapahtumassa mukana olleille, esittely hänen kohdallaan jatkui.

Hän kertoi olevansa maalaistalon tyttö Joutsasta. Ylioppilastutkinnon jälkeen hänen opiskelutoivelistallaan oli liikunta- tai arkkitehtiopiskelut. Kun ensimmäisellä kerralla arkkitehtipuolelle ei onnistunut, hän lähti opiskelemaan vuonna 1975 Heinolan kauppaoppilaitokseen. Valmistui vuonna 1978 ja valmistuttuaan hänellä oli onnekkaasti mahdollisuus aloittaa työt heti yrittäjänä omassa tilitoimistossa. Parin vuoden kuluttua hänen toimistonsa täyttää 40 vuotta.

Työn ohella Irja on ollut mukana yhteiskunnallisissa harrastuksissa kymmeniä vuosia. Urheilu on hänelle aina ollut tärkeää, hiihdon lisäksi hän löysi poikansa kautta jääkiekkotoiminnan Heinolan Kiekossa. Hän oli 15 vuotta myös urheiluseuran puheenjohtajana.

Isännöitsijänä ja tilitoimiston vetäjänä hän on ollut vuodesta 1996 erilaisissa kaupungin kehittämisprojekteissa. Kaikkein läheisin hänelle on vuonna 2011 perustettu Heinolan Kaupunkisydänyhdistys, jonka puheenjohtajana hän toimii. Yhdistys on kaupungin, yrittäjien ja yhdistysten yhteistyöelin, jonka tavoitteena on kehittää kaupungin keskustasta viihtyisä ja toimiva pikku kaupungin kaupunkikeskusta. Yhdistyksen toiminnasta ovat näkyvissä jo muun muassa se, että Heinola on Suomen joulupuukaupunki ja tänne on saatu jääfestivaalit.

Heinola on ollut Irjalle aina rakas ja viihtyisä kaupunki. Haastattelun lopussa hän lupasi tuoda entistä enemmän esiin kaupungin positiivisia puolia.

Sen jälkeen uusi unikeko siirtyi edellisvuosien unikekojen joukkoon valokuvattavaksi. Paikalla oli kymmenen Heinolan unikekoa. Tapahtumien ennätys sekin.

Yksi tapahtuman lopun kohokohta oli leikkimielinen kilpailu tikanheitossa. Vastakkain olivat unikeot ja muu maailma. Jännittävän kilpailun voitti tällä kertaa komeasti muu maailma 100 pisteellä unikekojen saadessa 63 pistettä.

Tikkakisan valvojat Ossi Arvela (vas.)  ja Asko Alho.

Tapahtuma jatkui vielä Heinolan matkailuoppaiden opastamana kävely vanhassa puutalo-Heinolassa.

Jotta viesti uuden unikeon valinnasta lähtisi liikkeelle, uusi unikeko ja Heinola-Seuran puheenjohtaja lähtivät esittelykierrokselle Heinolan torille. Torilla tavattiin paljon tuttuja ja kesävieraita. Vuoden 2001 unikeko Hannu Komonen löytyi myös torivieraiden joukosta. Hannu Komonen oli ensimmäinen, joka sai kantaa Heinola-Seuran sinistä unikeon asua.

Yrittäjät Erkki Nieminen ja Kaisu Stenroot ojensivat unikeolle mansikoita, joita hän jakoi torilla ja tutustui siihen oman yhdistyksensä, Heinola kaupunkisydämen, toimialueeseen.

Unikeon päiväohjelma päättyi torilla täytekakkukahveihin.

Kiitos kaikille, jotka olitte mukana järjestämässä ehkä historian parasta unikeonpäivän aamutapahtumaa.

Kalevi Peltola