Heinola-Seuran kahdeksas risteily
Järviristeilyllä Suomi
on parhaimmillaan
Juhlakesän
risteily heinäkuun viimeisenä päivänä oli tarpeellinen. Melkein kaikki
osallistujat olivat kokemassa ensimmäisen kerran
Lahti–Heinola-risteilyn. Heinola-Seuran bussikuljetus suoraan laivalle
antoi mahdollisuuden tavoittaa risteilykokemus helposti, tästä
kiiteltiin.
Eräskin perhe on asunut
Ruotsalaisen rannalla mökillään 40 vuotta, joka kesä oli puhuttu
lähdöstä, nyt se toteutui helposti vain lipun varaamalla. Valmiiksi
räätälöity risteilymatka tarjoaa erikoisesti senioriväelle helpon
mahdollisuuden lähteä nauttimaan Suomen suvesta vetten päällä vaikka
joka kesä.
Tälläkin kertaa bussillinen
risteilyväkeä haki vauhtia reitin alkupäästä Lahdesta. Lähtö Lahden
laajasta ja monipuolisia palveluja tarjoavasta satamasta lupasi
risteilylle onnistuneen lähdön. Satamaympäristön näkymät antoivat
naapurikaupungista Lahdesta onnistuneen kuvan. Sibelius-talo, komeat
rannan kerrostalot, monet upeat satama-altaassa lepäilevät laivat
luovat satamamiljöölle edustavan kulissin. Heinolassakin vuosikymmeniä
seilannut tuttu m/s Tuulantei oli siellä, mutta nyt jäätelölaivana.
Vesillä laiva on ollut vuodesta 1880. Taisipa siellä olla vartiolaiva
Koskelokin, jolla Lordin hirviörokkaajat kuljetettiin vuonna 2006
Heinolan rantaan tuoreena euroviisuvoittajana 30 000 hengen
ennätysyleisön eteen.

Kohta risteilyn alussa m/s Suomen Neito laivan kapteeni Kari Suomalainen toivotti risteilyvieraat tervetulleeksi ja lupasi, että lähdemme nyt ehkä Suomen kauneimmalle järviristeilylle.
Kolmen upean järven ja kahden
kanavan risteily antaa mukanaolijoille ei vain suomalaista
järvimaisemaa parhaimmillaan, vaan myös jännitystä kanavia
ohitettaessa. Kapteeni Suomalainen on seilannut näissä maisemissa yli
40 kesää. Maisemien lisäksi hehkui reitin historia Suomalaisen
juonnoissa ja antoi matkustajille kiitollisen maaperän tutustua
vesistönäkymien ja alueiden elämään ja historiaan.
Vääksyn kanava eli Vesijärven
kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven
Päijänteeseen. Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava.
Vedenpintojen korkeusero on noin kolme metriä. Kanavan ympärillä on
Asikkalan keskustataajamaksi muodostunut Vääksy, jonka asukkaille
isojen laivojen tulo kanavalle on aina tärkeä hetki.




Oli
siirrytty Suomen toiseksi suurimmalle järvelle, Päijänteelle. Sillä on
pituutta 119 km ja leveimmältä kohdalta se on 28 km leveä.
Sitten siirryttiin nauttimaan
Suomen Neito -laivan keittiön hyvästä ja runsaasta lounaasta. Siinä
vierähtikin tovi, koska oli aikaa ja monenlaista maisteltavaa.


Samalla
laiva porhalsi kohti seuraavaa kanavaa. Kauniit maisemat ja historia
elivät matkailijoiden mielissä. Laivan palvelut tarjosivat mukavaa
ajankulua maisemia ihaillessa. Matkustajat siirtyilivät laivan eri
puolille, jottei mitään jäänyt näkemättä. Laivassa oli tällä kertaa
väljää, melkein risteily oli heinolaisten oma risteily. Sää oli vähän
kolea ja tuulinen, mutta tähän säähän oli varauduttu.
Kapteeni Suomalainen kertoi
kauempana näkyneestä S/S Joh-Parviainen höyrylaivasta, joka oli
ankkuroituna eräässä Päijänteen poukamassa. Laiva on rakennettu vuonna
1908 Porvoossa. Alus hinasi Päijänteellä tukkeja Parviaisen tehtaalle
sekä veti proomuilla valmiita tuotteita Lahden ja Jyväskylän satamiin.

Kohta
oli edessä uusi kanavakokemus Kalkkinen ja tullaan tutulle
Ruotsalaiselle. Kalkkisten kanava on Asikkalassa sijaitseva Päijänteen
ja Ruotsalaisen yhdistävä automaatti- ja osin kauko-ohjattava kanava.
Kanava on valmistunut vuonna 1878. Päijänteen ja Ruotsalaisen veden
korkeusero on metrin verran.



Loppumatka
sujuikin tutummissa maisemissa, tutut saaret ja mökit tunnistettiin.
Kohta horisontissa kiilsi Tähtisillan komeat pylonit. Lähemmäksi
tultaessa alkoi kotikaupungin tutut näkymät olla ihailun kohteina
järveltä käsin, Kumpeli, Kylpylän ranta, satama, RantaCasino. M/S
Pyhäjärvi odotti myös isompaa laivaa kaverikseen satamaan.







Pienen
kaartelun jälkeen jalkauduttiin sataman rantaan. Kiinnitettiin laiva
toviksi rannan pylväisiin ennen paluuta takaisin Lahteen. Laivan
portti avautui. Onnistunut laivamatka oli ohi. Kapteeni Suomalainen
seurasi komentosillaltaan tyytyväisten risteilijöiden kotiin lähtöä.
Ensi kesänä tavataan, tervetuloa!
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen