Koronakevät ei ole sekoittanut Heinola-Seuran suunnitelmia, sillä 35-vuotisjuhlavuotta 2020 päätettiin jo viime vuonna viettää työn merkeissä.

Juhlapäivä osui toukokuun 30. päivään. Tuona päivänä vuonna 1985 lausuttiin seuran syntysanat kaupunginmuseolla. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Timo Ihamäki ja sihteerinä Timo Kaattari.

Edellisvuonna lakkautetun kotiseutulautakunnan puheenjohtaja, liikkeenharjoittaja Mailis Hänninen avasi kokouksen ja innosti runsasta kokousyleisöä perustamaan Heinolaan kotiseututyöstä vastuuta kantavan seuran.

Heinola-Seuran ensimmäisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Mailis Hänninen, Veijo Karhinen, Maija Kippola, Kari-Paavo Kokki, Toini Laitinen, Kaija Multamäki, Kalervo Sukura ja Seppo Tyrväinen.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kaupungininsinööri Mauno Laakso.

---

Kulttuuritoimittaja Maija Kippola kirjoitti seuran perustamisesta ja ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta Itä-Häme-lehdessä 1995.

---

Maija Kippola:

NÄIN  SYNTYI  HEINOLA-SEURA


Vuoden 1984 lopussa elettiin Heinolassa aikoja, jolloin kunnallinen organisaatiomuutos oli julkisesti tiedossa. Huolestunut kotiseutuväki näki tilanteessa sopivan sauman aatteellisen, seudun asukkaita yhdistävän vapaan kansalaisjärjestön toiminnalle.  Näin sai alkunsa Heinola-Seura.

Valmisteleva kokous pidettiin kaupunginmuseolla 24.4.1985.
Perustavan kokouksen vuoro oli 30.5.1985. Yhdistys päätettiin perustaa Heinola-Seura nimisenä. Seuran puheenjohtajaksi valikoitui kaupungininsinööri Mauno Laakso.

Innostuneen mielialan vallassa ensimmäinen hallitus kävi työhön. Alku oli viisaan varovainen: eihän yhdistyksellä ollut minkäänlaisia varoja tai edes malleja toimi-alueensa kartoittamiseksi. Keskeinen kysymys alkuvaiheessa oli seuran rekisteröinti. 9.5.1986 saatiin tiedoksi, että seura oli merkitty rekisteriin.

Uusia jäseniä tuli tasaisesti

Näin lähtivät seuran vankkurit kitisten mutta hyväuskoisina ja toiveikkain mielin ensimmäiselle kymmenvuotistaipaleelle.

Ensimmäisessä syyskokouksessa 9.12. perustamisvuonna saatiin ilolla todeta, että seuran jäseniksi ilmoittautui ihmisiä tasaiseen tahtiin niin, että jäsensaldo vuoden lopussa  oli 90.

Puolivälissä 10-vuotistaivalta oltiin päästy jo 165 jäseneen. Tätä nykyä seuran  jäsenmäärä on 200 paremmalla puolella.

Seuran ensimmäinen jäsenmaksu, jota ruvettiin kantamaan 1986, oli 25 markkaa. Sitä ei koko 10-vuotiskautena ole katsottu tarpeelliseksi rukata puoleen tai toiseen. Talouden vaatimattomuudesta huolimatta ensimmäinen toimintasuunnitelma sisälsi monenlaista: mm. Pihanhoitokilpailun, siivoustalkoot, paikallisretket, kotiseutu-aiheisen juhlan sekä suullisen perinteen tallennuksen.

Seura liittyi jäseneksi Suomen Kotiseutuliittoon 1987.

Lohikalaa ja kortteja

Perinnetori kesäisessä Heinolassa on muodostunut monelle muullekin yhdistykselle yhdeksi tärkeimmäksi osallistumispaikoista.

Pari ensimmäistä vuotta seura turvautui Matti Multamäen muikkuapajiin ja yleisölle tarjottiin suosittua rantakalaa, kunnes kuvaan astui lohikala ja Toivo Virtanen. Ensi kerran lohikala mainitaan 1988 pöytäkirjoissa.

Toinen jatkuvaa tuloa useana vuonna tuottanut projekti on ollut kaupungin juhlavuoden korttisarja, jonka kaupunki antoi seuralle tehtäväksi ja tuli itsekin mukaan kustannuksiin. Kuvauksen hoiti hallituksen jäsen Kalevi Peltola. Kohteina olivat kaupungin keskeiset näkymät.

Eri myyntipisteisiin sijoitetut kortit saivat varsinkin alkuvuosina innostuneen vastaanoton. Korttisarja oli nuoren yhdistyksen näyttävä saavutus kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Hyde parkista Heinola-pullaan

Hyvin erikoisiakin aktioita on vuosien mittaan ideoitu. 1994 oli Heinolan torilla Hyde park -kokeilu, jota veti kaupunginjohtaja Jarkko Paronen.

1992 inspiroitiin erityinen pullatoimikunta, jonka tuli Kalevi Peltolan johdolla kehitellä Heinolan nimikkoleivonnainen.

Konditoria Eevan herkut otti tehtävän suorittaakseen. Maisteltuaan erilaisia ehdotuksia hallitus hyväksyi tarkoitukseen kaksikin tuotetta: Heinola-leivoksen ja Heinola-sarven.
   
Tietoutta levitetty

Alkuvuosina seura järjesti useita kotihenkisiä  näyttelyjä. Kotiseututietoutta on pyritty levittämään paitsi esitelmin ja kirjoituksin myös retkeilyin ja tutustumiskäynnein.

Kesällä 1992 Kotkan maakuntamuseon amanuenssi Timo Miettinen kuljetti laivalastillisen jäseniä pitkin Konniveden rantoja katsomassa kalliopiirroksia. Myöhemmin matka uusittiin fil.kand Hannu Takalan johdolla.

Vuonna 1991 seuran hallitus tuki 3000 markalla Heinolan seudun kalevalaisten naisten ja kaupunginmuseon Myllyojalla tekemiä argeologisia kaivauksia.

Heinola-Seura on kehottanut yleisöä kerrostalojen ilmeen kaunistamiseen parvekekukkasin. Asumisviihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota myös pihakilpailulla.

Tavoitteena perinnekirja

1993 järjestettiin maaseudun työt ja toiminnat laajalti kattava maaseudun päivä Multamäen vanhaan talopiiriin.

1994 oli Kotiseutuliiton 100-vuotisjuhlavuosi. Kansallisen kulttuurin juhlavuotena seura pani alustavasti alulle perinnekirjan toimittamisen. Keräys jatkuu edelleen.

Viime kesänä seura oli elvyttämässä kylpyläaikaista unikeonpäivää. Unikeoksi oli lupautunut nykyinen kenttäpiispa Hannu Niskanen.

Seuralla on 10-vuotiskauden aikana ollut 4 puheenjohtajaa. Nykyinen puheenjohtaja on maanviljelijä Matti Multamäki.

Maija Kippola
(Itä-Häme 1995)

---