Oli vahinko, ettei runoilija Uuno Kailaan patsasta voitu lakittaa koronavuoden vapunaattona, sillä tasan sata vuotta sitten, keväällä 1920, tuleva runoilija kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta.

Paria vuotta myöhemmin hänen koulukaverinsa ja asuintoverinsa Arvi Kivimaa sai valkolakkinsa samasta yksityisestä koulusta. Heinolan keskikoulun jatkoluokkien ensimmäiset ylioppilaat olivat painaneet valkolakin päähänsä keväällä 1908.

Huhtikuussa 1950 jatkoluokat saatettiin valtion haltuun ja muodostettiin kahdeksanluokkainen Heinolan yhteislyseo. Yhteislyseoksi muodostaminen synnytti aivan uuden koulun. Vuosikymmenien toiveiden jälkeen Heinolassa oli vihdoinkin kokonainen, samassa rakennuksessa toimiva oppikoulu. Maineikkaan lukion toiminta päättyi peruskoulu-uudistukseen, joka tavoitti Heinolan 1975.

Uuno Kailas julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa kahden vuoden kuluttua ylioppilaaksi tulonsa jälkeen ”Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja”.

Arvi Kivimaa kirjoitti Kailaasta:

”Hän ei ollut samanlainen kuin muut; hän oli tulisempaa, kiihkeämpää elämänainesta, mikä ilmeni varhain luovana tahtona ja harvinaisena tiedon uteliaisuutena. Tämä koulupoika hämmästytti lähintä ympäristöään kirjoittamalla runoja seikoista, joissa kunnon Heinolan ihmiset eivät olleet huomanneet mitään erityisiä lyyrillisiä rikkauksia, kuten Jyrängön koskesta; mutta kutsumukseensa kypsyvä nuorukainen sai sen säihkymään oman mielikuvituksensa värejä.”

Vuosi 2021 on Uuno Kailaan syntymän 120-vuotisjuhlavuosi.

Päijät-Hämeen kulttuurirahasto on myöntänyt Heinolan kaupungin 150-vuotisrahastosta Heinola-Seuralle apurahan ”Heinolasta Kailaan kaupunki” -projektin toteuttamiseen.

Kalevi Peltola