Heinola-Seuran kevät- ja syyskokous 2021
Johtokunta uudistui kolmella jäsenellä

Heinola-Seura noudattaa toiminnassaan kahden yleiskokouksen mallia. Yleiskokoukset ovat tärkeitä jäsenille. Niissä voidaan aina muistuttaa kotiseututyön tärkeyttä ja selventää yhdistyksen tavoitteita sekä yhdessä keskusteluin löytää uusia väyliä juurien etsintään ja kurkistamaan tulevaisuuteen.

Yhteinen kokous musiikkiopiston salissa 27.11.2021.

Heinolan musiikkiopisto on tärkeä oppilaitos Heinola-Seuralle. Seuran ensimmäinen aloite koski juuri tätä oppilaitosta. Opiston rakennukset olivat aikanaan Heinolan seminaarin harjoituskoulun tiloja. Seminaari luopui tiloista 1956, kun uusi harjoituskoulu rakennettiin seminaarin tontille. Jälkeen päin vanhat rakennukset olivat monenlaisessa käytössä ja niiden kunto odotti pelastajaa. Purku-uhan alla olleet rakennukset pelastettiin kaupunginhallituksen kokouksessa yhden äänen enemmistöllä ja seuran aloite sai hienon päätöksen. Harjoituskoulusta tuli Soiva talo seminaarin tavoin.

Kokouksen alussa nautittiin joulunläheisestä tarjoilusta; glögistä ja joulutortuista opiston aulassa. Sitten siirryttiin juhlasaliin kokoustamaan.

Kokouksen alussa seuran puheenjohtaja Matti Kirves toivotti kokouksen osanottajat tervetulleiksi. Hän kutsui kokouksen puheenjohtajaksi opetusneuvos Harri Antinrannan, puheenjohtaja lupautui itse kokouksen sihteeriksi.

Vuosi 2020

Aluksi todettiin kokouksen muodollisuudet. Kun kokoukseen oli sisällytetty kahden kokouksen ainekset, käsiteltiin aluksi vuoden 2020 toimintaan liittyviä asioita.

Vuoden tilinpäätös vahvistettiin. Edellisen vuoden jouluksi ilmestynyt seuran kahdeksas kotiseututeos Hyvästit puukaupunki Heinolalle kohotti vuoden taloudellista tulosta. "Heinola-Seura siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Siinä työssä kahdeksan omaa, paikkakunnan elämään juurtuvaa kotiseutukirjaa rakentavat pysyviä siltoja sukupolvien välille. Kotiseutuhistoriaan perehtyminen avaa tuoreita näkökulmia ja opettaa uutta tutusta seudusta."

Vuosi 2020 oli seuran 35. toimintavuosi. Hyvin alkanut toimintavuosi katkesi koronarajoituksiin, ja monet vuoden päätapahtumat jäivät toteuttamatta, kertoo toimintakertomus. Edellinen 2019 vuosi oli kuitenkin seuran parhaita toimintavuosia. Uusi postikirjateos muun muassa saatiin omakustanteisesti maksetuksi.

Seura menetti vuoden aikana jäsenistöstään kolme tärkeää vaikuttajaansa ja kotiseudun ystävää, perustaja- ja kunniajäsenensä Maija Kippolan. Kunniajäsenensä ja kaikkien toimintavuosien tilintarkastajansa Pertti Salevan sekä historioitsija Matti Aallon, kolmen postikorttikirjan päätoimittajan. "Rakkaus ja kiintymys kotiseutuun kuuluu ihmiselämän rikkauksiin" oli "Virvan", Maija Kippolan jättämä ajatus kotiseututyöhön.

Allin päivän juhlassa jaettiin perinteiset hopeiset kotiseututyön ansiomerkit kahdelle kotiseututyössä ansioituneelle: kirjastoautonkuljettaja Pekka Rautkoskelle ja sosiaalineuvos Mauno Kuuselalle. Rautkoskelle vuosikymmenien työstä Paasonkylän yhteisön hyväksi, vaikuttajana, tutkijana ja kylän historian muistiin merkitsijänä, useamman kylähistorian kirjoittajana. Kuuselalle tunnustuksena hänen kotiseudullisista ansioistaan tunnettuna kotiseuturakkaana ja kulttuuriystävällisenä vaikuttajana. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on mahdollistanut vaikuttaa esimerkiksi Heinolan ruutukaavan historiallisen ydinmiljöön säilymiseen. "Jokainen kaupunkilainen voi omassa elämässään tehdä kotiseututyötä", oli Kuuselan kiitospuheen ydin. Heinola-Seura on vuodesta 2008 jakanut Suomen kotiseutuliiton myöntämää kotiseututyön ansiomerkkiä, hopeisia ja kultaisia, kiitokseksi työstä kotikaupungin hyväksi kaikkiaan 30.

Laaja toimintakertomus hyväksyttiin kiitoksin.

Vuosi 2022

Hyväksyttiin ehdollisena toimintasuunnitelma vuodelle 2022. Suunnitelma noudattelee edellisten vuosien hyväksi koettua vuosikelloa. Koronan vaikutus on seuraavankin toimintavuoden suunnitelmien uhkana. Tänä vuonna vietetyn Uuno Kailaan 120-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma muun muassa siirtyy ensi vuoden alkupuolelle.

Hyväksyttiin tulo- ja menoarviot alkavan vuoden toiminnalle.

Heinola-Seuran puheenjohtajana jatkaa Matti Kirves. Johtokunnan jäsenistä erovuorossa olivat Anna Tiainen, Raija Saarela, Olavi Rainio ja Kalevi Peltola.  Johtokunnassa jatkavat Mikko Hallikas, Terhi Pietiläinen sekä Juha Tuukkanen. Erovuoroisista jatkavat Anna Tiainen ja Raija Saarela. Uusina johtokuntaan valittiin Piia-Pauliina Peltola, Sirkku Orasmaa ja Marija Vantti. Johtokunnan jäsenyydestä luopuivat Kalevi Peltola (1987-2021) ja Olavi Rainio.

Seuran toimintaa tarkastamaan valittiin Matti Halme ja Harri Antinranta, varalle Olavi Rainio.

Puheenjohtaja kiitti kokouksen osanottajia hyvästä kokouksesta ja päätti kokouksen virallisen osan.

"Kaupunkikuva on parantunut"



Heinola-Seuralla on ollut tapana käytäntö, että yleisiin kokouksiin kutsutaan luennoitsijavieras kertomaan jostain ajankohtaisesta kotiseutua koskevasta asiasta. Tämänkertaisena vieraana oli kaupungin asemakaava-arkkitehti Katri Kuivalainen.
 
Heinola-Seuran tehtävänä on myös olla valveilla kotikaupungin ulkoisesta kehittymisestä, esimerkiksi asemakaavaratkaisuista. Jotta seura voisi tehdä lausuntoja ja kannanottoja suunnitelmiin, on seuran saatava tietoa ja perusteita kaupungin menettelyille ja suunnitelmille. Katri Kuivalainen antoi ensikäden tietoa siitä mitä on tehty ja ollaan tekemässä.

Seuran kannalta olisi tärkeää, että yhteistyö kaupungin kehittäjien, virkamiesten kanssa olisi tiiviimpää. Asemakaava-arkkitehdin vierailu yleisessä kokouksessa koettiin myönteiseksi ja toivottiin lisää tällaisia virkamiesvierailuja.

Viime vuosina kaupunkikuva on yleisesti selkiytynyt ja asumisviihtymys lisääntynyt. Kaupunkikuvan muutokset vaativat kuitenkin asukkailta kärsivällisyyttä ja aikaa muutosten tekemiseen.

Kalevi Peltola