Allin päivänä, Heinolan kotiseutupäivänä 31.1.2021 avautui Heinolan kaupunginmuseossa vuoden ensimmäinen näyttely Museoon muuttaneet, jolla näyttelyllä kunnioitetaan myös Uuno Kailaan 120-vuotisjuhlavuotta Heinolassa. Näyttelyn taideteoksilla kuvitetaan Kailaan ajan Heinolaa 1900-luvun alkuvuosilta. Näyttely sisältää lisäksi museon kokoelmiin viime vuosina tulleita ja ennen näkemättömiä esineitä.

Näyttelyn keskiössä, salin pääseinällä, on Uuno Eskolan Uuno Kailaasta maalaama tunnetuin muotokuva. Aikajana työn loppuun saattamisessa on pitkä 1927-1947. Tämän teoksen taustalle Eskola on voimakkain vedoin maalannut futuristisia voimaviivoja, jotka nostavat Kailaan voimakkaasti etualalle. Näyttävä muotokuva kuuluu Heinolassa säilytettävään Niilo Helanderin säätiön kokoelmaan.



Salon naapurikunnassa Perttelissä syntynyt, monipuolinen, marraskuulaisiin taiteilijoihin lukeutunut Uuno Eskola (1889-1958) vieraili usein Helsingissä ja ylläpiti näin suhteitaan Helsingin taidepiireihin. Esimerkiksi kirjailijat Mika Waltari, Lauri Haarla, Arvi Kivimaa ja Uuno Kailas lukeutuivat Eskolan taiteilijaveljiin.

Nuo vierailut ja tapaamiset tallentuivat Eskolan maalaamaan muotokuvasarjaan, josta kirjailijat Waltari, Kailas, Haarla ja Heikki Toppila liitettiin WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmaan.

Uuno Kailaasta maalattiin tämän elämän aikana tiettävästi vain muutama muotokuva. Eräänä aamupäivänä vuonna 1927 Uuno Eskolan mallina istui Uuno Kailas, Heinolan maalaiskunnassa 1901 syntynyt runoilija.

Näyttelyn samalla pääseinällä on myös Uuno Kailaan kouluvuosien tärkeän piirustuksen opettajan, Sortavalassa syntyneen, Bruno Pakarisen (1880-1955) maalaus ”Burgmanin mylly ja väkiviinatehdas” vuodelta 1913. Maalaus on hopeahääpäivälahja ystäväperheelle.



Kailas oli kiinnostunut myös sanallisen taiteen lisäksi piirtämisestä ja maalaamisesta, joita hän opiskeli Bruno Pakarisen ohjauksessa. Kerrotaan jopa koulupoika Kailaan myyneen jouluaikaan itse maalaamiaan joulukortteja ovelta ovelle.

Kilpailuhenkiselle Uunolle kuvataiteen kiehtovuutta lisäsi se, että luokkatoveri Aatto Korhonen (Pallokentällä) kilvoitteli hänen kanssaan luokan parhaan piirtäjän asemasta. Kailas itsekin on tunnustanut: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan tuki kiihottivat keskiluokkien oppilaan harrastusta aivan intohimon mittasuhteisiin.” Kailaan keskikoulun ja lukion päättötodistuksien kuvaamataidon arvosana oli 10. Myös Suomen kieli lukion päättötodistuksessa oli 10.

Taiteilija Bruno Pakarinen muutti Heinolaan Viipurista vuonna 1910 ja palasi takaisin perheensä kanssa kymmenen Heinola vuoden jälkeen. Pakarinen oli vuodesta 1909 vuoteen 1919 piirustuksen opettajana Heinolassa. Pakarinen oli Heinola-aikanaan myös ahkera taidemaalari. Hänen töitään on vielä heinolalaisissa kodeissa ja valtakunnallisessa myynnissä.



Näyttelyn näyttävin kokonaisuus on salin uusrokokookalusto Kailaan kuvan edessä. Kalusto on kuulunut heinolalaiselle Valerian Saarelalle. Kalusto hankittiin 1900-luvun alussa Saarelman majataloon Maaherrankadulle. Majatalon kiinteistössä toimi myöhemmin Matkakoti Puistola.

Näyttely jatkuu vielä kesäkuun alkupäiviin saakka.