"Terveisiä Heinolasta! – historia elää postikorteissa"
 
Heinola-Seuran toinen postikorttikirja
– ja samalla kuudes kotiseutukirja –
ilmestyi kesällä 2013.
 

Vuonna 2009 ilmestyi postikirja "Rakkaudesta Heinolaan - postikorttien kertomaa" Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlakirjana. Sen sisältö muodostui kahden Heinolassa syntyneen postikorttien keräilijän, Heinolan entisen kaupunginjohtajan Pauli Ihamäen ja maisteri Matti Aallon postikorttikokoelmista.
 
Uuteen teokseen Heinola-Seura on saanut Aallon ja Ihamäen lisäksi kuvatoimittajiksi uudet mutta jo pitkään Heinola-kortteja keränneet heinolalaiset alan harrastajat, opetusneuvos Harri Antinrannan ja antiikkikauppias Taisto Lehmusvuoren. Näiden neljän keräilijän postikortit ovat Heinolan kuvanäkymien osalta varmasti maamme runsaimmat.
 
Keräilijät itse ovat yhdessä valinneet kokoelmista ilmestyvän kirjan postikortit ja valmistelleet korteille historiallisen taustan yhdessä Heinolan asiantuntijoiden kanssa. Historiallisen tarkistuksen teksteihin ja kuviin ovat tehneet kustannuspäällikkö Rauno Endén Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta ja museonjohtaja Kari-Paavo Kokki. Paikalliseen kirjatoimikuntaan ovat kuuluneet keräilijöiden lisäksi Heinola-Seurasta Asko Alho ja Kalevi Peltola.
 
Kirjan graafisen asun on suunnitellut tälläkin kertaa graafikko Heikki Kalliomaa, samoin vanhojen postikorttien reprotyön on tehnyt Kari Lahtinen. Uusi postikorttikirja on ulkoasultaan samanlainen, yhtä arvokas kuin ensimmäinenkin.
 

Näin aloittaa Filatelisti-lehti 5/2013 Heinola-Seuran uutta postikorttikirjaa Terveisiä Heinolasta! – historia elää postikorteissa esittelevän ja runsaasti kuvitetun artikkelin, jolla on pituutta peräti kahdeksan sivua.
 
Voit lukea sen kokonaisuudessaan napsauttamalla Filatelistin tekstiä!
 

Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoi 2. elokuuta 2013 kokonaisen sivun verran Heinola-Seuran postikorttikirjoista, kirjoittajana Tarja Halla.
 
Voit lukea jutut pdf-tiedostona – napsauta kuvaa!

Postikorttikirjaa kehutaan edelleen
Napsauta otsikkokuvaa ja lue, mitä Martti Piltz kirjoittaa Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton julkaisemassa Automobiili-lehdessä!
 

Seuraava kirjoitus julkaistiin runsas vuosi ennen kirjan toisen painoksen ilmestymistä Heinola-Seuran toimesta.
 
 
Vuoden sukukirja Heinolasta
Omenoita oksat täynnä
Leena Kekkonen keräsi neljän sukupolven tarinat yksiin kansiin.
 
Itä-Häme 20.3.2014 – Ari Viuhko
 
Heinolalaissyntyisen Leena Kekkosen teos Omenoita oksat täynnä: tietoja ja tarinoita Anna Maria Eliaantyttärestä, hänen pojastaan Jussilan Aatamista ja heidän jälkeläisistään on valittu Vuoden sukukirjaksi. Erityistä kiitosta raadilta sai Kekkosen taitava kerronta, joka säilyttää lukijan mielenkiinnon alusta loppuun.
 
Viime lauantaina 36. valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Kokkolassa kunniakirjalla palkitun kirjan ulkoasun on suunnitellut Pekka Krankka. Kekkonen halusi kirjallaan järjestää käytössään olleen valtavan aineiston - suvun kirjeet, päiväkirjat, vieraskirjat ja valokuva-albumit - helposti omaksuttavaan muotoon, joka vastaisi suvustaan kiinnostuneiden nuorempien sukupolvien kysymyksiin vielä silloinkin, kun iäkkäämmät kertojat ovat siirtyneet manan majoille.
 
Erityisen elävää materiaalia tarjosivat Kekkosen isän kertomukset.
 
– Isäni oli erinomainen kertoja, hänellä oli loistava muisti, ja hänen äitinsä oli kertonut hänelle vanhempia tarinoita.
 
Lisämateriaalia Kekkonen keräsi arkistoista, museoista, kirjastoista ja haastattelemalla sukulaisia. Urakka paisui niin, että itse valittuna työnimenä oli välillä "hullun homma", mutta lopputulos oli vaivan arvoinen.
 
Kirja alkaa vuonna 1810 Iitin Hartolassa syntyneestä, vuonna 1832 Heinolan Hirvisaloon muuttaneesta piikatytöstä, Anna Maria Eliaantyttärestä ja kertoo hänen jokaisen jälkeläisensä tarinan neljässä polvessa. Toisista tietoa on vähemmän, toisista enemmän, mutta kaikki ovat mukana.
 
Ote ei ole perinteisen sukututkimuksellinen, vaan pääpaino on tarinoissa. Merkkihenkilöitä Kekkonen ei ole halunnut ylikorostaa, vaikka heitäkin suvusta löytyy olympiapainijasta setelipainon johtajaan, ja naiset ja miehet ovat tasapuolisesti esillä. Harvinaista on sukukirjassa sekin, että lähtöhenkilö on nainen.
 
Kekkonen kertoo itsekin hämmästyneensä siitä, miten monella tavalla 1800- ja 1900-lukujen muuttuvan Suomen murrosvaiheet ovat tavallisen torppariperheen jälkikasvua riepottaneet. Ihmiskohtaloita löytyy maan hiljaisista merkkimiehiin, maalaisia ja työläisiä, punaisia ja valkoisia, kylänmiehiä ja maastamuuttajia.
 
Omenoita oksat täynnä julkaistiin viime elokuussa Heinolassa suvun piirissä, ja suvulle kirjan pieni painos on myös suurelta osin päätynyt. Uutta painosta ei Leena Kekkonen ole suunnitellut, mutta Heinolan kirjastosta teos löytyy.
 
Lainaajista tuskin tulee pulaa, sillä vanhemman polven heinolalaisille monet kirjan henkilöt ovat tuttua väkeä: Eskolat, Saloset, Lindroosit, Kekkoset...
 

 
 

Heinola-Seuran julkaisemat arvostetut kotiseutukirjat kertovat meidän omasta Heinolastamme ja sopivat erinomaisesti lahjoiksi.

• Eletty on ennen meillä (1998)
• Kaija Multamäki: Heinola-kotiseutuni mun (2004)
• Heinolan kyliltä ja kaduilta (2008)
• Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa (2009)
• Esko Aalto: Menneitä muistellen (2010)
• Terveisiä Heinolasta! – historia elää postikorteissa (2013)
• Leena Kekkonen: Omenoita oksat täynnä (2015)

Myyntipaikat Heinolassa:

• Ainomaria
• Harjupaviljonki
• Kaupunginkirjasto
• Kaupunginmuseo
• Kyläpirtti
• Kymenviiri
• Maalaistori