|
|
|
HÄÄPERINNETTÄ SADAN VUODEN AJALTA
einolan kaupunginmuseon sali on saanut hääkatteen: hääpukujen ja -juhlien historiaa sadan vuoden ajalta.
Lähes kaikilla esineillä ja asusteilla on heinolalainen tausta.
Häät ovat olleet vuosisatojen ajan merkittävä juhla
ihmisten elämänkaaressa. Ne ovat merkinneet avioparille
siirtymää elämänvaiheesta toiseen.
Uusi elämänaskel on ollut juhlan aihe.
Koska pidämme häitä,
elkäämme unohtako näitä
hyppimiä, tanssimia,
kuin on vanhuudesta tapa!
Pari kaunis, ihan valmis,
käy nyt tanssihin kanssa.
Ilotellen, riemutellen tanssikaatte
nyt kaikki!
– Kanteletar
|
oni meistä on pohtinut mielessään, millaisissa tunnelmissa isoäiti on juhlinut häitään.
Millaisessa hääasussa? Mitä papalla oli päällä?
Entä miten sota-ajan morsiamet pukeutuivat, kun korea hääpuku oli usein vain kaukainen haave?
Mitä erilaiset kukat hääkimpussa symbolisoivat hääperinteessä?
"Passaavat yhteen kuin kalakukko ja kokkelipiimä"
– suomalainen sananlasku
"Sormuksen ja kultakellon ostan tyttö sulle, onhan
mammasi monta kertaa luvannut sun mulle. Sormuksen ja silkkihuivin
ostan tyttö sulle, jos sinä lupaat aina olla uskollinen mulle"
– suomalainen loru
"Hyvä kaaso, kaunis kaaso, valkia, verevä kaaso,
istuta ilosykeröt, ilolakki päähän laita, ilo paa palmikkoon.
Älä paa huolta hunnun alle, pahaa mieltä palmikkoon."
"Rinkihin käyn sivullanne siskoset parhaan nuoruuden.
Tanssihin hämärässä hääillan herttaisen.
Tieni mun vie miehelään metsien, järvenselkäin taa,
harvoin kai ystävät teit' enää nähdä saan.
Itku mun silmiini hiipii,
haikeus rintaani riipii,
hääilo mielestä haihtuu pois.
Yhteiset leikit, laulut, keinupihat, riemut, naurut
poisko mun elämästä kaikkoo?"
– suomalainen kansanperinnelaulu
...ja he saivat toisensa ja elävät yhdessä elämänsä loppuun saakka...
Olipa näyttelyssä monenlaisten muistojen
ainesta. Monille muillekin kuin itselleni. Poikkea kaupunginmuseon
näyttelyssä, se voi innostaa vaikka kesähäihin!
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi: Arto Sakari Korpinen
|
|
