|
|
|
KOTISEUTUPÄIVÄÄ VIETETTIIN ALLIA MUISTELLEN
lli Heinämaata ja hänen arvokasta elämäntyötään muistellen aloitettiin Heinolan kotiseutupäivän viettämisen perinne tammikuun viimeisenä päivänä, allinpäivänä.
Luonto oli pukenut kaupungin juhlapäivän viettoon yöllisen lumisateen jälkeen. Luminen maisema hehkui aamuauringossa. Sinivalkoiset liput liehuivat kaupungintalon ja koulujen lippusaloissa. Oli juhlan aika.
Alli Heinämaan unelma, Heinolan museo, avasi ovensa Vanhassa Pappilassa kynttilänpäivänä 1964.
|
Allin nimipäiväkutsuille Vanhassa Pappilassa osallistui 140 vierasta. Ohjelmallisessa tilaisuudessa Heinola-Seura jakoi ensimmäiset Kotiseututyön ansiomerkkinsä.
Kotiseutupäivänä kirjasto esitteli kotiseutukokoelmaansa. Museossa oli tarjolla opastettuja kierroksia, jotka huipentuivat hääpukunäyttelyyn. Valtuustosalin alakerrassa oli esillä Heinolan Kalevalaisten Naisten valmistama muinaispukukokoelma. Kirkossa oli mahdollisuus hiljentymiseen ja tutustumiseen kirkon historiaan.
Päivän aikana kunnioitettiin Heinolan seminaarissa tehtyä työtä, toimihan Alli Heinämaa 31 vuotta opettajana seminaarin harjoituskoulussa. Niille Heinolan seminaarista valmistuneille opettajille, jotka ovat tehneet elämäntyönsä Heinolassa, oli järjestetty oma tilaisuus WPK-talossa.
"Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi"
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, sosiaalineuvos Mauno Kuusela teki historiaa avatessaan ensimmäisen Heinolan kotiseutupäivän:
"Kotiseudulla ja kotiseututyöllä on ihmisten mielissä monia ulottuvuuksia. Lapsuuteni rusettiluisteluradalla Heinolan urheilukentällä kaikui monta kertaa illassa hieman surumielinen Lauri Jauhiaisen tango: "Kotiseutuni oi, sulle hiljainen laulu soi, kunnaitas laaksojas, unohtaa en voi. Luonas juureni on, siellä ystävä verraton. Myös sydän ainiaan se on siellä vaan."
Omalla iskelmänikkarin osuvuudella laulu kuvasi – ja kuvaa yhä – kauas juuriltaan pois muuttaneen ihmisen kaipuuta takaisin lapsuuden ja nuoruuden kadotettuun onnelaan. Tämä romantisoitu näkemys ja tuntemus kotiseudun merkityksestä lienee yleisin tapa suhtautua käsitteeseen kotiseutu.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kuvasi puheessaan kotiseututyön 100-vuotisjuhlassa 1994 kotiseudun merkitystä näin: "Kotiseutu muodostaa useimmille meistä erään tärkeimmistä elämän kiinnekohdista, juurista. Kotiseudun muistaminen ja sen hyväksi tehtävä työ on työtä oman maailmankuvamme selkiinnyttämiseksi. Se on lopulta työtä isänmaan hyväksi sanan parhaimmassa merkityksessä."
Heinolan kaupunginvaltuuston juhlapäätös Juuret ja Siivet Heinolasta korostaa kotiseudun merkitystä lapsille ja nuorille. Täällä on hyvä kasvaa isoksi. Täältä saa hyvät eväät elämän lentoa varten. Ehkä juhlapäätökseen sisältyi myös lausumaton ajatus siitä, että tänne on myös hyvä palata maailman toreilta ja turuilta.
Heinola-Seuran aloite Heinolan kotiseutupäivän viettämisestä Allin päivänä on todellinen täysosuma. Päivän yhdistäminen Alli Heinämaan nimeen ja elämäntyöhön tuo heinolalaisen kotiseudun ja kotiseututyön merkityksen yksilö- ja henkilökohtaiselta tasolta laajemmalle, yleiselle yhteiskunnalliselle tasolle. Alli Heinämaan moninaiset toimet erilaisissa luottamustehtävissä loivat omana aikanaan tähän kaupunkiin paitsi elämän sykettä, myös turvallisuutta ja lämpöä. Sitä usein peräänkuulutettua sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, jonka tarve myös tämän päivän hyvinvoivassa Heinolassa koetaan monissa perheissä ja kodeissa polttavana.
Näenkin Heinolan kotiseutupäivän yhtenä tarkoituksena nostaa esiin erilaisissa seuroissa ja yhdistyksissä toimivien tuhansien ihmisten arvokkaan työn heinolalaisten keskinäisen yhteenkuuluvuuden ja viihtyvyyden hyväksi. Kotiseutu ei ole vain maisema. Se on mitä suurimmassa määrin kokemus yhteiselämästä, ystävyydestä ja rakkaudesta kotiseudun ihmisiin. Heissä – tai pitäisikö sanoa meissä – syntyvät ja meistä kerrotaan myös kotiseudun tarinat niin kuin Alli Heinämaasta tänään.
Kiitän lämpimästi Heinola-Seuraa ensimmäisen Heinolan kotiseutupäivän ideoimisesta ja järjestämisestä! Perinne on saanut alkunsa. Samalla toivotan kaikille heinolalaisille rikkaita ja pitkään mieliin jääviä kotiseutupäivän kokemuksia
tälle päivälle järjestetyissä tilaisuuksissa!"
Heinola-Seura jakoi päivän kunniaksi Suomen Kotiseutuliiton Kotiseututyön ansiomerkit museonjohtaja Kari-Paavo Kokille ja opettaja Asko Alholle. Ansiomerkit jakoivat seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola ja varapuheenjohtaja Marja Halme.
Kari-Paavo Kokki sai ansiomerkin tunnustuksena ja kiitoksena pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta työstä Heinolan museotoiminnan kehittämisessä ja Heinolan historiallisten rakennusten pelastajana, Asko Alho tunnustuksena ja kiitoksena pitkäaikaisesta kotiseututyöstä Heinolassa: Heinola-Seuran perinnekirjojen toimittajana, Heinolan historiallisen aineiston kerääjänä ja tallentajana sekä Heinolan historia -kirjatoimikuntien sihteerinä vuodesta 1976.
Taiteilija Leena Calás lauloi Allin aikaisia koululauluja ja laulatti juhlaväkeä. Siinä lomassa ihmeteltiin vanhojen koululaulujen jatkuvaa suosiota ja voimaa.
Heinola-Seuran emännät olivat kattaneet kauniit kahvipöydät entisajan nimipäivien herkuilla, joita nautittiin ohjelman lomassa. Kahvittelijoita päivän mittaan oli 140.
Myös Lahden radio piipahti paikalla todistamassa kahvikutsujen tunnelmaa. Alli Heinämaan entiset pikkuoppilaat saivat kertoa eetteriin muistoja opettajastaan ja seuran puheenjohtaja taustoja kotiseutupäivän vietolle.
Muistot Alli Heinämaasta ja hänen työstään sai monet vieraat muistelemaan ja esittämään kiitollisia ajatuksia entisajan opettajasta, jonka uskomaton elämäntyö herätti Heinolan kotiseutupäiväperinteenkin.
Kari-Paavo Kokki kertoi Alli Heinämaan merkityksestä Heinolalle ja erikoisesti museolle. Hän sanoi päivittäin muistavansa Allia, koska tämän muotokuva on hänen työhuoneessaan.
Erikoisen tunnustuksen Kari-Paavo Kokki antoi Alli Heinämaalle kuvakokoelman keräämisestä. Sellaisen kokoaminen ei enää tänä päivänä onnistuisi. Kari-Paavo olisi halunnut tavata tämän elegantin ja intelligentin daamin, olisi ollut paljon kysyttävää.
Kari-Paavo otti vastaan museonjohtajan tehtävät vuonna 1982, kuusi vuotta Alli Heinämaan kuoleman jälkeen. Nykyinen museo avattiin entisen raatihuoneen tiloihin kesän alussa 1984.
Alli Heinämaa oli myös yksi Kristiinakodin perustajajäsenistä. Vanhainkodin perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta vuonna 2002. Allin osuudesta tuiki tarpeellisen vanhainkodin perustamisessa kertoi Kristiinakodin johtokunnan puheenjohtaja Marja Halme ja toi samalla Kristiinakodin tervehdyksen:
"Näillä kodin perustajanaisilla oli organisointikykyä ja sosiaalisen vastuunkantamisen halua. Heillä oli sosiaalisia taitoja saada toiset ihmiset mukaan, verkostot toimimaan.
Organisointikykyä Alli osoitti myös sodan kynnyksellä, jolloin pieneen, 3500 asukkaan kaupunkiin majoitettiin kahden vuorokauden aikana 1400 Karjalasta saapunutta evakkoa. Vuoden 1939 joulukuun loppuun mennessä oli Heinolan kautta kulkenut 7500 karjalaista. Osa heistä jäi tänne, osa heistä ohjattiin ympäristökuntiin.
Ollaan mekin osaltamme tekemässä arjen kotiseututyötä, vastuunkantamista ja vedetään toinen toisemme mukaan tähän palkitsevaan työhön."
Muistelojen lopussa yllättäen Alli Heinämaan suvun edustaja toi tilaisuuteen sukulaisten kiitokset Allin päivän vietosta.
Alli Heinämaan entinen työtoveri Heinolan seminaarin harjoituskouluajoilta, lehtori Eeva Jokinen-Kaitila Hämeenlinnasta, oli lähettänyt tervehdyksen tilaisuuteen:
"Hämmästyneenä, iloisena ja onnellisena siitä, kuinka arvokkain ja monipuolisin tilaisuuksin vietetään Heinolan ensimmäistä kotiseutupäivää Alli Heinämaata muistaen. Hänen työnsä kulttuurin joka saralla sai hengen oraat nousemaan runsaaksi viljaksi kotikaupunkinsa Heinolan onneksi. Näin ajatellen tervehdin entisen työtoverini Allin nimipäiväkaffeita usein nauttineena."
Rovasti Anja Mastosalo päätti tervehdysten sarjan seurakunnan edustajana ja kehotti Pyhän kirjan sanoin:
"Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne."
Allin päivää vietettiin Heinolassa monin tavoin. Aamulla Heinola-Seuran ja museon edustajat kävivät laskemassa kukkakimpun Alli Heinämaan haudalle.
Heinolan kirjaston kotiseutukokoelma herätti monenlaista kiinnostusta. Monille kokoelma oli uusi tuttavuus ja yllättävän laaja.
Heinolan Kalevalaisten Naisten muinaispukukokoelma sai arvonsa mukaisen huomion. Kokoelmaan voi tutustua toisaalla Heinola-seuran kotisivuilla.
Museon opastetut kierrokset kiinnostivat, keräsihän Alli Heinämaa laajan kokoelman museon perustaksi. Juuri avattu hääpukunäyttely oli kierroksen huipentuma. Myös hääpukunäyttely on esitelty kotisivuillamme.
Alli Heinämaa toimi myös seurakunnassa monella tavalla: kirkkovaltuutettuna, kirkkoneuvoston ja diakoniatoimikunnan jäsenenä pitkään. Sota-ajan työstään hän sai Inhimillisen auliuden mitalin. Seurakunnan emännän tehtävien hoito oli Allille mieluisa tehtävä.
Koulut omilla ohjelmillaan, Juuret ja siivet Heinolasta -projektin pohjalta, juhlistivat kotikaupunkinsa juhlapäivää.
"Heinolan seminaarin loppumisesta on kulunut jo 35 vuotta, olkoon Heinolan kotiseutupäivä Allin Heinämaan kautta myös kunnianteko Heinolan seminaarin yli seitsemänkymmentävuotiselle työlle, sen opettajille ja seminaarista valmistuneille opettajille.
Seminaarissa oli toimintansa aikana rehtoreita ja opettajia, joiden työn merkitys välittyy Heinolassa aina meidän päiviimme saakka, kuten Allin.
Tällä hetkellä Heinolassa asuu teitä Heinolan seminaarista valmistuneita opettajia neljäkymmentä. Heinola oli aikanaan mieluisa ja rauhallinen opiskelukaupunki. Se on ollut myöskin hyvä paikka tehdä opettajan työtä ja asua täällä.
Seminaari antoi rikkaat eväät suorittaa elämäntehtävä. Tänä Allin päivän iltahetkenä meillä on mahdollisuus palata muistoissamme rakastamamme seminaarin opiskeluvuosiin, opettajiin ja seminaarin rikkaaseen harrastuselämään. Meistä vanhin on 90-vuotias, ja opettajaryhmän nuorimmat tekevät vielä täysillä kasvattajan työtä. Moniaikainen kokemus opiskelusta seminaarissa ja työstä Heinolassa.
Heinolan ensimmäisenä kotiseutupäivänä on juhlittu Alli Heinämaata, yhtä seminaarin harjoituskoulun opettajaa, jonka uskomattoman harrastuneisuuden kautta kotiseutu- ja museotyö sai alkunsa Heinolassa.
Juhlikaamme myös tässä illassa Allia, muistelkaamme hänen työtään ja ihmetelkäämme, miten unelmat voivat toteutua, kun oikea ihminen on unelmoimassa ja tekee unelmistaan totta."
Näin lausui Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivottaessaan opettajat tervetulleiksi iltatilaisuuteen WPK-talossa. Peltola on suorittanut työuransa Heinolan seminaarimiljöössä vuosina 1960-1997.
Kuvat: Asko Alho ja Kalevi Peltola
|
|
