Heinolan "uudemman ajan" unikeot
- 1995 kirkkoherra Hannu Niskanen
- 1996 verojohtaja Seppo Käkelä
- 1997 kultaseppä Veikko Rantanen
- 1998 kauppias Jaakko Juurikkala
- 1999 rehtori Pirkko Marjavaara
- 2000 päätoimittaja Erkki Puputti
- 2001 kaupunginjohtaja Hannu Komonen
- 2002 kapellimestari Markku Johansson
- 2003 palomestari Hannu Koski
- 2004 toimittaja Merja Ojansivu
- 2005 yrittäjä Kalevi Porvari
- 2006 toiminnanjohtaja Mauno Kuusela
- 2007 rovasti Anja Mastosalo
- 2008 toimitusjohtaja Pekka Rusila
- 2009 lintutarhan hoitaja Olli Vuori
- 2010 luokanopettaja Maila Pakarinen
- 2011 liikunnanohjaaja Matti Nieminen
- 2012 luokanopettaja Päivi Niemiaho
- 2013 talouspäällikkö Matti Halme
- 2014 kaupunginjohtaja Jussi Teittinen
- 2015 päätoimittaja Jari Niemi
- 2016 yrittäjä Irja Mällönen-Valkeinen
- 2017 tapahtumatuottaja Velkki Mykrä
- 2018 muusikko Vallu Lukka
- 2019 liikuntaneuvos Seppo Hokkanen
- 2020 opettaja Hannu Knuutila
- 2021 myyntipäällikkö Erkki Heiskanen
Unikeonpäivien aamut 2007–2021
Napsattamalla kuvia pääset kokemaan kunkin vuoden unikeko-tunnelmia
Heinolan unikekoperinne – ja Naantalin
Vuoden 2006 Unikeko Mauno Kuusela, Kalevi Peltola haastattelee. Kuva: Asko Alho
einola-Seura on elvyttänyt Heinolan kylpyläaikaista Unikeko-perinnettä
vuodesta 1995. Unikeon titteli myönnetään ansioituneelle
heinolalaiselle Heinolan hyväksi tehdystä työstä.
Heinolan
"uuden ajan" ensimmäiseksi unikeoksi valittiin heinäkuussa
1995 silloinen kirkkoherra Hannu Niskanen. Hänen jälkeensä kesäaamuisen
kylvyn Kymessä ovat saaneet vuorollaan verojohtaja Seppo Käkelä,
kultaseppä Veikko Rantanen, kauppias Jaakko Juurikkala, Heinolan
kansalaisopiston rehtori Pirkko Marjavaara, päätoimittaja Erkki
Puputti, kaupunginjohtaja Hannu Komonen, kapellimestari Markku
Johansson, palomestari Hannu Koski, Heinolan asuntomessujen tiedottaja
Merja Ojasivu, urakoitsija Kalevi Porvari, Jyränkölän toiminnanjohtaja
Mauno Kuusela rovasti Anja Mastosalo, toimitusjohtaja Pekka Rusila,
lintutarhan hoitaja Olli Vuori, luokanopettaja Maila Pakarinen,
liikunnanohjaaja Matti Nieminen, luokanopettaja Päivi Niemiaho,
talouspäällikkö Matti Halme, kaupunginjohtaja Jussi Teittinen,
päätoimittaja Jari Niemi, yrittäjä Irja Mällönen-Valkeinen,
tapahtumatuottaja Velkki Mykrä, muusikko Vallu Lukka, liikuntaneuvos
Seppo Hokkanen ja opettaja Hannu Knuutila.
Heinolan unikeolla on myöskin arvonsa mukainen asu
unimyssyineen. Vuonna 2001, silloinen Heinolan käsi- ja taideteollinen
oppilaitos, suunnitteli ja valmisti unikeolle näyttävän vaatetuksen.
Unikeon juhla-asussa Unikeko 2001 Hannu Komonen.
Järjestyksessä
seitsemäs Heinolan unikeko, kaupunginjohtaja Hannu Komonen, sai
esitellä aamuvirkuille heinolalaisille ensimmäisenä tämän juhla-asun.
Jokainen unikeko saa myös nimensä Leena Kaupin kirjailemana tähän
edustusasuun.
Unikeon juhla-asussa Unikeko 2007 Anja Mastosalo.
Unikeon
valinta on sekä Heinolassa että Naantalissa ollut aina yksi vuoden
tarkimmin varjeltu salaisuus. Vuoden unikeon henkilöllisyys on
paljastunut vasta kun juhlan sankari kapuaa takaisin veden syleilystä.
Unikeko 2010 Maila Pakarinen pulahtamassa
Kymenvirtaan.
Heinolassa Kylpylän aamu on tapana aloittaa jo tuntia
ennen unikeon aamukylpyä. Rannalla on Heinola-Seuran, Heinolan
matkailuoppaiden ja Heinolan kulttuuritoimiston järjestämää
rentouttavaa ohjelmaa. Yön yli hautuneen aamupuuron ja kahvin jälkeen
voi osallistua monenlaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen,
aamuvoimisteluun, tikanheittoon, arpojen ostoon, aamu-uintiin. Voi
vaikka tanssahdella musiikin tahdissa pehmeässä rannan hietikossa.
Vuoden 2007 uutuutena oli pieni kesäinen aamutori, josta
sai ostaa kotitekoisia herkkuja kotiin vietäviksi. Lapsille ja heidän
vanhemmilleen sekä isovanhemmille tarjottiin mahdollisuutta leikkiä
rannan hietikossa vanhoja perinneleikkejä ohjaajan johdolla.
Aamuhetkeen voi tulla myös mukavassa, omassa yllätysyöasussa.
Hauskanpitoon liittyy vuosittain kaupunginhallituksen ja
Heinola-valtuuskunnan edustajien välinen tikanheittokisa. Kylpylän
tapahtuman jälkeen Heinolan matkailuoppaat vievät halukkaat Lontoon
bussilla kiertoajelulle aamuiseen Heinolaan.
Uskomuksia Unikeonpäivästä
Unikeonpäivään
liittyvät uskomukset ovat yhteydessä kekrin viettoon eli satovuoden
alkuun ja loppuun. Kekrinä ei kukaan tahtonut olla hereillä aamulla
viimeisenä, sillä huono ominaisuus saattoi seurata asianomaista
henkilöä koko vuoden.
Jos kekrinä nousi viimeisenä ylös tuli kekri ja sitoi
nukkujan jalat joko yhteen tai sänkyyn. Myöhemmin uskottiin, että se
joka jää viimeisenä vuoteeseen on koko vuoden "unikeko" ja laiskin. Sen
sijaan jos meni talliin aamulla aikaisin, niin mies ja hevonen tulivat
yhtä virkuiksi.
Kansanuskomuksiin kuuluu myös yleinen enne: jos unikeonpäivänä sataa, niin sataa seitsemän viikkoa yhtä mittaa.
Unikeon aamun viettoa Naantalissa
Suomessa
Naantalin kaupunki on erityisen tunnettu unikekoperinteestään. Siellä
valitaan vuosittain valtakunnallinen unikeko. Heinolalaissyntyinen
kuvanveistäjä Raimo Äijälä on saanut mm. Unikeko-tittelin kiitokseksi
Naantalin ja naantalilaisten hyväksi tehdystä työstään. Naantalin
kaikki unikeot ovat olleet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta
naantalilaisia. Poikkeus tehtiin vuonna 2002, jolloin tohtori Pentti
Arajärvi sai naantalilaisena kesäasukkaana arvostetun tittelin.
Naantalin ja muiden kylpyläkaupunkien Unikeon juhlinnan
juuret liittyvät nykyisellään 1800-luvun lopun kylpyläkulttuurin
kulta-aikaan. Kylpylävieraiden kasvava määrä, varsinkin 1890-luvulta
ensimmäiseen maailmaan sotaan, vaati kylpylöitä kehittämään hoitojen
lisäksi erilaisia huvittelumahdollisuuksia asiakkailleen.
Unikeko-asiasta löydettiin ratkiriemukas ohjelmalisä kylpylävieraiden
ja kaupunkilaisten kanssakäymiseen. Naantalissa perinne on jatkunut
1950 -luvulta katkeamattomana.
Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen
|
